Kannattaako nuorena naida?

shiwan8

31.3.2013 13:06

Jos molemmilta osalpuolilta löytyy realismia, halua ja kykyä panostaa, toisen huomioon ottaminen on hallussa ja tiedetään vielä itse mitä oikeasti halutaan niin naimisiinhan voi mennä melkein milloin vaan ja omata ihan hyvät onnistumisen mahdollisuudet. Ongelma taitaa olla pääasiassa se, että maalataan kuva täydellisyydestä eikä ymmärretä ettei sitä ole saatavilla kenelläkään. Tästä seuraa pettymys ja kierre joka päättyy eroon.

Ongelma on asennoitumisessa ja realismin puuttumisessa. Viimeksi kun tarkistin niin tilastojen mukaan tämä on lähinnä naisten ongelma, erot kun ovat pääasiassa naisten alulle panemia.

licence27

31.3.2013 16:54

Laki on sikäli ihmeellinen että naimisiin voi päästä jo ennen kuin saa ajokorttia tai on ollut päivääkään palkkatöissä. Voihan olla että se oikea elämänkumppani löytyy jo hyvinkin nuorella iällä, mutta vähentääkö se jotenkin suhteen arvoa vaikka olisi kymmennenkin vuotta yhdessä menemättä naimisiin?

Ei tämä maa hullummaksi menisi vaikka avioliiton alaikärajaksi säädettäisiin 21 vuotta, avioliitto olisi sukupuolineutraali ja vaikka edellytettäisiin aina avioehtoja ja kolmen vuoden kihlausta.

Tuo alle 30 v ikäryhmä on melkoisen laaja= osa on vielä opin tiellä ja osa voi olla ollut 10-15 vuotta työelämässä. Samoin myös elämäntilanne, työpaikka (lue tulotaso), asunto, maa ja paikkakunta voi vaihtua moneen kertaan ja tiuhaankin. Se taas tuo mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin ja löytää joku sitä jo olemassa olevaa puolisoa kiinnostavampi yksilö.

Dia

31.3.2013 17:06

[LAINAUS shiwan8]Ongelma on asennoitumisessa ja realismin puuttumisessa. Viimeksi kun tarkistin niin tilastojen mukaan tämä on lähinnä naisten ongelma, erot kun ovat pääasiassa naisten alulle panemia.[/LAINAUS]

Se asenneongelmaisuus sekä realismin puuttuminen voi ihan vähintään yhtä hyvin olla miehessä yksinkin, jolloin tervepäinen nainen ottaa kyllä hatkat saatuaan sokaisevan rakkauden hunnun silmiltään.

Se, että nainen tekee aloitteen eroon, ei vielä kerro paljon mitään ulkopuolisille. Ihan perusesimerkkinä paljon erouhkauksia avioliittonsa aikana kuunnellut nainen väsyi yrittämään ja ymmärtämään yksin ja laittoi eropaperit eteenpäin ensimmäisenä.

Toki paljon voi kylmästi kuitata tokaisemalla "Naisen syy." Itse en kuitenkaan menisi yleistämään noin virtaviivaisesti naisia realismin puutteesta. Avioliiton loppumiseen on yleensä panoksensa sen molemmilla osapuolilla.

Anonyymi

31.3.2013 19:08

Kyllä kannattaa naida nuorena! Olin 19v. Kloppi kun vihille menin. 20. Avioliittovuosien aikana vasta on oikeastaan sisäistänyt avioliiton merkityksen. Joka aamu rakastun uudestaan puolisooni.....siis joka aamu kun vain saan hänen vierestään nousta. Jälkeenpäin ajateltuna jos en olisi nuorena nainut niin vaikeaa se olisi enää 30v. Jälkeen enää, on ollut helpompaa kasvaa puolison kanssa yhteen, tää siis vain puolustuksena nuorena naimiselle.

shiwan8

31.3.2013 22:32

^^ Jos puhuttaisiin vaikka vuoden vahoista suhteista niin joo, varmaan voisi pitää paikkaansa. Pidemmissä suhteissa tuo ei kuulosta realistiselta.

Anonyymi

1.4.2013 00:03

Realismin taju ja se mitä odottaa/haluaa elämältää, ja ylipäätänsä elämän kokemus on meillä korvannut aika lailla tätä iän puutetta. Molemmat ollaan 21 vuotiaita, ja vaikka meilläkin omat kriisimme olleet, kuten kaikilla muillakin varmasti on niin edelleen tässä porskutellaan ja ei olla kaduttu.

