Suhteet & seksi

Millä perusteella ihmiset valitsevat ystävänsä? Tutustutaanko ihmisiin vain sattumalta, vai valikoidaanko ystävät jonkin kriteerin mukaan?

Usein varhaiset ystävyyssuhteet perustuvat siihen, että asutaan samassa talossa tai ollaan samalla luokalla viereisissä pulpeteissa. Joissakin tutkimuksissa on käynyt ilmi, että jo puolistoistavuotias valitsee ystäväksi samannäköisen lapsen.

Yalen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että ystävillä on hämmästyttävän samankaltaiset geenit. Saattaa olla, että ystävät valitaan hajun perusteella.

”Friendship and natural selection” -artikkelissa esitellään suuren sydäntutkimusaineiston avulla löytyneitä havaintoja ystävyyssuhteista ja perimästä. Läheisillä ystävillä on yllättävän paljon toisiaan muistuttava dna.

Helsingin yliopiston ja Väestöliiton tutkimuksessa huomattiin, että persoonallisuus vaikuttaa selvästi ystävien valintaan. Tutkimuksessa käytettiin yli 12 000 hengen brittiaineistoa.

Ulospäinsuuntautuneet ja sovinnolliset ihmiset etsiytyvät yleensä samankaltaisten ihmisten seuraan. Heidän ystävänsä asuvat yleensä lähellä ja aikaa vietetään yhteisissä illanistujaisissa ja samanhenkisten riennoissa. Perinteet, pitkät ystävyyssuhteet ja samanlaiset harrastukset ovat arvossaan.

Persoonallisuudeltaan avoimilla ihmisillä on enemmän erilaisia ystäviä. Hyvät ystävät saattavat olla eri ikäisiä, toista sukupuolta, toisesta etnisestä ryhmästä, ja he saattavat asua toisella puolella maapalloa. Avoimien ihmisten ystävyyttä ei häiritse myöskään se, että ystäviä tavataan vain harvoin.

Tunnolliset ihmiset seurustelevat mieluiten omien sukulaistensa kanssa. Sukulaiset ovat siis myös ystäviä.

Avoimen ihmisen maailma on älyllisesti ja emotionaalisesti ehkä kaikkein rikkain, mutta hänen kannattaa huomioida se, että suurin osa ihmisistä ei kaipaa ajatustensa mylläämistä. Useimmat ihmiset tapaavat mieluiten samoja ihmisiä, tuttujen ja turvallisten traditioiden mukaan ja mukavan yhdessäolon merkeissä.

Uusia ajatuksia, rohkeita keskusteluja ja yllättävää seuraa kaipaava avoin luonne voi joutua etsimään kaltaisiaan tutkimusmatkailijoita vähän kauempaakin. Eri kaveriporukoiden kesken sukkulointi saattaa myös virkistää.

Oletko bestiksesi kanssa kuin kaksi marjaa? Kaipaatko koskaan mitään uutta, vai onko vanha porukkasi parasta mitä tiedät?

Monen iältään aikuisen pariskunnan suhteeseen liittyy outoja piirteitä. Varsinkin ns. julkisuudessa tutut parit kertovat raivoisasta mustasukkaisuudesta, myrskyisistä eroista ja palaamisesta tiukkaan ruotuun oman kullan luo.

Oikeassa rakkaussuhteessa kaksi vapaata sielua kohtaa ja haluaa vapaaehtoisesti tehdä yhteisen pesän. Molemmat ovat vapaita tuntemaan mitä tuntevat, ja vapaita koska tahansa lähtemään. Tämä monen mielestä pelottavalta tuntuva suhde on kuitenkin perustuksiltaan vankempi kuin toisen sitomiseen ja kummallisiin sääntöihin perustuva riippuvuussuhde.

Ensi- ja turvakotien liitto ry:n ylläpitämä Nettiturvakoti-sivusto valottaa rakkauden ja riippuvuuden eroja avoimen ja suljetun järjestelmän dikotomialla. Rakkaus on avoin järjestelmä, jossa kaksi itsenäistä ihmistä vapaaehtoisesti haluaa rakastaa ja sitoutua suhteeseen. Rakkaudessa on tilaa myös omalle elämälle ja omille ystäville. Riippuvuussuhteessa ei siedetä toisen kasvua ja muutosta, eikä toisen omaa elämää parisuhteen ulkopuolella. Muu elämä halutaan tukahduttaa ja sulkea pois.

Jotta ihminen osaa ja uskaltaa rakastaa toista sitomatta häntä liikaa omista peloista nouseviin köysiin, on hänellä itsellään oltava riittävän hyvä perusturvallisuuden tunne ja kokemus siitä, että ihmissuhteisiin voi luottaa, ne kestävät. Kovia kokeneet, hylätyt ja kaltoin kohdellut lipeävät muita herkemmin riippuvuussuhteisiin. Rakkaudessa pakottaminen ei auta, eikä johda mihinkään hyvään.

Molemminpuoliset luottamuksen ja rakkauden osoitukset kasvattavat pikku hiljaa suhdetta yhä kestävämmäksi ja syvemmäksi. Mitään oikotietä onneen ei ole. Toki parinvalinnalla voi edesauttaa rakkaussuhteen muodostusta. Väkivaltaan ja mustasukkaisuuteen taipuvainen, omistava ja ripustautuva luonne ei ehkä taivu avoimen järjestelmän rakkaussuhteeseen kovin helposti. Jotkut ovat valmiita koettamaan omia kesytystaitojaan vaikeisiinkin tapauksiin.

Vertauskuvin ilmaistuna paras tapa kesyttää villi lintu on pitää lintulaudalla aina paljon ravintoa ja raikasta vettä. Villi lintu lentää välillä tiehensä, mutta palaa hyvälle laudalle yhä useammin. Lopulta villikin lentäjä on niin pulleaksi ja tyytyväiseksi ravittu, ettei sillä ole halua liihotella muille laudoille katsomaan muita tipuja. Oma pesä on paras paikka.