Tässä on kehkeytynyt sellainen teoria, että naisille merkkaa paljon, miten on tavattu:
"Ei kai sitä nyt mitään vakavaa yökerhosta mukaan raahatun kanssa voi olla?"
Mutta jos sama mies olisi sattunut paikalle auttamaan, kun pyörän ketju juuttui kiinni lenkillä, niin sittenhän se on poikaystäväainesta.
Onko tässä perää? Haluaako Henriikka ottaa tämän kolumnin aiheeksi? :)
HALUAA!
Ehkä 70% tutuistani on tavannut kumppaninsa baarissa, joten tuo ei suoranaisesti pidä paikkaansa. Se, että tapaa baarissa ei tietenkään tarkoita sitä, että jokaisessa keississä kyseessä olisi ollut randompano tai överihumala.
Mutta jos kyseessä on randompano ja överihumala, harvalla käy edes mielessä, että tämä on nyt se THE CHOSEN ONE. Aamulla ei tule ensimmäisenä haaveiltua hääkutsujen värimaailmasta vaan krapulapaskasta, jonka saisi omassa rauhassa räjäyttää pönttöön.
Mikäli näitä randompanoja alkaa kertyä, ei joka kerta jaksa tätä ruljanssia, joten on helpompi vaan opastaa kaveri ulos.
Mikäli joskus toivoisikin tapaavansa kaverin uudestaan, itsesuojeluvaisto alkaa huutaa ALARMIA ja varoittaa haaveilemasta yhtään mistään, koska aina on mennyt vituiksi nämä tämmöiset. Joten --> kaveri rappukäytävään ennen kuin käy köpelösti.
Ja tietysti 80% randompanoista on sellaisia, jotka eivät saa sydäntä läpättämään.
Jos tapaa randomtyypin selvinpäin, vaikka siellä lenkkipolulla, on helpompi tietty huomata heti, onko kyseessä potentiaalinen THE CHOSEN ONE. Mutta todennäköisyys siihen, että ketjujenkorjaajaa näkee uudelleen, on pienempi, sillä humalassa asiat sutviutuvat treffiehdotteluihin helpommin kuin selvinpäin. Mikä on tietysti surullista.
Pitäisi uskaltaa enemmän.
Ne, jotka ovat sitä mieltä, ettei baarista IKINÄ voi löytää kumppania, löytävät mielitiettynsä juurikin sieltä. Ne, jotka ybertälläytyvät baariin sitä varten, että siellä voi kohdata tulevan kumppanin, tapaavat rakkaansa lenkkipolulla. True story.
Kirjoitettaessa soi Arja Saijonmaa: Ystävän laulu (ikihitti)
9 kommenttia
VeliSkeptinen
17.4.2012 13:35
Modernina sosiaalisen median aikakautena moni bloggari on muuten löytänyt naistennaurattamiskykyjä omaavan isomunaisen ja varakkaan älykkömiehen lukijakunnastaan. Tätä ei tiettävästi ole kuitenkaan tapahtunut City.fi sivustolla.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
licence27
17.4.2012 18:27
Silloin se vastaan tulee kun vähiten odottaa. Silloin kun molemmilla on turvavälineet kotona, parta ajamatta tai hiukset solmussa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
peikotus
17.4.2012 18:38
Siis niinhän se menee ettei etsimällä löydä. You cant hurry love http://youtu.be/D5beGShMu_w
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.4.2012 13:01
Netissä, mut ainaki itellä sellanen fiilis et se ois jotenki väärin :/
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Daalia_83
18.4.2012 15:26
Mun mielestä otsikointi ontuu... luulin että tässä puhutaan ystävyydestä eikä kumppanin löytämisestä... Vaikka saatoitkin vihjata biisiin, missä lauletaan "mistä tunnet sä ystävän, onko oikea sulle hän..." niin hieman monimutkaisesi menee jo:p
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Henriikka Rönkkönen
18.4.2012 15:38
Kyllä, otsikossa on intertekstuaalinen viittaus, mutta ennen kaikkea näen asian näin: kumppani = ystävä, yksi niistä parhaista. Muuten tuskin kannattaa lähteä rakentamaan suhdetta. Eller hur?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Henriikka Rönkkönen
18.4.2012 15:39
Ps. ano 13.01. Ihan sama vaikka löytää roskiksesta rakkaansa! Ei oo väärin!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
kaide73
18.4.2012 17:31
Mua on alkanut baareissa pokailu ja muukin ns. yöpeli tympiä siinä määrin, että itse suosin pokaamisessani päiväpeliä:
http://www.pualingo.com/pua-definitions/day-game/
Kahdet treffit oon jo saanut sillä aikaiseksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.4.2012 00:03
Eiköhän tuossa ole kyse enemmänkin omista asenteista kuin mistään muusta. Ihan samalla tavalla se lenkkipolulla tavattu salaattiadonis voi olla piparin perässä kuin se baarissa tavattu salaattiadonis. Jos ei osaa nähdä oman laatikkonsa ulkopuolista mahdollisuutta niin se, miten itse asennoituu asiaan on luultavasti se miten näkee kaikkien muidenkin asennoituvan. Jos siis kuppilasta panemaan lähtiessään pitää oletuksena sitä, ettei jatkoa seuraa niin herkästi odottaa toisenkin ajattelevan samoin. Hupaisaa tässä on se, että niin ajattelevat ja olettavat ovat sitten ihan vaikeina kun joku heille ehdottaisikin jatkoa. Se kun on ihmisille keskimäärin helvetin vaikea myöntää olevansa väärässä edes silloin kun siitä voisi olla heille iloa akuutisti JA pitkässä juoksussa. :)
HR, olet aivan oikeassa. On se ja sama mistä sen kumppaninsa löytää jos on sen seurauksen onnellinen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin