Tunnetko vetoa avuttomiin ihmisiin? Saavatko osaamattomuus, viattomuus ja alahuulen väpättäminen suojelunhalusi heräämään? Ajatteletko ehkä, että olisi ihanaa mennä pelastamaan joku!
Ritarin tai äidin odottajia on niin naisissa kuin miehissäkin.
Jotkut ovat kasvaneet ns. opittuun avuttomuuteen. Henkilö ei ehkä ole alun alkaen erityisen avuton, mutta on keksinyt avuttoman esittämisen hyväksi selviytymisstrategiaksi. Näin saa jonkun muun tekemään omat ikävät ja haastavat hommat tai hankalat päätökset.
Jos jokin menee vikaan, voi aina syyttää muita.
Lapsen kanssa paljon aikaa viettävä terve vanhempi oppii pienen tarpeet. Nyt sillä on nälkä, tuo on uni-itkua. Varmaan vauvalla on kuuma, kun noin huutaa pää punaisena. Joskus parku johtuu läheisyydenhalusta: ”haluan syliin”.
Aikuisessa suhteessa, eli esimerkiksi parisuhteessa, ei voi olettaa, että toinen tietää omat tarpeet. Nälkä, väsy, läheisyydenkaipuu tai muu tarve täytyy osoittaa toisin kuin lapsena. Ne on sanottava ääneen.
Yllättävän moni pettyy kumppaniin, jolta puuttuu kyky arvata toisen mieliteot.
(Nuorempia sukupolvia syytetään usein pehmeiksi ja uusavuttomiksi. Voi olla, että osa ihmisistä onkin tällaisia.
Toisaalta, mitä jos nuoret aikuiset ovatkin nykyään avuttoman vastakohtia? Kommunikaatiota on ainakin enemmän kuin aiemmin.
Ennen vanhaan oli myös paljon avuttomuutta, toisin kuin vanhojen jutuista voisi päätellä. Sukupuolten tehtävät olivat jaettuja ja tarkkaan rajattuja. Yllättäen leskeksi jäänyt lähes kuoli nälkään tai sai istua pimeässä, kun ei tiennyt, miten sulake vaihdetaan.
Monet nuoret aikuiset ovat monitaitoisia. Yhä harvempi enää miettii, onko tämä miesten vai naisten osaamisaluetta. Aina voi katsoa netistä.)
Urbaaneissa olosuhteissa avuttomuuden määritelmät on laitettu ylipäätään aivan uusiksi. Silti useimmat aikuiset huomaavat aika nopeastikin, jos toinen on vähän reppana.
Voiko avutonta hyysäävä ”koiranpentu-suhde” olla oikea parisuhde?
17 kommenttia
Franny_Berry
29.12.2013 14:19
No en todellakaan tunne vetoa avuttomiin ihmisiin, päinvastoin! Ja huomaan kyllä, että mua kartetaan juuri siitä syystä, ettei alahuuli ihan heti väpätä, suurella osalla uroksista on tietty halu osoittaa kykyjään... Mikä into ihmisillä on "pelastella" yhtään ketään? Ei vaikuta minusta parisuhteelta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Avulias Aatu
29.12.2013 18:08
Voihan sitä pelastella, ilman parisuhdettakin. Vai tähtääkö kaikki kanssakäyminen parisuhteen muodostamiseen? Juu, en lukenut aloitusta, koska en yleensäkään lue manuaaleja.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
30.12.2013 11:23
Mitenhän tämän nyt sanoisi. Se on pelkästään suhteen kestävyyden eduksi, että ihminen ei ole kaikkivoipa vaan omaa joitakin puutteita osaamisessa jotka kumppaninsa voi täyttää omalla osaamisellaan ja päin vastoin. Se on "kumma" miten paljon enemmän ihminen on valmis panostamaan johonkin tarvitsemaansa kuin johonkin sellaiseen, mikä on lähinnä kiva olla olemassa. Toki joku nyt tulee kertomaan kuinka suhde on parhaimmillaan kun ainoa sitova asia on se tunne, mutta siinä tilanteessa on sellainen kriittinen ongelma, että kun se tunne katkeaa edes hetkeksi niin kynnys pistää lusikoita jakoon ja vaihtaa miestä/naista on käytännössä huomaamattoman pieni.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Dia
3.1.2014 09:20
Parhaimmillaanhan ihmiset niin pari- kuin esim. ystävyyssuhteessakin täydentävät toisiaan, oppivat toisiltaan ja saavat virikkeitä kehittyä sekä kehittyvätkin.
