Nainen ei kestä pettämistä

Anonyymi

11.11.2012 16:04

Minun kokemusteni mukaan miehet ottavat pettämisen rankemmin kuin naiset. Miehet sortuvat pettämistilanteissa jusein väkivaltaan ja jopa henkirikoksiin (mies tappaa naisen ja/tai naisen salarakastajan). Jos pettäminen johtaa eroon, mies usein jatkaa entisen kumppaninsa vainoamista, uhkailua, huorittelua, ja elämän häiritsemistä monin tavoin.

Miesten järjetön mustasukkaisuus ja väkivalta kumpuaa siitä biologisesta tosiasiasta, että nainen on aina lapsensa äiti (nainen synnyttää lapsen) mutta mies ei voi koskaan olla varma isyydestään. Mies on jatkuvasti vaarassa joutua aisankannattajaksi.

Naisella loukkaantuu pettämisestä eri tavalla kuin mies. Naisen äitiys on kiistaton, joten pettämistilanteessa nainen ei voi joutua aisankannattajaksi (kasvattamaan vahingossa toisen naisen vauvaa). Nainen ei myöskään menetä omien lastensa huoltajuutta mikäli liitto päättyy eroon pettämisen takia. Nainen menettää erotilanteessa vain parisuhteensa (emotionaalinen side mieheen).

Anonyymi

12.11.2012 09:39

Omakohtaista kokemusta siten, että olen itse se toinen nainen, jonka takia nykyinen aviomieheni jätti eksänsä.

Jättämisilmoitus 16 yhdessä vietetyn vuoden jälkeen tehtiin puhelimitse toisesta maasta, jonne mies oli mennyt 'työtehtävissä' (todellisuudessa viettämään romanttista viikonloppua kanssani; jonka aikana mies päätti että haluaa minut eikä eksäänsä enää).

Muutin saman tien miehen kanssa yhteen hänen ja eksänsä entiseen taloon (mies osti eksänsä ulos). Seurasi muutaman kuukauden periodi, jolloin eksä teki tikusta asiaa, pyöri jatkuvasti kulmilla, ym. Jos menimme viihteelle, sain jatkuvasti tappouhkauksia minulle tuntemattomilta henkilöiltä, jotka eksä oli lietsonut minua vastaan. Tavatessamme toisemme vahingossa kasvotusten sain kokea huorittelua ja väkivallan uhkaa hänen taholtaan.

Tilanne parani vasta, kun eksä löysi itselleen uuden elättäjän. Että kyllä ne naisetkin osaavat olla kilareita erosta kuullessaan.

Convalleria

12.11.2012 10:40

Harhaanjohtava otsikko. Ei liity asiaan mitenkään. Sukupuolet epäilemättä reagoivat eri tavoin, mutta otsikon mukaista johtopäätöstä ei tietääkseni ole tehty. Olenko väärässä?

Anonyymi

12.11.2012 11:23

Anonyymi: kyllä tuo on toisaalta myös törkeä tapa hoitaa asia. Ei ihme, että eksä kilahti.

Anonyymi

12.11.2012 19:08

Anonyymi 9.39, mahtava esimerkki siitä, kuinka itsekkäitä ihmiset (sinä ja miehesi) voivat olla.

Anonyymi

12.11.2012 19:40

"Sukupuolet epäilemättä reagoivat eri tavoin"

Niin tekevät. Väkivaltarikoksia koskevien tilastojen tutkiminen avasi silmäni. Kun parisuhteessa toinen osapuoli kuolee (tai pahoinpidellään vakavasti) niin se tappamisen/pahoinpitelyn suorittaja on lähes aina mies. Tilastot ovat järkyttävät ja todistavat sen, että miehet kestävät pettämistä paljon huonommin kuin naiset.

Jos naiset "kilahtaisivat" pettämisestä yhtä paljon (ja yhtä vakavasti) kuin miehet, niin käräjäoikeudessa olisi ruuhkaa. Naisille jouduttaisiin määräämään lähestymiskieltoja monikymmenkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Nykyisistä lähestymiskielloista (kielto lähestyä ex-kumppania) yli 98 prosenttia määrätään miehille.

Tämän tilaston valossa artikkelin otsikko kuulostaa suorastaan naurettavalta.

