Vaikka länsimaissa on jo pitkään tiedetty, että isän panostukset jälkikasvuunsa tuottavat hyvää hedelmää, päättää osa isistä edelleen olla investoimatta resurssejaan lapsiinsa. Miksi?
Tutkijat ovat kehitelleet teorioita, joiden mukaan osa miehistä panostaa parittelukumppanien hankintaan ja osa perheen perustamiseen.
Nisäkäsmaailmasta tunnetaan siemeniään levittäviä lajeja ja niitä, jotka pysyvät uskollisina kumppanilleen ja hoivaavat jälkikasvua.
Myös ihmisurokset voidaan uuden tutkimuksen mukaan jakaa kahteen, ja vielä aika helpolla testillä. Tarvitaan vain tieto miehen testosteronitasosta ja kivesten koosta. Itse asiassa jo pelkkä kivesten koko ennustaa miehen kyvykkyyden isänä.
Jennifer Mascaro, Patrick Hackett ja James Rilling Emoryn yliopistosta Atlantasta kokosivat testiryhmän 21-43 -vuotiaista biologisista isistä, joilla oli yhdestä muutamaan 1-2 -vuotiaita lapsia.
Isien testosteronitasot mitattiin ja heidän kiveksensä ja aivonsa arvioitiin magneettikuvauksissa. Sekä testosteronitaso että kivesten koko korreloivat negatiivisesti hoivaavuuteen. Tutkijat tulkitsevat miesten biologian heijastavan vaihtokauppaa parinmuodostuspyrkimysten ja vanhemmuuden välillä.
Aivokuvauksissa miehille näytettiin lasten kuvia samalla mitaten eri aivoalueiden toimintaa alueilla, jotka yhdistetään tunteisiin, hoivaavuuteen, motivaatioon ja dopamiinieritykseen. Kuvissa lapsilla oli eri tunnetiloja.
Isokiveksiset miehet eivät reagoineet kunnolla edes omaan lapseensa, kun taas pienikiveksiset miehet reagoivat herkästi jopa vieraiden lasten kuviin.
Myös miesten vaimoilta kysyttiin puolison hoivaominaisuuksista. Oliko mies osallistunut lastenhoitoon, vienyt lasta lääkäriin tai herännyt yöllä hoitamaan itkevää lasta?
Vaimojen kuvaukset miestensä huolehtivaisuudesta osuivat yksiin tutkijoiden mittaustulosten kanssa.
(Tutkimuksessa ei mitattu miesten yleistä huolehtimista perheestään, kuten turvallisuuden ja elannon hankintaa jne.)
Isot kivekset saattavat tuoda miehelle paremman pokausonnen, mutta hyväksi ja lempeäksi isäksi kannattaa etsiä pienikiveksinen mies.
Mitenköhän tämä käytännössä tapahtuu?
Toisaalta Emoryn tutkijat eivät olleet varmoja kivesten koon pysyvyydestä. Voisiko panostus lastenhoitoon saada kivekset kutistumaan, kuten on huomattu käyvän testosteronitasojen kanssa? Paljon aikaa vaimon ja lasten kanssa viettävän miehen testosteronitaso laskee. Kun mies poistuu naisen ja lasten läheisyydestä, testosteronitasot nousevat takaisin.
Perheharmonia ei ole kokonaan menetetty kivesten koon takia. Isokiveksiset miehet voivat tutkijoiden mukaan tietoisesti ponnistella paremman isyyden eteen. Aivothan yleensä harjaantuvat siihen mihin niitä käytetään.
Ihan käytännön testitilanteissa monet isät ovat osoittautuneet loistaviksi hoivaajiksi, jos kohtalo on heidät hommaan yllättäen määrännyt.
Oletteko miehet tarkkailleet kivestenne kokoa? Esiintyykö vaihtelua elämäntilanteen mukaan?