Jos suhde perustuu pelkälle tykkäämiselle eikä kummallakaan osapuolella ole välineitä tai halua viedä suhdettä syventymään, ei liene huono asia, että sellainen suhde päättyykin. Silloinhan molemmilla on entistä suurempi mahdollisuus kasvattaa siipiään jonkun toisen, mahdollisesti itselleen sopivamman, kanssa.
Joskus kyse on siitä, että tietyssä seurassa ihminen tuo itsestään ne vähemmän terveet puolensa esiin, saattaa esim. taantua. Sellaisesta suhteesta onkin hyvä lähteä pois, jos ei löydä/raivaa tilaa kehittyä. Paitsi jos tietysti tykkää olla taantunut, mutta silloin ei enää puhuta terveestä käytöksestä.
shiwan8
4.1.2014 12:29
Niin siis pointti oli tosiaan se, että jos yhdessä olemiselle on olemassa muitakin syitä kuin se, että toinen on "ihan kiva", niin sen yhdessä olemisen eteen on enemmän syitä panostaa -> homma kestää paremmin ja pidempään.
Dia
4.1.2014 14:04
"Se on "kumma" miten paljon enemmän ihminen on valmis panostamaan johonkin tarvitsemaansa kuin johonkin sellaiseen, mikä on lähinnä kiva olla olemassa."
Luonnollisesti tarve tuppaa ajamaan haluamisen edelle.
En tosin tiedä, miten toimivat sellaiset ihmiset, jotka eivät (koe) _tarvitse(vansa)_ asioita. He saattavat panostaa vähemmän siihen, minkä olemassaolon kokevat ihan vain kivaksi (mutteivät tarpeelliseksi). Tästähän saattaa juontua se "Ei tiennyt mitä omisti ennen kuin sen menetti" -rimpsu.
licence27
1.1.2014 12:19
Silloin kun vielä oli VHS vallitsevana niin jos nainen ei osannut videoitaan ajastaa ilman apua tai ohjekirjaa niin silloin on ollut jotain pielessä. Vanhempien homma oli ja on edelleen siirtää suuri osa tiedoistaan jälkipolville. On todella masentavaa jos joutuu jollekin kolmikymppiselle opettamaan asioita jotka on itse joutunut opettelemaan jo ennen yläastetta.
En tiedä kenenkään muiden suhteista, mutta aika kamalalta tuntuu kun leskeksi jäänyt isäni ikää reilut 60 v kysyy minulta miksi pölynimuri pysähtyy itsestään, ei osaa tiskata kunnolla (ei käyttää tiskikonetta, puhumattakaan pyykinpesukoneesta joissa siis kummassakin tarvitsee tietää kaksi nappulaa, aineen lokero ja vesihana) , puhumattakaan että vaihtaisi sen perkeleen pölypussin omatoimisesti. Siis sellainen perintökalleusimuri johon on kertaalleen vaihdettu sekä moottori että kuoresta osa johon pyörät kiinnittyvät.
Tuntuu niin käsittämättömältä että mies voi olla noin avuton. Ehkä se nälkä vaan ajaa syömään, jano juomaan, mutta tuollaiset itselle itsestään selvyydet on voinut jättää vaan tekemättä. Tai että kolmikymppiselle äiti käy vaihtamassa lakanat sänkyyn ja tuomassa postit.