Anonyymi

12.11.2012 20:02

"Filosofian ja kasvatustieteiden maisterin Anneli Kimpimäen väitöstutkimuksessa haastateltiin perheellisiä yli 30-vuotiaita puolison rinnakkaissuhteen takia eron kokeneita ihmisiä. Suurin osa haastateltavista oli naisia."

Koska suurin osa haastateltavista oli naisia, tutkimus ei ole tieteellisesti korrekti. Mikäli sukupuolten eroja halutaan vertailla, tutkimukseen pitäisi valita haastateltavia henkilöitä tasapuolisesti. 50 prosenttia miehiä ja 50 prosenttia naisia.

Mutta jos tutkimuksen tekijällä on tavoitteena todistaa oikeaksi oma sukupuoleen perustuva ennakkoluulonsa ("Naiset selviävät erosta huonommin kuin miehet") niin tokihan siinä tapauksessa tutkijalle on eduksi, että haastatteluun valituista henkilöistä suurin osa on naisia. Kun miehiä otetaan mukaan vain "vähemmistöksi", niin heidän harvojen vastaustensa perusteella voidaan tehdä suurpiirteinen yleistys siitä, miten miehet oikeasti pärjäävät erotilanteessa.

Tilastoja tutkimalla olisi tuokin maisteri Kimpimäki voinut saada hieman osviittaa siitä, että miehet eivät selviä erosta yhtään paremmin kuin naiset. Selviävät joka huonommin kuin naiset. Miehet voivat kyllä teeskennellä pärjäävänsä (denial) mutta väkivaltatilastot kertovat aivan toisenlaista tarinaa. Jos miehet todella selviäsivät pettämisestä paremmin kuin naiset, niin miehille ei tarvitsisi määrätä tuhansia lähestymiskieltoja.

Anonyymi

12.11.2012 22:09

Mieheni petti minua ja todella itsetunto mureni ja luottamus ihmisiin.
Kävin perheneuvolassa jutteleen kolmisen vuotta ja olin ex:n talutusnuorassa,en päässyt irti.
Hänen mielestä minun olisi ollut pakko ottaa takaisin alkoholisoitunut epäluotettava mies..Ei kiitos!
Mies kilahti kun sai tietää ettei ole enään mitään ja minulla on uusi ystävä...
Miehet ottavat lohdutukseksi viinaa ja on uusi nainen heti valmiina..he eivät osaa aloittaa eron jälkeen elämää yksin. Kun taas naisen on rakennettava arki aika nopeasti lapsille..ja on oltava vahva.Eipä siinä uusia kumppaneita jaksa katsella..ja luottamuskin on nollissa..Kolme vuotta meni että itse pystyi aloittamaan oman elämän..

Mirja Wuokko

13.11.2012 11:26

Otsikko on herättänyt hämminkiä. Valitsin sen koska se on iskevämpi kuin "Ihminen ei kestä pettämistä". Ja koska Kimpimäen tutkimuksessa oli niin vähän miehiä. Eli monet tutkimuksen tuloksista syntyivät naisia haastateltaessa. Otsikkoa ei missään nimessä pidä laittaa Kimpimäen piikkiin.

Voisin jatkaa otsikkoa siis kahdella sanalla:...eikä mieskään.

Miehet ovat keskimäärin syrjäytyneempi sukupuoli kuin naiset. Suomessa nainen hakee useammin eroa kuin mies. Nainen usein jää asumaan perheen asuntoon ja lapset määrätään yhteishuoltajuuteen tai nainen valitaan miestä todennäköisemmin yksinhuoltajaksi. Miehet ovat naisia useammin alkoholisteja ja eronneet (kaikki sukupuolet) dokaavat muita enemmän.

Jätetty mies on isossa syrjäytymisvaarassa (ilman asuntoa, ilman perhettä, ehkä ilman ystävien tukea ja mahdollisesti viina lohtuna).

Tutkimusten mukaan ne eronneet jotka löytävät uuden kumppanin, ovat keskimäärin paljon onnellisempia kuin yksin jatkavat. Miehet löytävät keskimäärin nopeammin ja useammin uuden kumppanin. Tämä mielessä heitin kysymyksen miesten selviämisestä.

Naisilla on todettu olevan enemmän sellaisia yksityiselämän verkostoja joiden avulla he selviävät eron kaltaisista kriiseistä (yleensä) miehiä paremmin. Naisten kulttuuriin on kuulunut miehiä useammin ihmissuhteiden puiminen. Kulttuuri voi muuttua, ehkä on jo muuttunutkin.