Mitä sanovat naiset, jotka ovat tehneet lapsia useamman eri miehen kanssa? Muistatteko lastenne isien kivesten koon, ja vaikuttiko se isyyteen?
Jennifer S. Mascaro, Patrick D. Hackett, James K. Rilling: Testicular volume is inversely correlated with nurturing-related brain activity in human fathers. PNAS 2.8.2013
sciencedaily.com 9.9.2013
Tiede.fi
17 kommenttia
Studistus
16.9.2013 11:36
Olipahan taas tutkimus. Itsellä on isot pallit, siitä huolimatta olen kuin naarastiikeri.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Isä79
16.9.2013 13:08
Meidän kodissa Espoossa eletään oikein mielellään konservatiivista perhe-elämää jossa on perinteiset miesten ja naisten roolit. Minä miehenä en juuri lapsia hoida, eikä vaimoni juuri miesten töitä tee (kyllä, on olemassa miesten töitä kuten raskaat taloon/puutarhaan tai tekniikkaan ja autoihin liittyvät työt). Pallien tarkastelua tai muuta Ruotsalaistyyppistä ylisolidaarista vouhotusta ei meillä siis harrasteta. Kehotan myös muita miehiä, joilla pallit ovat vielä olemassa, samaan. Olemme oikein tyytyväisiä elämäntyyliimme jossa miehet ovat miehiä ja naiset naisia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
jopas jotakin
19.9.2013 14:41
Toivottavasti et kovasti ylläty, kun naisesi kyllästyy sovinismiisi ja lähtee oikean miehen matkaan ;)
Puumatar
16.9.2013 13:17
Isäominaisuuksista en tiedä hölkäsen pöläystä, kun olen omasta tahdostani lapseton, mutta olen itse huomannut tuon kivesten koon merkityksen kumppanin tunteellisuuteen... Nimimerkillä machomiehistä niihin vähän sielukkaampiin tapauksiin :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mirja Wuokko
17.9.2013 10:56
Kiitos kommentista. Tämä on mielenkiintoinen näkökulma. Miten kivesten koko vaikuttaa parisuhteeseen? Tutkimus, josta kirjoitin, keskittyi isyyteen. Mutta onhan tässä muitakin näkökohtia.
Mirja Wuokko
17.9.2013 11:03
Isä Espoosta, kiva kun parisuhteenne voi hyvin. Jos kiinnostaa, voit kuitenkin googlata esim. involved fathers -sanoilla lisäinfoa tutkimuksista, jotka jo ainakin 30-40 vuoden ajan ovat osoittaneet mm., että lasten kasvatukseen alusta asti osallistuneiden miesten lapsilla on muita korkeampi ÄO, parempi koulu-, opinto- ja työmenestys, vähemmän lintsausta ja epäsosiaalista käytöstä, paremmat ongelmanratkaisutaidot, parempi mielenterveys, vähemmän masennusta, stressiä ja ahdistusta, enemmän iloa ja uskallusta tutustua uusiin asioihin, paremmat ihmissuhteet jne.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
9.10.2013 17:23
Noiden tutkimuksien ongelma on se, etteivät ne millään muotoa ota huomioon muita vaikuttimia joilla on kaiken järjen mukaan paljon enemmän vaikutusta lapsen mainitsemiisi ominaisuuksiin.
yx vaan
17.9.2013 14:26
Aina tämä Wuokko korostaa aiheessa kuin aiheessa ÄO:ta, koulu- ja työmenestystä. Olen itse osallistunut lasten kasvatukseen tiiviisti. Lapset nyt jo aikuisia. Elävät hyvää elämää, en kuitenkaan lokeroi heitä älykkyyden ja työmenestyksen mukaan. Enkä usko pienimunaisten olevan sen tunteellisimpia tai hoivaamiseen taipuvaisempia kuin isomman varustuksen omaavien.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Puumatar
17.9.2013 14:45
Et USKO niin. Mutta oman empiirisen tutkimukseni perusteella näin kuitenkin on (en viitsi mainita otannan tarkkaa suuruutta, mutta sormet ja varpaat ei riitä laskemiseen).
shiwan8
9.10.2013 17:27
Ellei niitä miehiä ole tuhansia, henkilökohtainen empiirinen kokemus ei juuri mitään paina. Toisaalta, ei paina uskomuksetkaan joten....
