Suhteet & seksi

Anteeksi pyytäminen on monelle hankala asia. Silloin täytyy ymmärtää tehneensä jotain hölmöä tai ajattelematonta, ja lisäksi pitää avoimesti myöntää toiselle ihmiselle mokanneensa.

Anteeksipyytäjä joutuu nöyrtymään toisen edessä, ja hän myös heittäytyy toisen hyväntahtoisuuden armoille odottaessaan anteeksiantoa.

Monella ei ole tähän riittävää henkistä kanttia.

Anteeksianto helpottaa kaikkien osapuolien elämää ja keventää ihmisten mielen. Katkeruus, kauna, viha ja kostonhimo heikentävät elämänlaatua ja syövät henkistä kapasiteettia.

Miten ihminen oppisi pyytämään anteeksi? Useimmat harjoittelevat sitä jo lapsena, kotona. Kun aiheutan vahingossa tai tahallisesti toiselle vahinkoa, harmia tai mielipahaa, on syytä pyytää anteeksi.

Nykyihmisen on joskus vaikea tajuta, että myös vahingossa toiselle aiheutettu vahinko on syytä korvata, ja on syytä myös pyytää anteeksi aiheuttamaansa mielipahaa ja vaivaa.

Todella usein saa kuulla lapsen tai aikuisen suusta vihaisen "Se oli vahinko!!!"-karjaisun. (No niin, sepä kiva kuulla, anteeksipyynnön jälkeen, ja nöyrästi. Kiva, ettet ajanut toisen päälle tieten tahtoen.)

Paras tapa testata aiheuttamansa vahingon ikävyyttä on selvittää asia vahinkoa kärsineeltä. Hän on siis oikea ihminen arvioimaan kärsimäänsä mielipahaa tai vahinkoa. Seuraavaksi paras tapa on empatia: miltä tuntuisi samassa tilanteessa? Kolmanneksi asiaa voi kysyä ulkopuolisilta ihmisiltä. Miten suhtautuisit, jos kohtaisit vastaavaa?

Talouselämä kirjoitti 16.5.2014 tutkimuksesta, jonka mukaan hienosti anteeksi pyytävät yritykset pärjäävät muita paremmin kilpailussa. Anteeksipyyntö tuo taloudellisia etuja. Talouselämän mukaan Vassar Collegen professori Ben Hon opiskelijoiden kanssa testatut hyvät keinot ovat tällaisia:

"Tehokkaita keinoja pyytää anteeksi ovat muun muassa empatian osoittaminen, lupaus siitä, ettei vastaava enää toistu, itsensä sättiminen anteeksipyynnön yhteydessä ja jonkin hyvityksen, kuten kukka-asetelman tarjoaminen anteeksipyynnön yhteydessä."

Anteeksi pyytäminen olisi osittain turhaa, jos ei kukaan koskaan antaisi anteeksi. Duodecim Terveyskirjaston artikkeli tarjoaa kaksi metodia anteeksiannon harjoittamiseksi.

Ihmisyhteisöissä ei varmaan koskaan päästä kokonaan eroon tahattomista tai tahallisista loukkauksista ja loukkaantumisista, mutta fiksu käytös, sopiva harkinta ja empatian harjoittaminen ovat hyvä alku miellyttävään seurusteluun.

Olen puolustanut hyvää lukutaitoa eri blogikirjoituksissani, jotka ovat liittyneet elämässä pärjäämiseen ja opintomenestykseen ym. En muista olenko saanut yhtään lukemista puolustavaa kommenttia, mutta lukutaitoa vähättelevää palautetta on sen sijaan tullut.

En tiedä, vihaavatko ihmiset oikeasti lukemista ja kirjoja, vai onko kysymyksessä jonkinlainen väärinkäsitys? Ehkä defenssimekanismi? Lukihäiriöisten puolustaminen? Käytännön älykkäiden esiin nostaminen?

Ehkä ihmiset ovat törmänneet ärsyttäviin kirjaviisaisiin besserwissereihin, joilla ei ole käsitystä siitä, miten asiat oikeassa elämässä menevät?

Kannustan lukemiseen, koska se tuo niin paljon iloa elämään, ja koska sen hyödyistä on niin paljon faktatietoa. Ei lukemisen mainostaminen tarkoita sitä, että sen pitäisi olla kaikkien lempiharrastus, tai että elämä menisi kokonaan pilalle, jos ei ole hyvä lukemaan. On paljon muutakin kivaa tekemistä ja muuta todella tärkeää elämässä.

Jos kuulut ehdottomaan tekijä-porukkaan, voit lopettaa lukemisen tähän.

Lukemisesta on kiistattomasti hyötyä älyn kehittymisessä, muiden ihmisten ja maailman ymmärtämisessä, opintomenestyksessä, ja nyt todistetusti myös tunnetaitojen kehityksessä.

Uusimmissa tutkimuksissa on huomattu, että paljon kaunokirjallisuutta lukevat ovat muita paljon parempia ymmärtämään erilaista elämäntapaa, erilaisia kokemuksia ja erilaisia ihmisiä.

Mikä tahansa lukeminen ei tuo hyvää tunneälyä. Jostain syystä ns. hyvän kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää eniten älyä ja empatiaa. Faktatieto tai kioskikirjallisuus eivät tuo samaa hyötyä.

Kaunokirjallisuuden lukijat parantavat kykyään käsittää, että muilla ihmisillä voi olla erilainen elämä, erilaiset ajatukset ja toisenlaisia tunteita kuin mitä itsellä on. Toisin sanoen, typeryys ja itsekeskeisyys vähenevät. Mielen teorian tutkijat ovat huomanneet saman.

Psykologi Raymond Marin ryhmän tutkimukset lukemisesta ja mielestä ovat varsin perusteelliset.

Marin tutkimuksissa tosin huomattiin, että pitkien elokuvien katsominen ja niistä keskusteleminen voivat myös kehittää lapsen tunneälyä.

Korkeakirjallisuuden lukijoita pidetään usein vain snobeina ja ärsyttävinä itseään muita parempina pitävinä raukkoina. Time-lehden artikkeli Reading Literature Makes Us Smarter and Nicer kertoo lyhyesti mistä on oikeasti kyse. Lukeminen tekee ihmisestä paremman ihmisen.

Parisuhteen kannalta korkea älyllinen ja empaattinen kapasiteetti on yleensä vain plussaa. Koska lukijat eivät ole vain fiksuja ja kivoja, vaan myös muita viisaampia, on myös parisuhteessa mukavampaa kuin ymmärtämättömän ja jäykän partnerin kanssa olisi.

Lukevan kumppanin mieli on eloisampi, ymmärtäväisempi ja joustavampi. Seuraavaan deitti-kuvaan kannattaa ottaa vaikka Paul Austerin kirja, eikä mitään muuta rekvisiittaa, kuten lapsia, nalleja, kaulimia, veneitä, lentokoneita, autoja tai golf-mailoja.

Tässä vielä varsinainen hehkutusten hehkutus lukijoista.