Joka tapauksessa tarkoitus ei ole tehdä aiheesta mitään sukupuolten välistä sotaa (vaikka heteroparin erotessa sellainen helposti syntyykin).

Anonyymi

13.11.2012 12:40

Anonyymi
Eilen 19:08

"Anonyymi 9.39, mahtava esimerkki siitä, kuinka itsekkäitä ihmiset (sinä ja miehesi) voivat olla."

Kyllä. Olemme itsekkäitä. Mutta sen itsekkyyden johdosta nyt yli 10 vuotta jo yhdessä, naimisissakin. Olisiko pitänyt olla epäitsekäs ja olla kertomatta tunteistani ensimmäiselle miehelle elämässäni, jota oikeasti rakastin? Tai olisiko mieheni pitänyt jatkaa liitossa, joka ei enää miellyttänyt?

Suhteen lopettaminen hoitui puhelimitse, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut. Mies puhui minut viikonlopun aikana ympäri seuraamaan häntä kotiinsa ja muuttamaan saman tien hänen kanssaan yhteen. Puhelun asemesta olisimme siis toki voineet myöskin vain ilmestyä yhdessä rapulle.

Anonyymi

13.11.2012 13:29

Tai sitten olisitte voineet hoitaa asian korrektisti, hienovaraisesti ja toisen tunteita kunnioittaen ja loukkaamatta enempää kuin oli aivan pakko.

Anonyymi

13.11.2012 16:03

Millainen on ihminen, joka ei osaa sivistyneesti jättää puolisoa 16 yhteisen vuoden jälkeen? Ei toista voi lyhyenkään suhteen jälkeen jättää tekstarilla tai puhelimessa, vaan paikan päälle menemällä. Jättämisilmoitus tehdään yksin. Äly hoi. Pitää olla sen verran rohkeutta, että tekee asian reilusti ja asiallisesti. Toiselle on varattava aikaa reagoida asiaan ja jättäjän on kestettävä toisen järkytys. Ihminen on vastuussa kumppanistaan.

Käsittämätöntä, että jotkut vielä kehuskelevat idioottimaisella käytöksellään.

Tämä taisikin olla trolli?

Avioliittolain mukaan puolisoa ei noin vain heitetä ulos yhteisestä kodista. Avopuolisollakin on oikeuksia.

Anonyymi

13.11.2012 16:21

Ihan hyvä ihminen ollut minulle :) Ja kyllä sen toisen ihmisen voi jättää ihan_kuten_itse_haluaa. Onko ihminen vastuussa kumppanistaan myös siinä tapauksessa, että kumppani oli ko. ihmisen kanssa vain taloudellisen edun takia?

Ei ollut trolli, tämä on meidän elämää ja sitä eletään täysin rinnoin edelleen, välittämättä siitä, mitä yhteiskunta sanelee.

Franny_Berry

13.11.2012 20:39

Tekisi kauhesti mieli vastata tähän jotain, mutta kun ei pysty. Ei oo kokemusta.

Anonyymi

14.11.2012 06:51

"Miehet löytävät keskimäärin nopeammin ja useammin uuden kumppanin."

Tietenkin löytävät, koska mies ei kestä yksinoloa samalla tavalla kuin nainen. Sen näkee jo siitä, että yksinasuvat miehet alkoholisoituvat ja syrjäytyvät huomattavasti helpommin kuin yksiasuvat naiset. Eron jälkeen mies ottaa uudeksi kumppanikseen melkein kenet tahansa, kunhan saa jonkun helpottamaan yksinäisyyttään. Miehiä ajaa uuteen suhteeseen myös seksinnälkä.

Naisia ei seksi paljon kiinnosta siinä vaiheessa, kun entinen suhde on loppunut ja mieli on maassa. Eronnut nainen pohtii uuden kumppanin valintaa pidempään. Miksi rynnätä uuteen "laastarisuhteeseen" kun entisen suhteen tunnesotkut ovat vielä siivoamatta? Nainen antaa itselleen aikaa toipua henkisesti. Usein naisella on huollettavanaan myös koti ja lapset edellisestä suhteesta. Lasten takia naisen on oltava uuden kumppanin valinnassa erityisen varovainen. Uusi kumppani voi pahimmillaan olla lapsille jopa hengenvaarallinen, mikäli kumppanilla on taipumusta alkoholismiin tai fyysisen väkivallan käyttöön.