Kivekset
17.9.2013 14:38
Suora vastaus kysymyksiin: en ole tarkkaillut kivesten kokoa ja niiden muutoksia - kuinkahan moni mies harrastaa sellaista? Enpä osaa myöskään vertailla kokoa muihin kun en ole muita tarkkaillut yhtään enkä ole ikinä ollut mukana pornoleffassakaan...
Eli pahoin pelkään että ainoastaan naiset joilla on tarpeeksi suuri otanta asiasta voivat tuoda valoa asiaan.
Yleisenä kommenttina näistä tutkimuksista: itsestäni tuntuu jotenkin että miehisyyden kaikkien ominaisuuksien selittäminen vain yhdellä parametrilla (testosteronin määrä) on esimerkki "lievästä" yksinkertaistamisesta. Mutta sellainen taitaa olla muodissa nyky-yhteiskunnassa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mirja Wuokko
18.9.2013 16:55
Juu ei voi miehisyyttä selittää vain yhdellä tekijällä. Tässä mainitussa tutkimuksessa huomattiin vaan selvä korrelaatio testosteronin määrällä ja kivesten koolla ja toisaalta osallistuvalla isyydellä. Olihan siinä myös kysytty asiaa itse asiassa miehiltä itseltään ja heidän vaimoiltaan.
Testosteronin mittaus ei kai sekään ole yksiselitteinen määre. Olen ymmärtänyt, että testosteroni ja sitten esim. sen vaikutus eri asioihin ovat vähän epämääräinen mittari.
Kaikki ihmisten mittaaminen on aina törkeää yksinkertaistamista, sen verran monimutkaisia ovat ihmiset.
Mirja Wuokko
17.9.2013 15:12
Tuntuuko siltä? Olen kirjoittanut aika paljon muistakin asioista, kuten tunteista, seksistä, sosiaalisista suhteista, ennakkoluuloista, ongelmista jne. Olen myös kirjoittanut menestyneiden ihmisten nurjista puolista. Ja siitä miten äly ja menestys eivät aina korreloi.
Länsimaissa tutkimus kohdistuu kulttuurin tärkeinä pitämiin asioihin. Äly on niistä yksi. Luettelin tutkimusten löytämiä positiivisia vaikutuksia (osallistuvasta isyydestä). Äly oli vain yksi listassa. Etkö huomannut tätä kohtaa "vähemmän lintsausta ja epäsosiaalista käytöstä, paremmat ongelmanratkaisutaidot, parempi mielenterveys, vähemmän masennusta, stressiä ja ahdistusta, enemmän iloa ja uskallusta tutustua uusiin asioihin, paremmat ihmissuhteet jne."
En ole henkilökohtaisesti vastuussa tutkimustuloksista. Jokainen voi myös olla uskomatta niihin. Se että kirjoitan niistä ei myöskään tarkoita, että pitäisin niitä lopullisena totuutena. Tosin tiede on usein paras mahdollinen selitys jollekin asialle tällä hetkellä.
Oma kommenttisi suorastaan tukee em. tuloksia. Lapsesi ovat menestyneet kaikilla elämänalueilla. Menestys voi olla myös esim. kestävä parisuhde tai onnellinen perhe-elämä.
