Aloitan yhtä, jatkan toista, lopetan kolmatta…

Minulta puuttuu täysin siivousgeeni. Sotkemisgeeni sen sijaan on vahva ja elinvoimainen. Kyllä minä vilpittömästi tykkäisin siististä kodista, mutta olen vain niin onnettoman HUONO siivoamaan. Jotta ette luulisi, että kyseessä on vain tekosyy jonka tarkoitus on peitellä laiskuuttani, kerron esimerkin.

Aikomuksenani on ihan vain viedä roskat. Huomaan, että roskiskaappi vaatii puhdistamista. Vedän lattialle kaiken sen sisällön, muovipussit yms. Huomaan, että roskasankoa kannatteleva ruuvi kaipaisi kiristämistä. Lähden etsimään ruuvimeisseliä siivouskomerosta. En löydä meisseliä, sen sijaan hoksaan kloriittipullon ja päätän laittaa saman tien wc-pytyn likoamaan pestäkseni sen kunnolla myöhemmin. Vessassa vilkaisen itseäni ohimennen peilistä ja huomaan peilissä olevat hammastahnapärskeet. Tyhjennän peilin edessä olevan tason wc-pytyn kannen päälle pestäkseni peilin. Tajuan, ettei kloriitin laittaminen nyt jonkun lahopäisyydestä johtuen onnistukaan. Menen hakemaan lasipinnoille tarkoitettua siivousliinaa kylpyhuoneesta ja huomaan, että kuivaustelineellä roikkuvat pyykit ovat kuivia. Kasaan sylini täyteen puhtaita vaatteita ja kannan ne lajiteltavaksi makuuhuoneen sängylle. Vaatekaappi on kuitenkin niin sekaisin, etteivät vaatteet millään mahdu sinne, joten päätän siivota sen. Vedän vaatteet alas hyllyltä. Huomaan, yhdet ison näköiset housut, joita on ihan pakko sovittaa…jne. jne. jne.

Mitä sain aikaan?

- Roskapussit odottavat yhä viemistä oven pielessä.
- Keittiön lattia on täynnä muovipusseja.
- Kloriittipullo on vessanpytyn vieressä.
- WC-pytyn päällys on täynnä kosmetiikkapurnukoita.
- Sänky on täynnä ryppyisiä vaatteita.
- Roskiskaappi on siivoamatta, pytty ja peili pesemättä, vaatteet viikkaamatta, eikä minulla ole edes housuja jalassani!