Olen itse kuitenkin 5v tien päällä vähän vaikka missä viettänyt, kun suhteellisen nuorella iällä rupesin reissaamaan ympäriinsä, niin on tullut nähtyä ja koettua vähän vaikka mitä, niin naimisiinmeno ei näihin verrattuna tunnu kovin suurelle asialle.

Tärkeämpää meillä on ollut se että oikeasti osoittaa välittävänsä toisesta, naimisiin meno enemmänkin ollut "muodollisuus" sukulaisten ja virallisen tilan takia. Ja jos ongelmia tulee/mitä on tullut, niin puhumisella ja sivistyneellä keskustelulla myö ollaan niistä selvitty. Ei olla ruettu "mököttämään" tai tahallaan vittuilemaan toiselle jos jokin asia häiritsee.

Oonkin aina ite ollut sitä mieltä että monet liitot kaatuvat enemmänkin siihen, kun ei läpikäydä asioita, ja ne sitten paisuvat sietämättömiksi ja lopulta räjähtävät käsiin.

Anonyymi

1.4.2013 00:07

Nämäkin asiat ovat sellaisia, joita on mahdoton ennustaa oikein. Ja tottakai riippuu myös siitä miten ottaa naimisiin menon. Ottaako sen oikeasti, hengellisesti ja psyykkisesti merkittävällä tasolla, vain onko tapakristityn tyyliin, "no pitäshän se sekin saada pois alta, kumminkin toimenpide sekin vaan on". Monet asiat vaikuttaa.

shiwan8

1.4.2013 02:01

^^ Siinähän se sitten tulikin.

Mirja Wuokko

1.4.2013 15:39

Hyvän parisuhteen muodostaminen on huomattavan paljon helpompaa, jos on hyvä itsetuntemus. Halu sitoutua ja rakastaa hyvinä ja huonoina päivinä vie pitkälle. Hyvät sosiaaliset taidot ja kyky kommunikoida rakentavasti sekä hyvä tunteiden hallinta auttavat myös. Vaikka olisi vähän huonommatkin taidot voi silti saada hyvän parisuhteen, jos molemmilla on tahtoa olla yhdessä.

shiwan8

1.4.2013 22:49

Tässä blogin "kommenttiraidassa" onkin sitten jo ihan tarpeeksi syitä miksi saippuasarjat pitäisi kieltää lailla tässä maassa vähän samaan tapaan kuin vaikka lapsiporno, tai ainakin nostaa ikäraja jonnekin kolmekympin yläpuolelle ja näyttää niitä vain tiloissa joissa sisäänpääsyä valvotaan. Miksi? Koska ihmisten kyky ymmärtää niiden sarjojen ja tosielämän ero on varsinkin nuorena hyvin heikkoa. Lähemmäs kolmekymppisilläkin näyttää olevan vaikeuksia hahmottaa sitä, etteivät ne sarjat kuvaa normaalia tosielämää eikä edes kohtuullisesti normista poikkeavaa tosielämää, edes ns. realitysarjat eivät sitä tee.

Muutenhan tämä ei ole vahingollista, mutta nämä "kyllä (vapaavalintainen realitysaippua) on totta"-ihmiset eivät asioi ihmissuhteissaan vain keskenään ja muut sitten kärsivät seuraukset.

Nyt sitten joku sanoo ettei häneen vaikuta niiden sarjojen katsominen. Ei muuten pidä paikkaansa. Se kun ei ole valinta, se on seuraus siitä väärän informaation tankkaamisesta. Ihminen päätyy uskomaan mitä ihmeellisimpiä juttuja kun asiaa tarpeeksi itselleen uskottelee tai muuten sitä infoa aivoilleen syöttää ellei sitten kehitä hylkimisreaktiota asialle jolloin se infon tankkaaminen luonnollisesti tuppaa lakkaamaan. Joihinkin ne toki vaikuttavat enemmän ja toisiin vähemmän, mutta kukaan ei ole vaikutukselle immuuni.