Usein juuri isät korostavat lastensa koulu- ja työmenestystä. Mahtavaa jos arvostetaan myös muuta pärjäämistä, kuten hyviä ihmissuhteita tai sitä, että lapsi on tasapainoinen ja tyytyväinen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
biologi
18.9.2013 02:56
Kyllä kivesten kuten muidenkin hormoneja erittävien rauhasten koko voi vaihdella erilaisten hormonien kuten aivolisäkkeestä erittyvien hormonien pitoisuuksien mukaan. Tämä on havaittu rottakokeissa. Yksi esimerkki tästä ovat anabolisia steroideja käyttävät kehonrakentajat, joiden kivekset surkastuvat. Periaatteessa on siis mahdollista, että pienen lapsen isällä aivolisäkkeen erittämien gonadotropiinien eritys vähenee, mikä taas johtaa väliaikaisesti sekä testosteronipitoisuuden laskuun että kivesteen pienenemiseen. Oletettavaa on myös, että sekä hormonien eritys että kivesten koko palautuvat, kun lapsi on isompi ja sen hengissä selviäminen todennäköisempää. Tutkimuksessa esitetään kaksi erilaista miehen lisääntymismenestykseen tähtäävää strategiaa, evoluutio näyttää kumpi on toimivampi tiheään paritteluun tähtäävä vai jälkeläisen selviämisen varmistamiseen pyrkivä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
kimeä äänikin
18.9.2013 14:36
Tutkimukseni mukaan munattomat eunukit olisivat parhaita isiä. Ikävää, että munattomina heistä ei tule sellaisia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Burni80
24.9.2013 14:14
Eikö tämä korreloi naisen taipumuksella hakea matalatestosteroni miestä (beta miestä) partneriksi, mutta ovulaation aikaan alkaakin korkeatestosteroniset miehet (alpha) kiinnostamaan. Eli miehiä on alphaa ja beta. Toinen pyrkii lisääntymään laadulla, toinen määrällä. Naiset pyrkivät taas saamaan parhaat palat molemmista maailmoista.
Vastaa kommenttiinDiversifioiminen on omien geenien kannalta paras strategia, eli lapsia monen eri partnerin kanssa.
Ja tämä siis biologian näkökulmasta.. ihminen tekee kuitenkin omat päätökset. Vaikka panettaa, ei aina ole pakko panna.
Vastaa kommenttiin
shiwan8
9.10.2013 18:19
Niin siis eihän tämä ole mikään uutinen. Kautta aikojen monet naiset ovat pariutuneet hoivaajamiesten kanssa, hankkiutuneet raskaaksi "alfojen" kanssa ja elättäneet sitten ne jälkeläiset näillä hoivaajilla. Samaa tapahtuu edelleen. Nykyversio on vain siinä mielessä usein idealismin peitossa, että samalla kun naiset pariutuvat ja hankkiutuvat raskaaksi "alfan" kanssa, on seuraus (useammin kuin ei) ero ja sitten otetaan "hyvä" mies elättämään "oikean" miehen lapsi. Toki sitä perinteisempää uskottumuusskenaariotakin on toteutuksessa ihan reippaasti. Riippuen tutkimuksesta, 10-30% lapsista eivät ole sen miehen tuotos joka uskoo olevansa lapsen isä.
Tämä on vähän monipiippuinen tilanne. Lapsia haluava b-mies voi joko kunnioittaa itseään tai seksiä saadakseen lähteä kimppaan sellaisen naisen kanssa joka ei todennäköisesti enää halua lisääntyä. Muita vaihtoehtoja ei melko varmasti ole tarjolla. Siinä joutuu sitten punnitsemaan onko olennaisempaa se, että saa kasvattaa ihan kenen tahansa lapsia vai se, että saa omia lapsia. Tuon tutkimuksen perusteella jos haluaa seksiä ja lisääntyä on rajattomasti parempi olla se "isokiveksinen" mies. Jos taas haluaa kasvattaa lapsia riippumatta siitä ovatko ne omia vai ei niin pienet ovat hyvät.
Jos niitä tutkimuksia haluaa nähtäväksi niin meillä on netti josta löytyy arvostettujakin tiedesivustoja joiden kautta niitä pääsee lukemaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin