Suhteet & seksi

Naiset valittavat, ettei oikeita herrasmiehiä enää ole.

Herrasmies voi löytyä, kun ei hyväksy tai palkitse huonoa käytöstä. Naisen tulee kehittää luonnettaan niin, että ympärillä olevat ihmiset voivat kunnioittaa häntä.

Millainen on herrasmiehelle sopiva kumppani, lady?

Lady ei sikaile, kiukuttele, huuda tai puhu törkeyksiä. Hän ei mäkätä, pilkkaa ja valita. Hän opettelee kohtuutta kaikessa, ei mässäile, ryyppää ja laiskottele. Hän ei ole homssuinen eikä välinpitämätön.

Lady ei uhriudu, eikä esitä heikompaa. Lady ottaa vastuuta.

Lady on itsenäinen, henkisesti jämäkkä ja kauniisti käyttäytyvä ihminen. Hän hankkii itselleen hyvät tiedot ja taidot selvitäkseen kunnialla elämästä ja sen mukanaan tuomista velvollisuuksista.

Hän kohtelee muita ihmisiä hyvin ja yrittää ilahduttaa heitä myös arjessa. Hän huolehtii paitsi henkisestä kehityksestään, myös fyysisestä kunnostaan ja ulkonäöstään. Lady nostaa kauniit puolensa esiin, tekemättä niistä numeroa.

Lady huolehtii muista.

Lady kohtelee kaikkia ihmisiä hyvin ja kunnioittavasti. Erityisen huomioiva hän on puolisoaan kohtaan. Kun nainen kohtelee kumppaniaan arvostavasti, hän myös saa puolisonsa miehekkyyden kukoistamaan.

Hyvät tavat olivat pitkään pilan kohteena. Ehkä huono käytös ja muille kettuilu pilasivat myös parisuhteet.

Herrasmiesmäistä käytöstä on suorastaan halveksittu. Kuka pelle avaa naiselle oven tasa-arvon aikana?

Herrasmies käyttäytyy kauniisti ja muut huomioiden kaikissa tilanteissa. Hän ei siis kohtele hyvin vain naisia, vaan myös miehiä.

Herrasmies kehittää itseään ja kasvattaa luonnettaan, eikä kosta kokemiaan vastoinkäymisiä muille. Hän ei puhu koko ajan itsestään. Hän ei mieti vain omia etujaan ja omaa mukavuuttaan, vaan palvelee muiden tarpeita. Hän ei kiukuttele. Ei raivoa. Ei vaadi muilta täydellisyyttä.

Herrasmies pystyy tähän kaikkeen, koska hän on koulinut itsestään parhaat puolet esiin. Hän ruokkii rakentavaa ajattelua. Hän on opetellut hyödyllisiä taitoja ja arvokkaita tietoja.

Hän on hankkinut itselleen sivistyksen.

Herrasmies on harjoittanut kehoaan ja luonnettaan niin, että hän voi kokea hallitsevansa itsensä myös yllättävissä ja ikävissä tilanteissa. Hän säilyttää mielen tyyneyden.

Herrasmies on kasvanut aikuiseksi. Hän ymmärtää, että kaikki eivät tähän ole pystyneet. Herrasmies antaa heille anteeksi, sillä hänellä on varaa olla armollinen heikommilleen.

Kirjailija Joonas Konstigin vaimo sanoi hänelle eräänä päivänä: ”Sä oot kyllä niin kaukana herrasmiehestä kuin olla voi!”.

Konstig oli omien sanojensa mukaan itsekeskeinen lapsellinen raivoaja, joka ei ottanut vastuuta perheen taloudesta, lasten kasvatuksesta eikä parisuhteen hyvinvoinnista. Hän yritti parhaansa mukaan ivata muita ja oli ylimielinen moukka. Ulkoasultaan hän oli jäänyt jumiin epäsiistiin teini-ikään. Hän viljeli kaksimielisyyksiä ja inhottavuuksia, ja jos asiat eivät menneet hänen mielensä mukaan, hän alkoi huutaa.

Yhtenä päivänä hän sai tarpeekseen itsestään. Mitä hänestä jää muistoksi rakkaille?

”Kuka itkee perääsi kun kuolet?”

Konstig arveli, ettei kovinkaan moni surisi hänen kuolemaansa. Hän päätti tehdä itsestään vuodessa herrasmiehen.