Eronneet miehet löytävät uuden kumppanin USEAMMIN kuin eronneet naiset, koska sinkkumarkkinoiden tarjonta on epätasapainossa. Sinkkumiesten enemmistö tuppaa olemaan joko estyneitä peräkammarinpoikia, syrjäytyneitä alkoholiongelmaisia tai asennevammaisia sovinistisikoja. Sinkkunaisten enemmistö taas on täysjärkisiä, jokseenkin normaalilla tunne-elämällä varustettuja naisia. Monella sinkkunaisella on masennusta, mutta se ei johda itsetuhoiseen käyttäytymiseen läheskään yhtä usein kuin miesten masennus. (Vertaa esimerkiksi itsemurhatilastot, joissa miesten osuus yli 75 prosenttia.)

Nainen nyt vaan on evoluution myötä kehittynyt "elämän ylläpitäjäksi" ja henkisesti sitkeäksi. Nainen jaksaa ponnistella itsensä ja lastensa puolesta vielä niinkin ankeassa elämäntilanteessa, missä mies olisi jo tarttunut viinapulloon tai hirttoköyteen.

Anonyymi

14.11.2012 11:29

Kyllähän naisella usein menee kaikki, jos perheellinen mies pettää ja jättää. Fyysinen, psyykkinen ja taloudellinen tuki sekä varmuus. Lasten huoltajuus menee jaetuksia ja koti lähtee alta. Esimerkiksi Tarja Smuran tapaus. Ei ole ihme, jos naiset eivät uskalla enää uuteen suhteeseen. Miehet tuntuvat toipuvan nopeammin ja löytävän uuden parisuhteen. Ehkä biologiansa takia.

Anonyymi

14.11.2012 18:38

Yhteiskunta kyllä auttaa eronnutta naista ja lapsia. Jos äidiltä menee eron takia asunto, hänelle järjestetään uusi kämppä sosiaaliviraston avustuksella.

Jos mieheltä menee eron takia asunto, hänen on turha käydä sosiaalivirastossa kyselemässä uutta kämppää. Sieltä tarjotaan vain hätämajoitusta alkoholistien asuntolassa. Jaettu huone ja monta sänkyä rivissä.

Vai kuinkas monta suomalaisnaista lapsineen olette nähneet asumassa Lauttasaaren sillan alla? Ei yhtään. Juoppomiehiä siellä on.

Anonyymi

14.11.2012 18:40

Anteeksi nyt vaan kyl se nyt niin on että ,kerran petturi, aina petturi kuin myös ei tiikeri raidoistaan pääse pitää kyllä niiiiiin paikkansa!!!!

Anonyymi

14.11.2012 20:07

^ Tuollaisia vuodatuksia voi odottaa vain ihmiseltä, joka ei kykene pääsemään yli huonosta suhteesta ja kasvamaan henkisesti. Joka kerran kun katkerana valitat sitä että kumppanisi on sinua pettänyt, sinä vain vahvistat omaa katkeruuttasi.

Jos Anonyymin logiikkaa sovellettaisiin, niin voitaisiin sanoa "kerran petetty, aina petetty". Eihän sitä ihminen pääse eroon omista tavoistaan. Jos kerran valitsee huonon kumppanin eikä opi virheestä mitään, niin tulee uudestaan valinneeksi taas huonon kumppanin.

Anonyymi

15.11.2012 09:51

*provoilua* näemmä ilmassa :D tais osua omaan nilkkaan toi petturi juttu taidat ite olla sellainen:DDD ei mulle oo kyl käynyt onneksi niin mut läheisille ihmisille monillekkin valitettavasti.Sentakia on hyvä elää sinkkuna ja nauttia vapaista olevista ihmisistä tai ainakin toivoa et olevat vapaita hehe:)

Anonyymi

15.11.2012 23:46

"Väkivaltarikoksia koskevien tilastojen tutkiminen avasi silmäni. Kun parisuhteessa toinen osapuoli kuolee (tai pahoinpidellään vakavasti) niin se tappamisen/pahoinpitelyn suorittaja on lähes aina mies."
Mitähän rikostilastoja olet tutkinut? Naiset ovat Suomessa jo useana vuonna tehneet puolet törkeistä väkivallanteoista parisuhteessa. Naiset myös käyttävät näissä tapauksissa miehiä useammin teräasetta tai muuta kättäpidempää. Se on totta, että Suomessa miehet tappavat parisuhteissa vuosittain n. 20–26 naista. Nais-erityistä väkivaltaa taas on lasten pahoinpitely ja surmaaminen.