Mirja Wuokko

2.4.2013 12:47

Saippuasarjojen ja mainosten maailmankuva siis muokkaa ihmiset kuvittelemaan parisuhdetta todellisuuden ulkopuolella? Entä pelit ja muu viihde? Pikaiset palkinnot, oman edun tavoittelu, kylmä suhtautuminen muihin, kaikenlainen empatian unohtaminen jne.?

Entä Barbie-leikit, sotaleikit?

Kuinka monella nuorella ihmisellä on elävän elämän malli hyvästä parisuhteesta?

Ovatko mielikuvitus ja unelmointi vain huonoja asioita? Psykoalan asiantuntijoiden mielestä romanttinen kaukoihastuminen on suorastaan välttämätön kehitysvaihe teinityttöjen kypsymisessä naiseksi.

Rakkausprofessori Kaarina Määttä on tutkinut vuosikymmeniä erilaisia parisuhteita, onnellisia ja onnettomia, ja hän kirjoittaa, että yksi onnellisen parisuhteen ominaisuus on tietty määrä puolison ihannointia, siis parin näkeminen pikkaisen vaaleanpunaisten lasien läpi.

Onnellisuustutkijat ovat huomanneet saman. Koko elämän näkeminen positiiviselta kantilta tekee elämän kevyemmäksi. Onnellinen ihminen on valmis antamaan anteeksi, ja uskoo, että toisten ilkeys on tahatonta, tai että kiukkuisella on huono päivä. Asiat käännetään parhain päin.

Mikä olisi sopiva määrä todellisuutta ja romantiikkaa? Itse uskon, että ihmisellä on hyötyä itsetuntemuksesta ja siitäkin, että osaa arvioida muita ihmisiä melko realistisesti.

Anonyymi

2.4.2013 13:10

Mun mielestä alle 17-vuotiaana ei ole hyvä naida - myöhemmin voi sitten vapaasti nussia...

Anonyymi

2.4.2013 16:09

Entäpä täydestä parisuhteiden kokemattomuudesta vakavaan seurusteluun ryhtyminen, jos toinen osapuoli on jo paljon kokenut ja itse ei mitään? Ikäeroa vain jonkin verran, kokeneempi nuorempi. Eikö seurustelematon ole aina käytännössä nuori?

shiwan8

2.4.2013 16:46

Varmasti ihan kaikki mahdollinen reippaasti kulutettu viihde-/tietomateriaali muokkaa ihmisen ajatuksia. Se vaan, että kun viihde menee tarpeeksi kaukaiseksi siitä mitä oikea elämä on, niin se muistetaan paremmin ottaa viihteenä ja jättää sen soveltaminen oikeassa elämässä väliin. Harvempi kuvittelee, että on ihan normaalia taistella lohikäärmeitä vastaan tai tulla vapaapudotuksella planeetan kiertoradalta suoraan "tonttiin" saaden vain pari mustelmaa.
Saippuoiden juonenkäänteet ovat liian lähellä sitä mikä on mahdollista joten niitä on luonnollisestikin vaikeampi hyväksyä sellaisena viihteenä johon ei pitäisi millään tavalla ikinä missään olosuhteissa yrittää verrata omaa elämäänsä. Sen lisäksi saippuasarjat ovat käsittämättömän seksistisiä. Niissä perusoletus on se, että mies elättää naisen ja jos ei elätä niin mies on hylkiö. Ns. maanläheisemmissä sarjoissa homma ei ole ihan niin päätöntä, mutta silti pyörii sfääreissä joihin yli 70% miehistä ei voi ikinä yltää ja ne jotka yltävät eivät halua naista joka sellaista heiltä odottaa. Kyllä, olen katsonut ja lakkasin katsomasta tajutessani miten ne myrkyttävät kuluttajansa pää ennemmin tai myöhemmin.

Lapset leikkivät. Toteuttavat sitä kautta itseään ja treenaavat niitä juttuja joita heidän eteensä voi ihan realistisestikin tulla myöhemmin. Ei ole mitenkään ihmeellistä, että tytöt tuppaavat leikkimään vauvaleluilla jne. ja pojat leikkivät vastaavasti sotaa. Tämä on ihan ihmisen sisään rakennettu mekanismi. Kyseessä on evoluution seuraus ja sitä on aika vaikea kiistää...ainakaan en ole vielä siinä onnistuneeseen ihmiseen törmännyt edes kuulopuheissa.

