Taas se iski! Minua vaivaa hirvittävän kamala, epäoikeudenmukainen kenkäkirous, joka uhkaa tehdä baarireissuistani kohtuuttoman kalliita. Siinä missä joku toinen ottaa mukaan varasukkahousut, tarvitsisin minä varakengät. Kenkien hajoaminen baarireissulla kun alkaa olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Kyse ei edes ole mistään tolkuttomasta kännissä örveltämisestä, vaan alkuillan haavereista. Luuletteko, että liioittelen?
Kahden kuukauden sisällä olen hajottanut baarireissulla peräti KOLMET kengät, joista kaikki ovat olleet alle kaksi viikkoa käytössä ennen laukeamistaan. Eikä siinä ole vielä edes kaikki. Kenkäni ovat ryhtyneet kapinaan ihan kunnolla.
Esimerkiksi heinäkuussa uskollisesti palvelleet sandaalini hajosivat heti bussista alas laskeutuessani. Isäni teippasi ne hätäapuna jotenkuten kasaan sinisellä (!) ilmastointiteipillä. Silti aamuyöstä taksia metsästäessäni kävelin viimeiset metrit sandaaliparin hajonnut osapuoli kätösessäni. Taksin sain kyllä ennätysnopeasti – silkasta säälistä varmaan.
Lokakuussa menetin kaksi kenkäparia tuosta vain. Toisen korko lähes r-e-p-e-y-t-y-i irti kesken tanssimisen jääden lopulta törröttämään taaksepäin neljänkymmenenviiden asteen kulmassa kuin irtoamaisillaan olevan maitohammas. Loppuillan tanssinkin sitten urheasti (=tyhmänrohkeasti) sukkasillani lasinsirujen keskellä. Toisen kenkäparin haaveri oli vähäisempi. Pelkkä kantalappu irtosi kyydistä, mutta koko illan kantalaputon kävely onnistui kuluttamaan korkoa puolisen senttiä, joten suutarin mielenrauhan vuoksi nakkasin senkin parin roskiin.
Eilen astuin autosta alas ja ehdin kävellä noin kolmekymmentä metriä kohti elokuvateatteria (täysin selvin päin vielä), kun saappaani korko jäi maahan muun osan kengästä jatkaessa matkaa minun nilkuttaessani haparoivasti yrittäessäni tajuta minne tasapainoaistini yhtäkkiä mahtoi kadota. Kun tajusin, että uusin tiukkapipoabsolutismista kärsivä kenkäparini se vain uhkasi turmella iltani, en osannut kuin revetä nauramaan. Miten todennäköistä edes on rikkoa kolmet kengät neljän baari-illan aikana? En antanut sellaisen mitättömän pikkuseikan, kuin koron uupumisen pilata iltaani, mutta jokainen voi kuvitella, miten helppoa on kävellä siten, että toisessa saappaassa on 7,5 sentin korko ja toisessa ei… Ballerinamaista varpaillaankävelyä, staattisesti toista jalkaa jännittäen. Yrittäen vielä koko ajan kävellä vakuuttavan normaalisti, itsevarmasti ja sulokkaasti. Siinä löytää lihaksia joiden olemassaolosta ei tiennyt yhtään mitään…
Pitänee siirtyä jatkossa suosiolla lenkkareihin. Tai huopatossuihin, niissä ei ainakaan ole irtoavia osasia…
PS Sitten on tietysti vielä se yksi tapaus, joka ei (kai) varsinaisesti ollut kenkien vika: http://www.city.fi/yhteisot/blogi/message.php?id=22470