"Naisille jouduttaisiin määräämään lähestymiskieltoja monikymmenkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Nykyisistä lähestymiskielloista (kielto lähestyä ex-kumppania) yli 98 prosenttia määrätään miehille."
Taannoin julkisuudessa oli uutinen, kuinka hätäkeskuksessa oli naureskeltu miessoittajalle, joka soitti apua naispuolisonsa (lastensa äidin) väkivaltaisuuden takia. Uhrin esittäminen ja lähestymiskiellon hankkiminen on hyvä keino mustamaalata toista osapuolta, varsinkin jos luvassa on ero ja riitelyä lasten huoltajuudesta. Tiedetään, että sosiaaliviranomaisten suhtautuminen miehiin ja naisiin on täysin epätasa-arvoinen, esim. miehillä suuri alkoholinkäyttö katsotaan esteeksi saada lasten huoltajuus, kun taas naisilla huoltajuuden katsotaan jotenkin maagisesti parantavan alkoholismia. Miehiä on vasta viime vuosina alettu hyväksyä autettaviksi turvakoteihin.

Suomessa miehistä 5,6 % ja naisista 4,3 % on kokenut parisuhdeväkivaltaa tuoreimman vuoden aikana (2009); koko nykyisen suhteen ajalta luvut olivat 16 % ja 17 %. (Heiskanen, Markku & Ruuskanen, Elina (2010) ”Tuhansien iskujen maa. Miesten kokema väkivalta Suomessa.”, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti Heuni)

Vakavaa pelkoa kotona tapahtuvaa väkivaltaa kohtaan tuntee miehistä 4 % ja naisista 2 % (Nieminen, Tarja (2008) Tasa-arvobarometri 2008, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu).

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/H%C3%A4t%C3%A4keskus+perheenis%C3%A4lle+Otat+s%C3%A4+naiselta+pataan/1135256896244?gclid=CK6uncj00bMCFeF7cAodnjsAlQ

http://yle.fi/uutiset/torkea_perhevakivalta_kohdistuu_miehiin_naisia_useammin/5487134

http://www.iltalehti.fi/perhe/2012102416243758_pr.shtml

Anonyymi

16.11.2012 00:01

"Eronneet miehet löytävät uuden kumppanin USEAMMIN kuin eronneet naiset, koska sinkkumarkkinoiden tarjonta on epätasapainossa. Sinkkumiesten enemmistö tuppaa olemaan joko estyneitä peräkammarinpoikia, syrjäytyneitä alkoholiongelmaisia tai asennevammaisia sovinistisikoja. Sinkkunaisten enemmistö taas on täysjärkisiä, jokseenkin normaalilla tunne-elämällä varustettuja naisia."
Kas siinäpä taas yleistykset... Ja kuitenkin ne järkevät, normaalisti (eli "naismaisesti"?) tuntevat naiset huolivat peräkammariin dokaamaan syrjäytyneet sovinistit suhteisiin kanssaan. Eiväthän ne miehensurkimukset homoiksikaan ryhdy...

Yhtä hyvin voisi ilkeillen yleistää, että kenkää saaneet naiset eivät enää pääse parisuhteeseen, koska kukaan ei siedä lähistöllään tasapainotonta, tekopyhää ja narsistista sisäistä pikkuprinsessaa ja ulkoista velttoa kantturaa.

Anonyymi

16.11.2012 16:06

Kerran petturi aina petturi ei kyllä pidä paikkaansa! Kyllä pettäminen lähtee aina jostain tarpeesta, jonka täyttäminen parisuhteessa ontuu. Itse petin aikanani, mutta nyt olen ollut "ihmisiksi" uuden mieheni kanssa jo 17 vuotta.
Tunnen monia muitakin vastaavia ex-pettäjiä. Kyllä ihminen voi muuttua!

Anonyymi

16.11.2012 19:35

Joo, lukekaa vaan uutisia iltalehdestä ja hesarista. Ignoroikaa tosimaailma, jossa miehet tulevat hulluksi avioerotilanteessa ja tappavat koko perheen. Ne on niitä "perhedraamoja" joita media rakastaa.

Enpä muista kuulleeni tänä vuonna yhtään uutisia siitä, että vaimo tappoi omat lapsensa, aviomiehensä ja poltti talonsa.