Mielikuvitus ja unelmointi ovat loistavia asioita. Siinä vaiheessa kun ei ymmärretä niiden ja oikean elämän eroa niin perseelleen menee joka kerta paitsi vahingossa. Välttämätön kehitysvaihe on yksi asia, fantasian kuvitteleminen todeksi ja varsinkin normaaliksi on mielenterveysongelma ja täysin eri asia kuin välttämätön kehitysvaihe.

Määttä on oikeassa, mikä ei mitenkään kumoa sitä että Kauniiden ja Rohkeiden kuvitteleminen normaaliksi on isompi vika ihmisen mielenterveydessä. Olen kuullut monta kertaa kuinka taronoille mummoista jotka neuvovat salkkaritähtiä siitä miten heidän pitäisi hoitaa ongelmansa jotka sarjassa näkyvät. Ihan hauskoja stooreja. Se vaan että kuvitelma, jonka mukaan nämä mummot ovat ainoat joille kyseinen tuuba menee sellaisenaan todellisuudesta, on surullisen väärä.

Sopiva määrä todellisuutta ja romantiikkaa (tai muuta fiilispohjaista illuusiota) on niiden sellainen sekoitussuhde joka ei tuota haittaa ihmiselle tai tämän ympärillä oleville muille ihmisille. Puhtaasti realistit tuppaavat olemaan tutkitusti masentumisherkkiä, maailma kun on paska paikka jos sitä oikein tarkkaan katsoo. Romantikot ja esimerkiksi saippuasarja-altistuneet ovat aivan yhtä kusessa täysin vastakkaisesta syystä. Ei paljon lohduta ajatella yltiöpositiivisia tai elää muuten harhassa kun elämä ottaa tasaisin väliajoin kolmen metrin vauhdin ja ojentaa sen maiharin teräskärjen suoraan fantasiaeläjän kasettiin. Siinä sitten kerätään niitä onnen sirpaleita ja koitetaan saada jotain niistä kasaan kun kuvitelmat eivät taaskaan pitäneet paikkaansa.

shiwan8

2.4.2013 16:47

Kiireessä kauhea määrä typoja. Koittakaa kestää.

Dia

3.4.2013 00:31

[LAINAUS Mirja wuokko]Ovatko mielikuvitus ja unelmointi vain huonoja asioita?[/LAINAUS]
Mielikuvituksettoman inhorealistisen pessimistin mielestä saattavat ollakin. Myös masentuneilla tai omaan elämään jollain saroilla tyytymättömillä saattaa olla taipumusta maalailla harmailla sävyillä muiden iloisten värien yli tajuamatta sitä.

Ei helvetti. Instant hedari. Tämän siitä saa kun menee cityyn ja lukee sen antia. Enkä nyt Mirja viitannut sun juttuihisi.

Anonyymi

3.4.2013 03:12

shiwan8: aika mielenkiintoisesti olet argumentin median vaikutuksesta esittänyt. Olen kyllä itsekin sitä mieltä, että median osat saattavat vaikuttaa, ja vaikuttavatkin ihmisten käyttäytymiseen, mutta kun on ainakin minun mielestä aina se mutta siellä : D. Pitää siinä olla jotakin muuta takana, olen esim. itsestäni huomannut, kun olen parantumaton romantikko, että jos olen romanttisella päällä, huomaan saavani enemmän emotionaalista vaikutusta romanttisista tv - sarjoista. En kuitenkaan ainakaan omasta mielestäni ole niitten silti antanut varsinaisesti vaikuttaa elämääni.

shiwan8

3.4.2013 13:55

^ Niin siis jotkut osaavat tehdä eron oikean elämän ja viihteen välille. Jotkut eivät osaa. Itselle tulee hylkimisreaktio sellaisiin asioihin jotka ovat kuraa ja joiden viihdearvo on tasan nolla sellaiselle ihmiselle jolla ei ole kuseisen asian tarjoaman hyödykkeen vajetta elämässään.

Alla se tuon pidemmän postaukseni perseelleen mennyt kappale korjattuna:

Määttä on oikeassa, mikä ei mitenkään kumoa sitä että Kauniiden ja Rohkeiden kuvitteleminen normaaliksi on isompi vika ihmisen mielenterveydessä. Olen kuullut monta kertaa kuinka nauretaan tarinoille mummoista jotka neuvovat salkkaritähtiä siitä miten heidän pitäisi hoitaa ongelmansa jotka sarjassa näkyvät. Ihan hauskoja stooreja. Se vaan että kuvitelma, jonka mukaan nämä mummot ovat ainoat joille kyseinen tuuba menee sellaisenaan todellisuudesta, on surullisen väärä.

