Siviilisäätynä kierrättäjä

Arggh, tajusin juuri, että siviilisäätyni on nyt sitten eronnut – aina ja ikuisesti. Eronnut kuulostaa samalta kuin epäonnistunut. Luuserin leimasta pääsee vain uusimalla virheensä. Miksi muinaisen avioliitonsa mukaan pitää määritellä siviilisäätynsä pahimmassa tapauksessa loppuelämänsä ajan? Jokaiseen viralliseen lipukkeeseen rustaat sitten sanan eronnut vielä viidentoista tai kolmenkymmenen vuodenkin päästä…julmaa touhua tulla muistutetuksi elämän suurista mokista kerta toisensa jälkeen. Inhimillisempää olisi palata naimattomuuden autuaaseen tilaan.

Urputin ystävälle asiasta, ja hän ehdotti lakonisesti, että nai joku kuolemansairas ja olet pian leski. Mutta ei sekään kuulosta hyvälle, leskihän on synonyymi sanalle vanha.

Ennemmin olisin siviilisäädyltäni vaikka kierrättäjä. Antaa paljon positiivisemman kuvan, kun on ystävällisesti pistänyt kiertoon vielä käyttökelpoisen, tavoille koulutetun äijän. Buaahhahaa. No, jospa tuosta iloa jollekin vielä olisi, kun älysin viimein pistää vahingon kiertämään.