Mutta hei, kun naisten tekemä väkivalta "lisääntyy" niin se on vain miehille tekosyy jatkaa omaa väkivaltaista käytöstään. Vankilassa näkee kyllä, mitä sukupuolta ne todelliset väkivallankäyttäjät ovat. Miehiä yli 90 prosenttia.

Anonyymi

17.11.2012 00:10

Mikäettei ?

mb1

Anonyymi

17.11.2012 14:38

http://www.minna.fi/web/guest/vakivaltatilastot
"Parisuhdeväkivaltaan kuolleista on 83 prosenttia naisia. Vuosina 2002–2009 yhteensä 184 naista ja 38 miestä kuoli nykyisen tai entisen eri sukupuolta olevan kumppanin toimesta. Poliisin tietoon tuli vuonna 2007 parisuhteissa tapahtuneita lieviä pahoinpitelyitä, pahoinpitelyitä ja törkeitä pahoinpitelyitä yhteensä 2740. Niistä 86 prosenttia (2360 tapausta) kohdistui naisiin. "

"Miesuhritutkimuksen mukaan miesten ja naisten kokema parisuhdeväkivalta ei ole samanlaista. Naiset ovat kokeneet miehiä useampia väkivallan tapahtumakertoja. Naisten kohtaama parisuhdeväkivalta oli myös seurauksiltaan vakavampaa. Naisille aiheutui siitä yli kaksi kertaa useammin fyysisiä vammoja kuin miehille ja yli kolme kertaa enemmän psyykkisiä seurauksia".

Väkivalta on ikävä asia kumman tahansa sukupuolen osalta ja naiset ovat väkivaltaistuneet viime vuosina tai miehet ovat alkaneet puhua asiasta enemmän. Tästä huolimatta miehet johtavat selkeästi tilastoja.

Anonyymi

17.11.2012 20:09

"Joo, lukekaa vaan uutisia iltalehdestä ja hesarista. Ignoroikaa tosimaailma, jossa miehet tulevat hulluksi avioerotilanteessa ja tappavat koko perheen. Ne on niitä "perhedraamoja" joita media rakastaa."
Öh, mitä oikein yrität sanoa? Että media rakastaa tosielämän "perhedraamoja", ja sen uutisoinnin kautta sinäkin tiedät niiden "draamojen" olemassaolosta, mutta samaan aikaan uutisten lukeminen siitä samasta mediasta on "tosielämän ignorointia"...

"Enpä muista kuulleeni tänä vuonna yhtään uutisia siitä, että vaimo tappoi omat lapsensa, aviomiehensä ja poltti talonsa."
Niinsanottu "jatkettu itsemurha", jossa tekijä ampuu perheensä ja sitten itsensä, on tyypillisesti keski-ikäisen miehen tekemä. Niistä uutisoidaan paljon juuri mainitsemasi dramaattisuuden takia (vaikka todellisessa elämässä ei tietenkään ole draamaa samaa merkityksessä kuin fiktiossa on). Ampuma-aseella tehdyt surmat ovat Suomessa harvinaisia ja niihin sisältyy myös vaaratekijä ulkopuolisia kohtaan - erityisesti tämä ilmenee piiritystilanteissa, jotka olisivat voineet olla perhesurmia, mutta päätyvätkin siihen, että se känninen keski-ikäinen mies ammuskelee yksin kotinsa ikkunasta.

Myös naiset surmaaavat puolisoitaan mm. avioerotilanteissa ja kuten mainittua, lapsen surmaaminen on useimmiten äidin tekemä.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288467279199.html
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012062915781383_uu.shtml
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012092116104215_uu.shtml

"Mutta hei, kun naisten tekemä väkivalta "lisääntyy" niin se on vain miehille tekosyy jatkaa omaa väkivaltaista käytöstään."
No heipä hei. Aika harvoin ihmiset käyttävät väkivaltaa julkisuuden (niiden "tekosyiden") takia - poikkeuksena lähinnä moottoripyöräjengit "reviirikiistoissaan", jolloin tiedon halutaankin leviävän pelotteena.

Naisten tekemä väkivalta on lisääntynyt selvästi esim. 1990-lukuun verrattuna, niin parisuhteissa kuin muutenkin. Tilastot kertovat tästä selvästi. Yksittäisen henkilön mututuntuma ei kerro laajoista kokonaisuuksista oikeastaan mitään.

