Suhteet & seksi

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan nuorten aikuisten kannattaa elää mahdollisimman konservatiivista elämää, jos he haluavat päästä onnelliseen avioliittoon. Amerikkalaisten avioelämää tutkivan the National Marriage Projectin raportin mukaan kolme tärkeää elämäntapaan liittyvää tekijää johtaa onnellisiin naimakauppoihin.

Denverin yliopiston tekemään tutkimukseen värvättiin vuosina 2007-2008 yli tuhat heterosuhteessa olevaa 18-34 -vuotiasta nuorta aikuista, joiden elämää seurattiin viiden vuoden ajan. 418 tutkittavaa päätyi naimisiin.

Avioliittojen laatua tutkittuaan psykologit Galena K. Rhoades ja Scott M. Stanley tulivat siihen tulokseen, ettei kannata karata kahdestaan naimisiin. Kunnon häät pitäneet parit olivat muita onnellisempia.

Ja mitä isommat häät, sitä parempilaatuinen avioliitto oli palkkiona. Seuraako onni vain rikkaita? Ehei. Tutkijat poissulkivat varallisuuden, koulutuksen, uskonnon, etnisen taustan ym. taustamuuttujien vaikutukset, ja totesivat kunnon kemujen ihan oikeasti ennustavan parempaa avio-onnea.

Ilmeisesti suuren joukon edessä annettu lupaus velvoittaa enemmän kuin salaa naimisiin menneiden kahdenkeskinen sopimus. Toisena selityksenä tutkijat pitivät ison tukijoukon apua, lämpöä ja rakkautta. (Hieman surulliselta tuntuu pienen suvun ja niukan ystäväpiirin omaavien parien kannalta, jos ei edes oma parisuhde tuo onnea elämään.)

Mitä enemmän häslinkiä ja parisuhteita pareilla oli ollut ennen avioliittoa, sitä huonompilaatuinen heidän liittonsa oli. Tutkijat arvelevat runsaiden parisuhdekokemusten vain aiheuttavan liikaa vertailua, ja sen tiedostamista, että jossain saattaa olla vielä parempi vaihtoehto. Paljon sutinaa kokeneet avioparit saattavat myös huonona hetkenä muistella jotakin exää, joka oli sentään tosi hyvä sängyssä.

Mittava kokemus eroista syö myös avio-onnea. Jo monta kertaa parisuhteen päättänyt saattaa pitää avioeroa ihan käypänä vaihtoehtona. Miksi juuri tämä suhde vaatii jatkoa?

Mitä tietoisemmin parit tekivät päätöksiä uusien askelien ottamisesta parisuhteen polulla, sitä onnellisempi oli heidän avioliittonsa. Parit jotka vahingossa ajautuivat asumaan yhdessä, tai tekivät lapsia puolivahingossa, olivat muita onnettomampia. Tutkimuksen mukaan lisääntyminen vasta avioliiton solmimisen jälkeen takaa paremman avio-onnen.

Nuorten aikuisten vapaampi ja kokeilevampi parisuhde-elämä johtaa tämän tutkimuksen mukaan vain huonompiin avioliittoihin. Perinteet kunniaan ja ekan kanssa naimisiin? Olisiko siinä onnen salaisuus?

Ensimmäinen seksikokemus voi vaikuttaa myöhempään seksielämään. Suomessa ja muissa maissa on saatu tuloksia, joiden mukaan hyvin nuorena aloitettu seksi tai huonot kokemukset tuovat myöhemmin ongelmia seksielämään.

Uusimmassa Journal of Sexual Medicine -julkaisussa esitellään tuoretta tutkimusta, jossa asiaa on selvitetty 17-21 -vuotiailta opiskelija-asuntolassa asuvilta opiskelijoilta sekä 25-35 -vuotiailta aikuisilta.

Päätulokset myötäilevät aiempaa tutkimusta. Jos vastaaja kuvaili ensimmäistä seksikokemustaan emotionaalisesti negatiiviseksi, ennusti se useimpia myöhempiä seksuaalielämän ongelmia.

Ei-vakkari suhde ensimmäisellä kerralla ennusti myöhempiä kommunikaatio-ongelmia ja tyytymättömyyttä seksiin.

Nuorena aloitettu seksi oli yhteydessä negatiivisiin arvioihin seksistä ja vaikeuksiin solmia pysyvää parisuhdetta, mikä taas epäsuorasti ennusti myöhempiä lukuisia seksiongelmia.

Tutkija Charlene Rapsey painottaa kuitenkin lisätutkimuksen tarvetta. Seksin aloitusikä ei välttämättä ole ratkaiseva tekijä, vaan ennemminkin ensimmäisen kerran kokemukset ja koko tapahtumaympäristö vaativat lisäselvityksiä. Onko mahdollista kokea ihanaa ja hyviä kokemuksia ja fiiliksiä tuovaa ensiseksiä jo nuorena?

Rapsey, C. M. (2014), Age, Quality, and Context of First Sex. Associations With Sexual Difficulties. Journal of Sexual Medicine, 11: 2873-2881. doi 10 1111/jsm. 12690

Kaikki kokemuksemme muovaavat tiedostamattoman käsityksen siitä, millaisen ”listan” teemme toivotusta kumppanista. Tämän rakkauskartan kanssa kuljemme kaikkialle ja aivomme merkkaavat ihmismassasta kiinnostavat yksilöt, väittää professori ja evoluutioantrologi Helen Fisher.

Fisherin mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että mies voi suuressa ihmisjoukossa arvioida jopa 77 naista sekunnissa! Ei hätää naiset, pystymme kuulemma samaan. Ihmeellistä.

Aivot siis erottelevat varsin nopeasti onko kiinnostuksen kohde liian vanha, liian pitkä, liian laiha, liian vakava jne. Vaikka osa ihmisistä tekeekin pitkiä deittiehtoja ja listaa toiveita tulevan kumppanin suhteen, tapahtuu suurin osa potentiaalisten seurustelukumppanien rankkauksista täysin tiedostamattomasti. Jopa itseään hyvin suvaitsevaisina pitävät tekevät valintoja lapsuutensa ja nuoruutensa muovaaman rakkauskartan kanssa, vaikka muuta väittäisivätkin.

Fisherin mukaan ihmisillä on hyvin laaja ja erilainen maku. Tiettyjä ”etuja” on kuitenkin tavattu ympäri maailman. Esimerkiksi ihmiset ajattelevat automaattisesti, että pitkä on yhtä kuin viehättävä. Miehen globaali ideaalipituus on keskimäärin 180cm. Jotenkin tämän teorian vastaisesti miehet pitävät kuitenkin deittailumielessä eniten naisista, jotka ovat keskivertoa lyhyempiä.

Mistäköhän tämä johtuu?

Rakkaus numeroina -dokumentti. YLE Teema.