Konstig oppi monenlaisia asioita. Yksi tärkeä havainto koski parisuhdetta.

Konstig vei vaimonsa Mustion linnaan parisuhderetkelle ja tajusi, ettei ole ottanut vaimoaan kunnolla huomioon sitten seurusteluaikojen.

”Silloin minä skarppasin tehdäkseni häneen hyvän vaikutuksen. Sen jälkeen se unohtui.”

Konstig tajusi, että herrasmiehen käytöksen vaimoaan kohtaan tulee olla aina yhtä hyvää kuin kosiskeluaikana. Herrasmies ei koskaan lakkaa kohtelemasta vaimoaan hyvin.

”Hän ei huijaa naista omakseen ja ala sitten kohdella tätä kuin ilmaa, jotain voitettua, josta ei tarvitse enää välittää.”

Yllättäen hyvä ja kunnioittava käytös ja vaimon huomioiminen ja palveleminen vahvistavat sukupuolikokemusta positiivisella tavalla. Seksuaalinen vetovoima pariskunnan välillä lisääntyy.

Hyviin käytöstapoihin kiteytyy viisaus siitä, miten pidetään parisuhde elävänä. Jos kumppania kohtelee joka päivä kuin hän olisi arvokas ja rakas, hän myös pysyy sellaisena.

Käytös ohjaa ajattelua.

Konstigin mukaan ihmisen ei edes tarvitse ymmärtää kaikkia asioita syvällisesti, riittää että käyttäytyy hyvin. Elämä muuttuu itsestään arvokkaammaksi ja ihmissuhteet toimivammiksi.

Joonas Konstig: Vuosi herrasmiehenä. WSOY 2017.

Ensi viikolla aiheena on herrasmiehen vaimo.

Tatuointien ja lävistysten ottaminen on normalisoitunut suomalaisten keskuudessa. Aiemmin vain merimiehet ja entiset vankilakundit olivat tatuoituja. Nyt ihan tavalliset keskiluokkaiset ihmiset, keski-ikäiset ja jopa eläkeläiset voivat ottaa tatuoinnin.

Psykiatrian parissa ajateltiin tatuointien ja lävistysten viestivän ihmisen huonosta tilasta. Etenkin nuorten kohdalla tämä aiemmin korreloikin selvästi mielenterveysongelmien ja itsetuhoisuuden kanssa.

Tatuoinnit ja lävistykset on myös liitetty alempaan yhteiskunnalliseen asemaan, antisosiaalisuuteen, liialliseen riskinottotaipumukseen, päihteiden käyttöön ja syömishäiriöihin. Kaikesta tästä on myös tutkimusnäyttöä.

Tatuointien suosion kasvaessa on uusissa tutkimuksissa löydetty yhä vähemmän korrelaatiota erilaisiin riskitekijöihin.

Psykologian tohtori Vinita Mehta kirjoittaa Psychology Today -sivustolla, että tatuointi todella kertoo jotain ihmisen luonteesta. Kun tatuoituja verrataan ihmisiin, jotka eivät ole ottaneet tatuointeja, erottuvat tatuoidut muusta väestöstä kolmella ominaisuudella.

Ensinnäkin tatuoidut ovat yleensä ekstrovertteja. He saavat energiaa kaikesta sosiaalisesta toiminnasta ja he kuvailevat itseään puheliaiksi ja vilkkaiksi.

Toisekseen kuvan ottaneet etsivät tavallista useammin uusia kokemuksia. He haluavat tehdä elämässään erilaisia, uusia ja jännittäviäkin asioita.

Kolmas syy merkitä ihonsa on tavallista voimakkaampi käsitys omasta ainutlaatuisuudesta. Tatuoinnilla halutaan erottautua muista ihmisistä ja pyritään rakentamaan omaa erityislaatuista persoonallisuutta.

Hassua tietysti on, että mitä muodikkaampia tatuoinneista ja lävistyksistä tulee, sitä vaikeampaa on olla erityinen ja ainutlaatuinen. Kohta kaikista ainutlaatuisinta on olla tekemättä mitään pysyviä muutoksia syntymälahjana saatuun ulkonäköön.