"Vankilassa näkee kyllä, mitä sukupuolta ne todelliset väkivallankäyttäjät ovat. Miehiä yli 90 prosenttia."
Suurin osa väkivallanteoista Suomessa on miesten tekemää ja myös kohdistuu suurimmaksi osaksi miehiin. Naisten tekemä väkivalta on ihan yhtä todellista.

http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/mielenterveys-lehti/mielenterveys_2012/mielenterveys_2_2012/nakokulmia_perhesurmiin
"Vuosina 2003–2008 peräti 88 prosentissa henkirikosepäilyissä pääepäiltynä oli mies. Henkirikokset ovat tyypillisesti miesten välistä väkivaltaa ja usein päihteillä on osuutta asiaan."

"Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Martti Lehden kokoaman Henkirikoskatsaus 2010:n mukaan vuosina 2002–2009 Suomessa surmattiin 46 alle 15-vuotiasta lasta. 63 prosenttia lapsista oli äidin surmaamia ja 28 prosenttia isän. Oma äiti on siis tilastotietojen mukaan todennäköisin alle 15-vuotiaan lapsen surmaaja.

Ensi- ja turvakotien liitossa vuosina 2004–2008 Vaiettu naiseus -projektia vetäneen psykologi Hannele Törrösen mielestä tähän on hyvä pysähtyä hetkeksi.

– Yhteiskunnassamme on vahva mielikuva miehestä tappajana ja väkivallan tekijänä. Suurimmassa osassa tapauksista näin onkin, mutta myös nainen kykenee väkivaltaan. Meidän olisi hyvä hyväksyä tämä tosiasia, eikä sen hyväksyminen vähennä yhtään miesten tekemän väkivallan tuomittavuutta."

"Hannele Törrösen mielestä aika voisi olla kypsä sille, että lopetettaisiin patriarkaatin syyttäminen kaikesta maailman pahuudesta. On kohtuutonta, että nuoret miehet opetetaan tuntemaan syyllisyyttä omasta sukupuolestaan."

Anonyymi

18.11.2012 16:57

Hienoa, että aihe herättää keskustelua. Onhan tämä hyvinkin tunteita kuohuttava aihe. Henkilökohtaisesti moinen tutkimus on kuitenkin täysin absurdi eikä siitä voi saada kuin yhden aspektin todellisuudesta. Yo esitetyt ja tässä vielä listatut väitteet todisteena:
Väite 1. " Suurin osa haastateltavista oli naisia."
Väite 2. "Kimpimäen tutkimuksessa tarkasteltiin ... erosta selviämistä jätetyn näkökulmasta."
Väite 3."Rakkaan eroilmoitus aiheuttaa shokin"

Tutkimuksessa on nähtävästi jätetty ulkopuolelle niin ne naiset kuin miehetkin, jotka ovat itse halunneet eron pettämisen takia ja se keskittyy vain ihmisiin joiden puolisot ovat heidät jättäneet.
Olisi mielenkiintoista tietää vastakkaisessa tilanteessa kuinka moni mies tai nainen ei ole hakenut eroa sekä kuinka moni petetyistä on hakenut eroa pettämisen seurauksena. Ilman näitä tilastoja on mahdotonta tarkastella "todellista tilannetta" realistisesti.
Samoin jo ed kommenteissa huomautettu sukupuolten määrällinen ero vääristää Kimpimäen tutkimustulokset.

Henk koht koen tämän tutkimuksen täten täysin turhaksi vedoten yllämainittuihin mokiin.

Anonyymi

19.11.2012 02:54

Tulipahan taas todistettua se, että mies ei kestä eroa ja suhteen päättymistä.

Tällä kertaa tapahtumapaikkana Alavus. Mies tappoi ex-kumppaninsa ja naisen seurassa olleen miehen. Lopuksi teki vielä itsemurhan, koska oli niin raukkamainen ettei kestänyt jäädä henkiin ja ottaa vastuuta (vankilatuomiota) rikoksestaan.

