Norjan Jeesus

Tapasin Oslosta kotoisin olevan näyttelijän Aksel Hennien. Hän oli kertomassa Headhunters-elokuvasta Helsingissä. Pyysin häntä näyttämään rauhanmerkkiä kameralle(kämmen naamaa kohti, vai miten se nyt oli) mutta hän ei suostunut.

Hän näytti tätä merkkiä.

kuva: kimmo laakso

Meillä oli kivaa jutella -sanoin että voisitko seistä vessan edessä kuvattavana. "Tuleeko juttusi otsikoksi 'norjalaiset elokuvat paskaa' " Aksel vitsaili. Ei se kai olisi hyvä kuvakulma ollutkaan, myönsin. Ja juttelun jälkeen sovimme että joskus jutellaan taas. Halusin ennen kaikkea varmistua eräästä asiasta. Onko Aksel todella Jeesus?
You Tubessa on video (niin, mitä siellä ei olisi) jossa hän kertoo perustaneensa uuden uskonnon. Hän hakkasi isäänsä pesistagalla, koska tämä piti Akselia heikkona. Akselin isi kuulemma itki kuin tyttö saadessaan mailasta. Sen lisäksi ääninauhan Aksel vakuuttaa että jos hänen kätensä sahaa irti se kasvaa aina takaisin.
Olin hetken todella hämilläni. Ääntä videolla voi erehtyä luulemaan näyttelijän, siis Aksel Hennien ääneksi. Aksel kuitenkin nauroi vain katketakseen kun kuvailin hänelle videoiden sisältöjä. Hän ei tiennyt kuka ne on pannut nettiin. Myös Sons of Norway-elokuvan tuottaja Asle Vatn sanoi minulle Hennien suosion syyn. Hän on niin tavallinen. Hänen kätensä joutuu ihan varmasti lääkäriin jos sitä yrittää sahata irti.
Jos Norjassa haluaa olla suosittu, täytyy olla erityisen tarkka ettei vaikuta snobilta. Miksi?
”Meilllä on tämä sosialidemokratia ja…” Selitti Vatn. Eikä minusta Hennie edes yrittänyt olla vaivaannuttavan katu-uskottava sosiaalidemokraatti, vaikka hän onkin joskus piirtänyt graffitteja ja joutunut poliisien kanssa hankaluuksiin ja huolimatta siitä että hän on lyhyenläntä (hiukan yli 170cm, ei tosin 168cm kuten leffassa annetaan ymmärtää) ja esittää yli-ihmiseltä vaikuttavaa bisnesmiestä Headhuntersissa.

Kirjoitettaessa soi Neil Young: Comes A Time