Valikoivan parinmuodostuksen teorian mukaan ihmiset valitsevat parikseen yhtä hyvännäköisen ja älykkään. Parisuhdemarkkinoilla optimoidaan pariutumistulos, eli otetaan paras mahdollinen partneri, joka voidaan saada.

Enemmistö pareista onkin keskenään suurin piirtein yhtä hyvännäköisiä ja taustaltaan samankaltaisia. Pitkät naivat pitkiä, koulutetut koulutettuja ja poliittinen tai uskonnollinen vakaumus harvoin poikkeaa pareilla radikaalisti.

Miksi osa ihmisistä on selvästi itseään kauniimman ihmisen kanssa parisuhteessa? Miksi kaunis ei ottanut ”samantasoista” kumppania?

Texasin ja Northwesternin yliopistojen psykologian tutkijat löysivät selittävän tekijän ”eriparisten” liitoille. Tutkijat lähtivät hypoteesista, jonka mukaan tutustumisen alussa markkinateorian mukaisista viehättävyysarvioista vallitsee hyvä konsensus. Ts. useimmat ihmiset pitävät samoja ihmisiä kauniina tai rumina. Mitä vähemmän aikaa olet tuntenut jonkun, sitä todennäköisemmin arvioit hänen viehätysvoimansa ”yleisellä asteikolla”. Tutun ihmisen ulkonäköön ei enää kiinnitä samalla tavalla huomiota.

Tutkimuksessa selvitettiin pariskuntien suhteen alkuvaiheita: kuinka kauan osapuolet olivat tunteneet toisensa ennen seurustelun aloittamista. Ulkopuoliset arvioijat antoivat pariskuntien ulkonäölle arvosanan.

Tutkijoiden hypoteesi piti paikkansa. Mitä nopeammin parit alkoivat seurustella, sitä todennäköisemmin he menivät kimppaan yhtä hyvännäköisen kanssa. Jos suhde alkoi ystävyydestä ja syveni myöhemmin seurusteluksi, eivät parisuhteen osapuolet olleet ulkonäköasteikolla samalla viivalla.

Jos kumppanit olivat tunteneet toisensa yli yhdeksän kuukautta ennen parisuhteen alkua, ei ulkonäkökorrelaatiota löytynyt lainkaan. Ulkonäöllisesti kumppani olisi voitu siis vaikka arpoa.

Ulkonäön eriparisuus saattaa aiheuttaa hämminkiä ulkopuolisissa. Pari saattaa saada ihmetteleviä kommentteja. Joskus vähemmän kauniille osapuolelle huomautellaan, että kumppani saisi ”paljon paremmankin”, miksi on tyytynyt sinuun.

Muuten eripariset ovat keskimäärin ihan yhtä tyytyväisiä parisuhteessaan kuin muutkin. Miksi näin ei olisi? Jos on valinnut toisen hänen erinomaisen hienon luonteensa takia, tai rakastaa hänen älyään ja huumorintajuaan, ei luulisi olevan valittamista.

Saattaa olla, että nykyajan isoissa ja kiireisissä yhteisöissä ulkonäön merkitys korostuu entisestään. Aiemmissa tutkimuksissa on tullut esiin urbaanien yhteisöjen polarisaatioilmiö: suositaan erityisen miehekästä tai naisellista ulkonäköä. Kauneudella voi erottua kovilla parisuhdemarkkinoilla. Tinder ja muut deittisovellukset saattavat jättää varjoonsa ihmisen sisäisen kauneuden.

Toisaalta jotkut erityisen nörtit kertovat löytäneensä henkisiltä ominaisuuksiltaan aidon helmen juuri netissä. Pitkän nettisuhteen aikana on saanut selville toisen luonteenpiirteitä, eikä ulkonäkö tunnu enää niin tärkeältä sitten kun tavataan livenä.

Lucy L. Hunt, Paul W. Eastwick, Eli J. Finkel: Leveling the Playing Field. Longer Acquaintance Predicts Reduced Assortative Mating on Attractiveness. Psychologal Science 11.6.2015

Ei, en ole hurahtanut astrologiaan. Löysin tammikuun Tiede-lehdestä mielenkiintoisen artikkelin syntymäajan vaikutuksesta persoonallisuuteen.

