Poltergeist pyykinpesukoneessa? Tavallista koppuraisempaa pyykkiä? Mitään ihan noin likaista koneessa ei sentään pitäisi olla… Kurkistan luukusta näkemättä ensin mitään tavallisesta poikkeavaa. Vain musta paita heiluttamassa hihaansa ja ottamassa matsia retrokuvioisten legginsien kanssa, joiden lahje yrittää vielä epätoivoisesti halata yksinäistä sukkaa. Klonk, klonk, klonk…rummun pyörähdysten tahtiin. Kännykkähän se siellä viettää rattoisaa vaahtokylpyä.
Tulin siis pesseeksi kännykän 40ºc:n kirjopesuohjelmalla. Hellävarainen vedenpoisto tuhatkierroksisen linkouksen sijaan tuntui lievästi sanoen yltiöoptimistiselta. Olen minä kaikkea kummaa pessyt ennenkin. Pakettitolkulla paperinenäliinoja, muutaman kondomin, tusinan mustekyniä ja muutamia purukumipaketteja. Enkä ole selvästikään oppinut mitään. Ainakaan tarkistamaan housuntaskuja ennen pesua.
Konsultoin exää, joka käski purkaa kännykän atomeiksi, kuivata minkä pystyn ja toivoa parasta… Kuka ääliö muuten keksi tähtikantaiset erikoisruuvit, joiden ansiosta kännykän hajottaminen jäi varsin vaillinaiseksi, ja sen kosteissa sisuksissa kasvaa parhaillaan luultavasti elinvoimainen tattiviljelmä? Toisaalta, ehkä hyvä niin, sillä jo nytkin saattaa tulla ylitsepääsemättömiä kokoamisongelmia…