Sinkku on sinkulle sinkku

Kaikkihan tietävät, että sinkkuja ei mielellään kutsuta pariskuntien bileisiin. En tiedä onko se pelkoa siitä, että paheellinen sinkku napsii silkkaa ahneuttaan ja miehenkipeyttään muiden puolisot vai pelkästään epäily siitä, ettei sinkku kuitenkaan viihtyisi pariutuneiden kutemista katselemassa? Että viimeistään siinä vaiheessa, täydellistä pariskuntaonnea seuratessaan, sinkku tajuaisi menetyksensä koko laajuuden ja vaipuisi syvään depressioon kurjan elämäntynkänsä jäännöksille?

Tai jos sinkku joskus armosta pariutuneiden sekaan huolitaankin, kokevat kutsujat ainakin velvollisuudekseen hankkia paikalle muita, vastakkaista sukupuolta olevia sinkkuja. Mikä sinällään ei ole vielä ollenkaan paha asia. Ainakaan, jos kutsujalla on minkäänlaista käsitystä siitä, millaisista ihmisistä noin ylipäätään viehätyt. Itsekin olen muutaman kerran ollut kutsuilla edustamassa ”huikeaa naiskauneutta” (ja pah) sekä vapaata riistaa pariaan yhä etsiville. Eräätkin naisystävättäreni aviomiehen neljäkymmenvuotissynttärit juhlin sujuvasti salskeiden palomiehien seurassa, vaikka en ollut itse päivänsankaria edes nähnyt koskaan aikaisemmin. En juuri suunnittele tulevaisuutta viikkoa pidemmälle, mutta kyseisen miehen viisikymmenvuotispäivät olen jo merkinnyt kalenteriini…

Parhaimmillaan siis vietät hauskan illan jonkun komistuksen ihailun loisteessa (sillä ketäpä muutakaan se ihailisi, kun kaikki muut ovat varattuja). Pahimmillaan on kuin sinut heitettäisiin varoittamatta pakollisille sokkotreffeille jonkun vielä jämemmän jämäpalan kanssa. Siinä sitä sitten käydään sielukasta velvollisuuskeskustelua säätilan vaihteluista. Parhaassa tapauksessa viinaa on kylliksi tarjolla, ja yrität tarmokkaasti juoda sinuun paritettua riesaa mukavammaksi (tai ainakin itseäsi muistamattomaan tilaan, mikä olisi suuri helpotus) ja päädytte keskustelemaan henkeviä vaikka joulupukin ja hammaspeikon olemassaolosta. Voin kokemuksesta kertoa, että tekee lähtemättömän vaikutuksen koko muuhun juhlaväkeen, kun täräyttää humalaisen kovaäänisyydellä: ”Pääsiäispupu on ainakin olemassa. Se on ainut jolta minä saan munaa nykyisin!”