KINKKU
Kinkku on ihan hyvää, mut miksi vitussa sitä pitää ostaa joka helkkarin joulu se kokonainen neljätoistakiloinen kimpale? Saita suomalainen kun ei pääse siitä eroon muuten kuin syömällä. Ensimmäinen syöntikerta on toki lähes orgastinen elämys, kun salaa yöllä kinkun viimein valmistuttua rääpii puukolla höyryävän kuumia siivuja. Sitten sitä syödäänkin oikein huolella seuraavina päivinä tai viikkoina; kinkkua perunoilla, kinkkua leivän päällä, kinkkua aamupuurossa, sian persettä pullan kera, possun pyllyä pirtelönä… kunnes viimeiset rippeet viskataan perinteisesti hernekeittoon, jotta lihan vihertäväksi muuttunut väri ei niin ikävästi pistäisi silmään.
Loppukevennys:
[I][B]Joulukinkun paistomittari [/B] ympärivuotiseen käyttöön: laita mittari ylösalaisin pöydälle, niin saat piikin kuiteille ja muille lapuille. Myös rikkinäinen mittari kelpaa.[/I]
(Niksipirkka 4/05)