Tänä keväänä elokuvakangas näyttää tursuilevan poliittis-uskonnollisia komedioita joissa sohitaan tuttuja muurahaispesiä. Saako muslimille vittuilla? Missä menee pyhäinhäväistyksen ja hyvän huumorin raja? Voivatko muutkin kuin juutalaiset kertoa esinahkavitsejä? Räjäyttääkö terroristi sinunkin kahvikuppisi? Pian ensi-iltaan tulevassa Chris Morrisin provosoivassa Four Lions -leffassa seurataan terroristisolun sekoilua Lontoossa. Sitä ennen on jo naurettu Office-käsikirjoittajan Ricky Gervaisin ateistirainalle The Invention of Lying.
Kävin juuri tsekkaamassa Infidelin (suom. Vääräuskoinen) joka on pohjoislontoolaisen älykköjuutalaisen David Baddielin uutukainen. Baddiel itse kertoi koenäyttäneensä leffan hijab-pukuiselle naisyleisölle -yhtää fatwaa ei tullut. Itseasiassa leffaa on ollut tekemässä useita muslimeja, mm. tuottaja Uzma Hasan. Baddielin mukaan piintyneintä islamofobiaa edustaa ajatus etteivät muslimit osaa nauraa itselleen eikä muillekaan. Ja leffahan on silkkaa naurettavaa törmäyskurssia, siinä sankari taksikuski ja karvalakkimuslimi Mahmud Nasir tajuaa eräänä päivänä adoptiopapereita lukiessaan olevansa juutalainen. Seuraa vaikea identiteettikriisi jonka johdosta vaimo pistää Mahmudin ulkoruokintaan. Kyse on stereotypioista, mutta opettavaisista sellaisista. Mahmudin vaimo rukoilee viidesti päivässä ja lukee välillä julkkisjuoruja Graziasta.
Nasir ystävystyy entisen vihamiehensä naapurin juutalaisen taksikuskin, Lennyn kanssa. Pornoa päivisin videolta katsova Lenny opettaa Mahmudin juutalaiseksi, lukemaan Philip Rothia ja sanomaan Oy Vey (juutalainen tapa sanoa "Nyt sattui Juhaa leukaan"). Mahmud kertoo menestyksellisesti esinahkavitsejä bar mitsvassa ja menee täydestä, ainoastaan muslimiyhteisö ei sulata hänen astumistaan ulos juutalaiskaapista.
Mielenkiintoiseksi tämän julkaisun tekee se että leffa on myyty jo 62 maahan -lukuunottamatta Israelia. Arabimaailmassa, Bahrainissa, Quatarissa ja jopa Irakissa aiotaan näyttää Infideliä kuten myös Four Lionsia. Infidelin pääosaa näyttelevä stand-up koomikko Omid Djalilli sanoi eilen lehtihaastattelussa että on edelleen mahdollista että myös Israelilaiset saavat nähdä elokuvan mutta että se ei ole todennäköistä koska Israelilaiset voivat tulkita leffan juutalaisvastaiseksi: elokuvassa Mahmud ei ole juutalainen alusta loppuun.
Leffan tuotantofirma on myös satsannut uskonnon ja huumorin markkinapotentiaaliin järjestämällä Mikä uskonto on hauskin-skaban. Voittaja on jo julkaistu. Jaetulla ykkösijalla on lontoolainen ex-diileri ja muslimistand-up-koomikko Nabil Abdulrashid. Hänen voittajaläpyskänsä voi tsekata täällä:
http://whichreligionisfunniest.com/