Anonyymi

21.11.2012 06:12

"Tällä kertaa tapahtumapaikkana Alavus. Mies tappoi ex-kumppaninsa ja naisen seurassa olleen miehen. Lopuksi teki vielä itsemurhan, koska oli niin raukkamainen ettei kestänyt jäädä henkiin ja ottaa vastuuta (vankilatuomiota) rikoksestaan."
Seuraus oli siis samaa sarjaa kuin Iltalehti-linkissä mainitun, avomiehensä tappaneen naisen puuhilla Helsingissä. Naistappajalla välineenä oli tosin veitsi eikä haulikko, niin että uhri ehti vielä kitumaankin. Onneksi paikalla ei ollut miehen entinen vaimo (ja lastensa äiti), sillä tappajanainen oli tunnetusti mustasukkainen. Mies kävi exän luona tapaamassa lapsiaan ja sai kotona veitsestä rintaan. Tuli vain yksi vainaja.

Tappajanainen oli niin "rohkea" että yritti valehdella surman olleen hätävarjelua. Hänestä ei kuitenkaan löytynyt mitään jälkiä hyökkäyksestä ja hän itsekin sanoi kuulusteluissa, että olisi voinut milloin tahansa halutessaan poistua.

Tulipahan taas todistettua, että naiset tappavat mm. mustasukkaisuuden takia.

Varavaimoko

24.10.2013 10:32

Mieheni jäi kiinni sadoista tekstiviesteistä, joita vuoden verran sanoin lähetelleensä "sukulaisilleen" -suku todella laaja ja aktiivinen yhteydenpito. Vaan kun lopulta keksin keinon - omistamani, mutta käytössään olleen puhelinliittymän erittelytiedot pyytämällä paljastui osatotuus. Aikuisviihdesoittojen 500 euron laskun olin jo maksanut myymällä omaisuuttani - ja eston laittamalla luulin jo asian korjaantuneen. Vaan sitten tuli kuvaan "iskuri" ja "sinkkusivut" - ja sieltä 7-kymppiselle miehelleni löytyi 35-40-vutias nainen, jolla lapsia. Ainakin 2 v:n ajan oli viestejä vaihdettu - heti kyun lähdin töihin - ja vielä klo 23:n maissa iltaisin, arkisin ja juhlapäivin. Jätin avioerohakemuksen, ja mies väittää, ettei ole "pettänyt", ei (muka) käynyt vieraissa - ainakaan fyysisesti. Kotiin vaan ilmestyi kaikenmaailman penispumppuja, pidennyspillereitä, pornosivustojen katselua 2-3 h/aamuisin töissä ollessani - ja kaikki kuulemma "yhteiseksi nautinnoksi" tarkoitettuna. Kerran kotiin yllättäen aiemmin tullessani oli netissä - sivu täynnä otsakkeita "Sinä ihana nainen..."-viestiketjua. Kuulemma "lohdutteli" pahoinpideltyä 5 lapsen äitiä, joka jo kerran eronnut. mutta muu´ttanut yhteen ent.miehensä kanssa. Ja homma jatkui. Minulle ei mitään viestejä voi/halua näyttää, koska "on luvannut olla paljastamatta viestikumppaniaan".
Niinpä niin - entä minun luottamukseni? Minua kuulemma rakastaa yhä - eivätkä nämä muut "ole merkinneet mitään". Tekstaa toiselle hyvät yöt (tai "suihinotot?) ja kämpii yhteisiin lakanoihin.
On fiksoitunut teksti-tv:n "kasvohierontalaitemainokseen" - jolla "saa kymmeniä vuosia nuoremman ilmeen" - ja kuvaa penistään kännykkäkameraan (muka seuratakseen kasvaako se pumpulla!!) - varmempi tapa olisi kyllä puinen metrimitta. Ja kaikki tämä muka "ylettyäkseen perille ja saadakseen/-mme enemmän nautintoa" . Haiskahtaa seksiriippuvuudelta - minkä tietenkin kieltää.
Rakkaus on sokea - ainakin omalla kohdallani. 8 v. kestäneen suhteen ja 7 v:n avioliiton aikana uskoin yhteiseen onnelliseen vanhuuteen. Tässä sitä ollaan avioeroharkinnassa, eläkkeelle siirtymässä oman kodin raunioille. Usko. toivo ja rakkasu horjuu - mihin luottaa, kun rakkain pettää? Vika ei kuulemma ollut minussa - vaan minkähän arvon voin itselleni antaa tämän jälkeen? "Yksin oot sinä ihminen..." Ukko tehnyt itsensä naurunalaiseksi lähettelemällä kuviaan ja suojaamattomaan naamakirjaan. Onneksi on avioehto ja talo minun - puille paljaille en jää - mutta tuskin kehenkään enää koskaan voin luottaa.