Ehkä se voi vähän aikaa viehättää että saa joissain asioissa auttaa, mutta että arjesta voisi tulla toimivaa niin tiedon täytyy kulkea kumpaankin suuntaan. Muuten puhutaan riippuvaisuussuhteesta ja sen toimivuuden ainakin minä kyseenalaistan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Dia
3.1.2014 09:28
VHS:stä tulikin kultainen muisto mieleen. Olin teininä ohjelmoinut videoon kaikki kanavat oikein, jotta nauhoittaminen (nykyään: tallentaminen) onnistuisi. Videomme kun ei millään suostunut tallentamaan kanavia 1:1, vaan Yle1:n se nauhoitti vain videossa oli valittu kanava 5 jne.
Olen törmännyt paljon sellaiseen, että naiset ovat taitamattomampia tekniikan ja työkalujen suhteen siinä missä miehillä alkaa peukku hiipiä kämmeneen kotitöiden ja maalaisjärjen kohdalla.
Itsehän olen tietoisesti opetellut nikkaroinnin, renkaidenvaihdon ja pari muuta hassua "perinteisesti miesten hommaa" lähinnä siksi, etten ole sukupuolirooliuskovainen. Itkeminen, tiskaaminen tai ompeleminen ei vähennä miehen miehekkyyttä silmissäni samoin kuten ei naisenkaan imago kärsi ainakaan minun silmissäni siitä, että nainen osaa käyttää poraa, vaihtaa autonrenkaat tai vasaroida lankuista hyllyn.
Itsenäisyys ja osaaminen ovat todella jees. Silloin voi keskittyä katsomaan ihmisiä ihmisinä eikä tuijotella laskelmoivasti heidän sukupuoliroolityöosaamistaan ja siitä hyötymismahdollisuuksiaan.
shiwan8
4.1.2014 17:05
Olet kyllä äärimmäinen harvinaisuus naiseksi tuon miesten negatiivisten tunteiden ilmaisemisen ja siitä syntyvien mielikuvien suhteen.
Dia
4.1.2014 21:00
Kiitti hei shiwan. Tunnenkin olevani harvinaisuus naiseksi. ...wait o.O
Mun ois kyllä tekopyhää olla suvaitsematon itkeviä miehiäkin kohtaan kun oon itkettänyt niin monia että saatan olla yksin syynä tilastopoikkeamiinkin.
Dia
3.1.2014 09:36
Pidän aikuisen ihmisen henkistä kädettömyyttä varoittavana enemmän kuin kiehtovana. Kaikkea ei voi eikä todellakaan tarvitse osata, mutta tumppujen suoristaminen ensisijaisena ja toistuvana käytösvaihtoehtona ei ole mielestäni kovin tervettä.
Toki ympäristöään voi yrittää manipuloida tekemään asioita puolestaan vetoamalla tämän osaamiseen ja omaan avuttomuuteen, mutta itselleni tulee tästä mieleen mieleen lähinnä hyväksikäyttö, epärehellisyys ja laiskuus, joita pidän epätoivottuina ja negatiivisina piirteinä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
3.1.2014 19:57
Diablessen ihmeellinen nettielämä senkun jatkuu vaan. Ihmeellistä miten sokea ihminen on omille virheilleen. Ehkä ääneen sen julistaminen muuttaa totuuden, joskus. En usko, mutta aina sopii toivoa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Dia
4.1.2014 09:26
Terävä havainto. Ihmeellinen nettielämä tosiaan jatkuu. :)
Anonyymi
5.1.2014 00:12
Diablessen omahyväistä tekopsykologiaa, vääristynyttä kuten minä/kuvansakin. If u know what I mean.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Dia
7.1.2014 19:22
Ah, trolli on palannut. Pidä kivaa! :)
rosanna92
10.1.2014 08:56
Diablessen epäitsekästä aitoa psykologiaa, vilpitöntä kuten minä/kuvansakin. If u know what I mean.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
rosanna93
11.1.2014 03:38
Awwwwwwwwwwwwwww <3<3<3<3<3<3