Suhteet & seksi

Naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään. Syitä on etsitty biologiasta ja elintavoista. Monet tutkijat uskovat estrogeenin suojaavan naisia. Luostariolosuhteissa sukupuolten elinikä on yllättäen melkein yhtä pitkä. Nunnat voittavat munkit vain vuodella.

Suomessa miehet kuolevat melkein kuusi vuotta aiemmin kuin naiset. Vastasyntyneen elinajanodote oli vuonna 2015 tytöillä 84,1 vuotta, pojilla 78,5 vuotta. Muissa Pohjoismaissa miehet ovat pitkäikäisempiä.

Rutgersin yliopiston psykologian laitos on tutkinut miesten ja naisten asenteiden vaikutusta terveyskäyttäytymiseen. Apulaisprofessori Diana Sanchezin mukaan miesten lyhyempi elinikä ei johdu fysiologisista syistä. Miehet kuolevat naisia nuorempina omien uskomustensa ja elintapojensa takia.

Sanchezin johtamissa tutkimuksissa selvisi, että itseään kovana ja miehekkäänä pitävät miehet eivät halua mennä lääkäriin. Perinteisen mieskäsityksen omaavat äijät ovat rohkeita, luottavat itseensä, eivätkä tarvitse muiden apua. He eivät rutise turhasta, eivätkä näytä tunteitaan tai heikkouksiaan muille.

Kovat miehet arvostavat enemmän mies- kuin naislääkäriä. Kun kovat kundit viimein menevät lääkäriin, he pimittävät oireitaan ja tuntemuksiaan, varsinkin jos päätyvät mieslääkärin vastaanotolle. Oman heikkouden osoittaminen toiselle miehelle laskee kovan kundin statusta.

Vaikka terveestä itseluottamuksesta on usein hyötyä elämässä, ei valheellinen väkisin pönkitetty urhoollisuus johda kovin hyvään terveyteen.

Tutkimuksen mukaan kovien äijien kannattaisi mennä mieluummin väheksymilleen naislääkäreille, sillä mieslääkäri saa heidät peittämään sairautensa oireet. Naislääkäri on machomiehen mielestä statukseltaan alempi, joten naiselle voi vapaammin paljastaa asiansa ilman nöyryyttävää kolhua miehuudelle.

Sanchezin mukaan myös naiset voivat kärsiä yksin pärjäämisen ihanteesta. Mitä enemmän nainen jakaa kovan kundin elämänasenteen, sitä herkemmin hän jättää lääkärissä käynnin väliin. Itseään urhoollisina pitävät naiset vähättelevät oireitaan, lykkäävät lääkäriin menoa, eivätkä viimein hoitoon hakeutuessaan kerro avoimesti terveydestään lääkärille.

Sanchezin mielestä naisten ”urhoollisuus” on kuitenkin harvinaisempaa kuin miesten. Kulttuurimme vahvistaa miesten machokäsityksiä, koska heikkous ja sairastaminen ovat paremmin sallittuja naisille ja lapsille. Kaikki miehet eivät jaa kovaa mieskäsitystä. Miehet joiden ei tarvitse esittää kovaa, menevät herkemmin lääkäriin.

Suomalaislääkäreiden mielestä moni ramppaa lääkärillä turhaan valittamassa nuhaa ja yksinäisyyttä. Suurempi ongelma taitavat kuitenkin olla vakavasti sairaat, jotka eivät kehtaa hakeutua hoitoon. Oma käsitykseni on, ettei miesten vaivoihin suhtauduta yhtä vakavasti kuin naisten.

Meillä suomalaisilla olisi varmasti paljon opittavaa Rutgersin yliopiston tutkimustuloksesta. Jos tulee huolestuttavia oireita, on syytä mennä lääkäriin. Sisäänpäin kääntyminen ja oireiden kestäminen yksin voi johtaa varhaiseen kuolemaan. Jos terveys ei ole oikeasti rautaa, on turha esittää teräsmiestä tai -naista.

Ken Branson: The Tougher Men Think They Are, the Less Likely They Are to Be Honest with Doctors. Rutgers Today 23.3.2016.

Professori Jussi Huttusen artikkeli suomalaisten eliniästä
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01025

Naiset sairastavat enemmän, mutta miehet kuolevat nuorempina
http://tesso.fi/artikkeli/suomalaisen-miehen-hyvinvointi-terveys

Vastasyntyneiden elinajanodote Suomessa
http://www.findikaattori.fi/fi/46

Etelän suurissa kaupungeissa asuu eniten korkeasti koulutettuja, hyvin ansaitsevia ja hoikkia ihmisiä. Tämä valiojoukko ei kuitenkaan jakaudu tasan miehiin ja naisiin.

Olen otsa huolten peittämissä rypyissä jo pitkään seurannut pääkaupungin väestöä tilastojen valossa. Helsingin Sanomat täräytti maanantaina 4. maaliskuuta: 50 vuotta sitten, siis jo vuonna 1963, yli puolet ylioppilaista oli naisia. He myös menestyivät opinnoissa miehiä paremmin.

Naisten koulutustaso on paljon korkeampi kuin miesten.

HS uutisoi samassa numerossa kohulehtien tapaan: katso paljonko yksinhuoltajia asuinalueellasi asuu. Mielenkiintoista. Sinkkunaisten kannalta vieläkin mielenkiintoisempaa on Väestöliiton johtajan Anna Rotkirchin kommentti naisten pienestä valinnanvarasta Helsingissä: sataa naista kohden on Helsingissä vain 89 miestä nuorten aikuisten ryhmässä!

Helsingissä on aivan liian vähän miehiä.

HS kirjoittaakin, että ”täällä on miesten markkinat”. Rotkirch sanoo artikkelissa, että yhtenä syynä eroihin on naisten vähäisen valinnanvaran lisäksi se, että meillä on miehillä houkutuksia. Huu. Eli naiset joutuvat ottamaan vähän aiottua huonomman vaihtoehdon ja sitten he pettyvät? Ja miehet pettävät tai vaihtavat kumppania tavallista useammin, koska siihen on mahdollisuus? Vai mitä tällä tarkoitetaan?

Millaisia miehiä tässä liian pienessä tarjonnassa sitten esiintyy? Tohtoreiden, maistereiden, asiantuntijoiden, johtajien ja hyvien työmiesten lisäksi mm. maan eniten asunnottomia.

Helsingissä asuu paljon yksinhuoltajaäitejä. He eivät kuitenkaan ole suurin ryhmä esimerkiksi toimeentulotuen saajissa. Ehei, fattan luukulla ahkerimpana joukkona käyvät yksin asuvat miehet.

Vaikka pk-seudulla on koko maahan verrattuna tavallista työteliäämpää väkeä, paljastavat tilastot taas erikoisen piirteen Helsingin työllisyydessä: naisten työllisyysaste on stadissa korkeampi kuin miesten. Normaalistihan naisten työllisyyttä miehiin verrattuna hieman laskee naisten tapa jäädä hoitamaan kotia ja lapsia muutamaksi vuodeksi.

Maajussille morsian -tyyppisille uusille ohjelmille voisi olla kysyntää. Helsinkiläisnaiset eivät kaikki ehkä ole valmiita muuttamaan maatilalle, mutta muun Suomen miesylijäämästä voisi yrittää löytää ratkaisun pääkaupungin naisylitarjonnalle. Nykyinen parisuhdemarkkinatilanne ei ole edullinen Helsingin heteronaisille.

HS 4.3.2013
Tilastokeskus
Helsingin kaupungin Tietokeskus