Mirja Wuokko

3.4.2013 13:58

Luulen, että nuorena naimisen taustat vaikuttavat suhteellisen suureen eroriskiin. Eli joskus hyvin nuorena naimisiin menevillä voi olla huono itsetuntemus, halu päästä pois vanhempien kodista, rajuja kokemuksia, joiden takia etsitään turvaa toisesta ja halutaan jotain pysyvää. On mahdollista, että kyseisessä ryhmässä on enemmän impulssikontrollihäiriöstä kärsiviä, ja he voivat tietenkin jatkaa samaan malliin myös vanhempana.

Ensimmäinen kunnon rakastuminen on niin ainutlaatuinen kokemus, että jotkut nuoret henkilöt voivat luulla, etteivät pysty rakastumaan enää koskaan uudelleen, ehkä uskovat, että maailmassa on vain yksi ainoa oikea. Pariutumisen tarve on valtavan voimakas, mikä saattaa edesauttaa virheratkaisujen tekoa.

Vanhempana ihminen ehkä huomaa, että yksinkin voi elää. Vanhempana on enemmän elämänkokemusta ja osaa mahdollisesti paremmin arvioida kenen kanssa voisi tulla toimeen.

Tiedän myös pareja, jotka ovat teinirakkauksia ja edelleen onnellisia yhdessä.

elmaili

3.4.2013 19:42

Vaikka olisi vähän huonommatkin taidot voi silti saada hyvän parisuhteen, jos molemmilla on tahtoa olla yhdessä.<--- Kun tahto on vahva, niin vähäkin työ riitää maailman luomiseen.

elmaili

3.4.2013 19:43

Naisten kannattaa naida nuorena. Miehet voivat odottaa parimman idiotismi-iän ohi.

elmaili

3.4.2013 19:49

Luulen, että nuorena naimisen taustat vaikuttavat suhteellisen suureen eroriskiin.<---- Hyvä vaan, että ei tiedä paremmasta eikä ole halua kokeillakaan ja turha liian ronkeli olla. Jokaisessa on vikoja. Kuten sanot"Tiedän myös pareja, jotka ovat teinirakkauksia ja edelleen onnellisia yhdessä." Ihmiset kasvavat kummasti yhteen ja oppivat ymmärtämään toisiaan, kun tuntee pienestä pitäen. Lisäksi lapset tietenkin ydistää, mutta ei saa olla ainoa yhdessä pitävä syy, vaikka hyvä syy onkin.

shiwan8

3.4.2013 20:41

Toki vanhempana ja viisaampana on helpompi luovia, mutta kokeneempana on hankalampi tyytyä ns. vähään. Tai ainakin minun on enkä usko olevani poikkeus. Toleranssini asennevammoille ja surullisen huonolle seksille on käytännössä nollassa tässä vaiheessa, mikä rokottaa melkoisesti kysyntää silloinkin kun tarjontaa saattaa olla tienoilla.
Naisten kohdalla tämä lienee vielä suurempi ongelma eikä ole siksi mikään ihme, että mm. avioliiton ulkopuolelta hommattujen lapsien määrä on varovaisimpien arvioiden mukaan jossain 10% hujakoilla.

Anonyymi

8.4.2013 09:00

Naimisiin meneminen on sinänsä yhdentekevää tänä päivänä. Olennaista on se, syntyykö lapsia ja kuinka lapset hoidetaan.

Mirja Wuokko

8.4.2013 13:33

Monet vastustavat avioliittoa ja ajattelevat, että avoliitto on yhtä sitova "lupaus". Mielestäni lapsen tekeminen on isompi sitoumus kuin avioituminen. Lapsi ja yhteinen asuntolaina ovat kyllä aika sitovia päätöksiä/ tekoja.

Silti, yhteiskunnan ja lain edessä avoliitto ja avioliitto eivät ole samanpainoisia.

Avoliitosta erotaan useammin kuin avioliitosta. Joko naimisiin menevät ovat sitoutuvampia ihmisiä tai sitten ihmiset ajattelevat em. liitoista eri tavalla.