Unkarilaiset tutkijat Semmelweisin yliopistosta selvittivät opiskelijoiden luonnetta ja psyyken ominaisuuksia ja vertasivat niitä heidän syntymävuodenaikaansa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet syntymäajan vaikuttavan ihmisen terveyteen.

Apulaisprofessori Xenia Gondan johtamassa tutkimuksessa havaittiin syntymäajan vaikuttavan selvästi neurotransmittereihin. Dopamiinin ja serotoniinin määrä vaihtelee eri vuodenaikoina, ja näyttää siltä, että vauva-ajan altistuksen määrä voisi vaikuttaa kauas aikuisuuteen.

Psykiatrit ovat kauan olleet kiinnostuneita siitä, miksi esimerkiksi skitsofreenikoiden syntymäpäivät eivät sirotu tasaisesti kaikille kuukausille. Gondan ryhmän tulokset valottavat nyt mielialavaihteluiden taustaa.

”Biokemialliset mittaukset osoittavat kemian vaihtelevan syntymäajan mukaan”, kertoo Gonda European College of Neuropsychopharmacologyn ”Birth season affects your mood in later life” -tiedotteessa 19.10.2014.

Talvella syntyneet ovat selvästi muita tyynempiä, eivätkä he juuri ärry asioista. Kevään ja kesän lapset ovat poikkeuksellisen positiivisia ja energisiä. Toisaalta kesällä syntyneillä on taipumus jyrkkiin mielialavaihteluihin. Syksyllä syntyneillä on vähiten taipumusta masennukseen.

Tutkijat eivät pysty vielä varmuudella sanomaan miksi persoonallisuus vaihtelee eri vuodenaikoina syntyneillä, mutta neurotransmitterit voisivat olla yksi selittävä tekijä. Niiden tiedetään paitsi vaihtelevan eri vuodenaikoina myös vaikuttavan ihmisen mielialaan.

Millaisia tulokset olisivat eri puolilla maailmaa? Vaihteleeko suomalaistenkin luonne syntymäajan mukaan? Silloin harmonista perhe-elämää toivova yrittäisi löytää mukavan kumppanin, joka on syntynyt talvella. Iloista elämää kaipaava pariutuisi kevään lapsen kanssa. Kesäihminen toisi kaivattua draamaa tylsyyden inhoajalle. Syksyllä syntynyt olisi paras puoliso sille joka kammoaa masennukseen taipuvaisia ihmisiä.

Kuulostaa sen verran oudolta, että jään odottamaan jämerämpää tutkimusnäyttöä.

Anu Juntunen selvitti gradussaan tyttöjen käsityksiä pukeutumisesta. Oma tyyli on identiteetin rakentamista. Persoona ja harrastukset määräävät valintoja. Juntunen muodosti tyttöjä syvähaastateltuaan neljä erilaista pukeutumisen tyyppiä.

Muotitietoiset ovat sosiaalisia, naisellisia ja valppaita. He shoppailevat mielellään seurassa ja puhuvat vaatteista ja asusteista ystäviensä kanssa. Vaatteet tarjoavat elämyksiä ja esteettistä nautintoa sekä mahdollisuuden kuulua joukkoon. Muotitietoinen on aistillinen hypistelijä, joka nauttii vaatteiden tunnusta. Hän on hieman ristiriitainen persoona: haluaa olla erityinen, mutta sopeutuu kuitenkin muotiin.

Oman tyylin etsijä rakentaa pukeutumisellaan omaa persoonallista tyyliä ja pyrkii kieltämään muodin. Yksilöllisyys ja erottautuminen muista on hänelle tärkeää. Oman tyylin etsijä on hyvin hintatietoinen ja harkitseva. Koska hän ilmaisee pukeutumisellaan omaa minuuttaan, kokee hän matkimisen loukkaavana. Hän on suvaitseva, eikä hyväksy muiden tyylin arvostelua.

Poikamainen tyyppi pitää vaatteista, joissa voi olla vapaasti ja liikkua esteettä. Hän ei halua korostaa sukupuoltaan, vaan tahtoo olla rento, reilu ja huumorintajuinen. Käytännöllisyys, toiminnallisuus ja mukavuudenhalu ovat keskeisiä vaikuttumia vaatteiden ja kenkien hankinnassa. Muista ryhmistä poiketen poikamainen tyttö ei ole arka ulkonäköön kohdistuvista kommenteista.

