Tämä tarina on tosi

Muuten, miksi elokuvateattereissa ei nähdä enempää dokumentteja? Okei, onhan meillä yksi alan brändi, Michael Moore, mutta missä ovat kaikki muut? Tätä pohdin juuri äsken ollessani leffateatterisalissa katsomassa dokumenttia Planeettamme Maa -elokuva.

Kyseessä on vuonna 2006 valmistuneen BBC:n suurdokumentin Planeettamme Maa leffaversio (http://akas.imdb.com/title/tt0393597/). Elokuvaan oli koottu kaikkein mahtipontisimmat ja komeimmat luontonäkyvät ympäri planeettaamme. Mukana oli tietenkin vihreää sanomaa, mutta en minä siinä niin välittänyt. Enemmänkin ihailin kerrassaan upeita kuvia ja maisemia.

Jopa tällainen pinnallinen kulutushysteerikko joutui kuitenkin tunnustamaan, että tältä planeelta löytyy aika hienoja juttuja. Ehkä olisi ihan jees, mikäli ne eivät katoaisi minnekään. Ehkä tätä planeettaa pitäisi sittenkin suojella. Niitä kun on valmistettukin vain yksi kpl, eikä lisää ole tulossa. Se valkoisten hiirien tilaama Maa-kopio oli vain kirjailija Douglas Adamsin mielikuvitusta.

Ei, en aio ryhtyä brändätyksi luonnonsuojelijaksi jatkossakaan. Syy on sama kuin siihen, miksi en ostanut iPodia, vaikka mieli teki: en halua ottaa osaa mihinkään niin muodikkaaseen ja suosittuun. Mutta näin meidän kesken voin tunnustaa Planeettamme Maan riipaisseen sielusta muutenkin kuin vain kauniiden kuvien vuoksi. Ehkä todella voisin elää hieman vastuullisemmin.

Leffateatteriin ajoin omalla autolla, yksin. Tai paremminkin parkkihalliin teatterin alla. Leffan jälkeen ajoin saman tien takaisin kotiin, koska juttu pitää saada lehteen perjantaiksi.

Ihan kohta ajan samaisella autolla kauppaan, yksin, ja ostan ruokaa koko perheelle. Mukana on myös tarpeettomia elintarvikkeita enkä suosi lähiruokaa mitenkään erityisesti. Jos suosisin, saisin nähdä nälkää.

En myöskään suosi kotimaista, sillä sekin on yksi rasismin muoto. Minulla ei ole mitään ruotsalaistakaan maidontuottajaa vastaan. Ihmisiä hekin ovat.

En osta valmiiksi seuraavan päivän ruokia säästääkseni yhtä kauppareissua, koska ruokakaupassa käyminen on niin rakas rituaali. Ruokakaupasta ajan sitten takaisin kotiin.
Taas on tuhottu luontoa ihan mukavasti. Ero eiliseen on siinä, että nyt kärsin siitä huonoa omatuntoa, toisin kuin ennen Planeetta Maa -elokuvan näkemistä.
Olen huono ihminen.