Natsit kuutamolla

Cannes muuttuu vuosi vuodelta pompöösimmäksi jahtien kokoontumisajoksi. Siksi yllättyin kun oma persaukinen kurssikaverini sai kutsun. Mitä helvettiä? Sinäkö, miksen siis minäkin, ajattelin kateellisena. Siellä sitä nyt näytellään tuxedossa 20 min. lyhytelokuvia juhlavieraille nauttien katkarapusandwichejä. Toivottavasti jahtinne uppoaa! Kysyin tulevalta elokuvaohjaajalta tiesikö tämä suomalaisia leffantekijöitä jotka ovat up and coming Cannesissa. Kuinka ollakaan hän mainitsi kollegansa Timo Vuorensolan tekeillä olevan kuunatsielokuvan Iron Sky josta on vastikään julkaistu uusi teaseri. Vuorensola pullisteli hetki sitten parhaansa mukaan brittiläisille tv-katsojille ja koetti vakuuttaa että elokuvasta ei tule pelkkä saippuakupla. Leffan alaotsikko vaikuttaa lupaavalta: "Vuonna 1945 natsit menivät kuuhun. Vuonna 2018 he tulevat takaisin." Hmm. Tuntuu siltä että kieli on niin syvällä poskessa että se kurkistaa jo korvasta. BBC:lle antamassaan haastattelupätkässä Timo kertoi että leffa aletaan kuvata syksyllä ja se on määrä tulla ulos 2011. Vuorensola ei kuitenkaan vaikuttanut siltä että elokuva on tehty vain pelleilymielessä. Tähän mennessä 1979 syntynyt Vuorensola on osoittanut oivaa partisaanihenkeä ja kasannut 90% filmin rahoituksesta ja kuvaus voi siis alkaa.

Kysymys tietenkin kuuluu onko elokuva hienon julisteen ja pre-produktiokohun jälkeen vain höyryävä läjä?

Itseasiassa Vuorensolan projekti vaikuttaa melko harkitun tyylitietoiselta: pääosassa nähdään saksalainen Udo Kier joka on esiintynyt monissa kulttielokuvissa ja Kornin musavideossa Make Me Bad. Hän on mm. näytellyt Pamela Andersonin rinnalla elokuvassa Barb Wire! Ja kaikista veikeintä on että Lars Von Trier on myös valinnut Kierin uuteen leffaansa Melancholia, Kirsten Dunstin ja Kiefer Sutherlandin ohella. Itseasiassa Trierin ja Vuorensolan elokuvat tuntuvat paljolti kokkaavan samalla reseptillä-sekä Melancholiassa että Iron Skyssä on samaa maailmanlopun meininkiä. Soundtrackin osalta Vuorensola on jo lyönyt lukkoon sopimuksen slovenialaisen dark wave- orkesterin Laibachin kanssa. Päätös kuunatsi-elokuvasta syntyi Vuorensolan mukaan yhdessä käsikirjoittajan kanssa -yllätys yllätys- saunassa.

Vuorensolan natsiparodiassa on samaa absurdiutta kuin Quentin Dupieuxin Rubberissa. Rubber on tarina oudosta riivauksesta joka tuo mieleen tappaja-auto Christinen, sillä erotuksella että Rubberissa tappaja on pelkkä autonrengas.

Cannesissa elokuvaa promottiin jakamalla yleisölle ilmaisia kondomeja.

Kirjoitettaessa soi Laibach: God is God