Tavallinen tyttö haluaa samaistua massaan. Hän pukeutuu tavallisiin, yleisen maun mukaisiin vaatteisiin. Hän ei halua ärsyttää eikä herättää huomiota. Tavallinen tyttö arvostaa siisteyttä, kestävyyttä ja luonnollisuutta. Hän miettii ensimmäiseksi, miltä näyttää muiden silmissä. Itsetunto ei ole kovin vahva.

"Koska tytölle pukeutuminen voi olla merkittävä tapa ilmaista omaa persoonallisuuttaan, ulkoiseen olemukseen kohdistuvat huomautukset koskettavat häntä syvästi", arvioi Juntunen.

Mitä mieltä olette, nuoret naiset ja nuoret miehet, voiko vaatteiden perusteella päätellä ihmisen persoonasta tällaisia asioita?

Ovatko em. pukeutujatyypit kuvailujen kaltaisia myös ystävänä tai tyttöystävänä?

Vielä parikymmentä vuotta sitten ihmiset vieroksuivat lihavaa kumppania. Nyt sellaisen ottaa ainakin joka toinen.

Hassua, että tanakoita syrjittiin, sillä heidän ajateltiin olevan luonteeltaan rauhallisia, ystävällisiä ja kärsivällisiä (”lihavat on lepposia”). Rento ja mukava kumppani olisi monen unelma.

Nyt lihavia nimitellään kaljamahoiksi ja jokinorsuiksi. Tutkimusten mukaan heillä ei olekaan pelkästään leppoisia luonteenpiirteitä, vaan lihavat naiset saattavat olla neuroottisia ja ylipainoiset miehet vihaisia.

Lihavuus on usein yhdistetty laiskuuteen ja saamattomuuteen, vaikka näiden asioiden yhteydestä ei ole mitään näyttöä. Yhdysvalloissa hoikat ansaitsevat paremmin kuin ylipainoiset ja etenkin naisia rangaistaan kiloista palkassa.

Ihmisten terveyskäyttäytymistä ja syömistä tutkittaessa on persoonallisuudenpiirteiden huomattu olevan tärkeässä asemassa. Psykologian tutkijoiden mukaan paino on ihmisen ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen ilmentymä.

Kumppanin luonteen voi ikään kuin määritellä painon perusteella.
http://www.city.fi/artikkeli/Lihava+luonne/4916/

Lihavat ovat keskimäärin paljon impulsiivisempia kuin normaalipainoiset. Pikaruokaketjut ja einesruokien valmistajat sekä namusia kassan lähelle sijoittelevat kaupat käyttävät tätä ominaisuutta härskisti hyväkseen.

Impulsiivisuus voi olla myös kiva luonteenpiirre. Herkästi intoutuva voi lähteä ex tempore vaikka leffaan tai Lintsille.

Paksun kumppanin valitseva joutuu ottamaan huomioon monia asioita. Mukavien luonteenpiirteiden lisäksi lihavan kumppanin mukana tulee muutamia ikäviä piirteitä ja runsaasti terveysriskejä.

Suuren yhdysvaltalaisselvityksen mukaan liikalihavuus ei vaikuta vain fyysiseen terveyteen, vaan sen vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin, identiteetinmuodostukseen ja ihmiskäsitykseen ovat kiistattomat. Lihavilla on useammin masennusta ja huono kehonkuva sekä enemmän psykiatrisia häiriöitä kuin normaalipainoisilla.

(Alipainoinen kumppani ei tosin ole sen terveempi. Myös liiallinen laihuus on yhteydessä neuroottisuuteen ja jopa todella vakaviin terveysongelmiin, kuten mm. ennenaikainen kuolema, sydänvaivat ja anorexia nervosa.)

Jos toivoo löytävänsä mahdollisimman hienotunteisen parin, ei kannata ottaa solakkaa kumppania. Hoikat ovat kaikista painoryhmistä kaikkein suorasukaisimpia. Ylipainoisilla taas on taipumusta muiden manipulointiin.

Journal of Personality and Social Psychology -lehden mukaan paino nousee eniten nuorilla aikuisilla. Terveen ja urheilullisen kumppanin löytäminen voi siis kohta olla todella vaikeaa.

Personality and Obesity Across the Adult Life Span. Journal of Personality and Social Psychology 2011 (Sep).