Suomalaisten omastakin mielestä kulttuurimme on aika kylmä ja negatiivinen, varsinkin talvikaudella.
Opiskeluaikana luin tenttikirjasta, että Suomessa on yksi maailman laajimmista reviireistä. Eli suomalainen haluaa toisen ihmisen oleskelevan mahdollisimman kaukana itsestään.
Jotkut tutkijat ovat kuvanneet suomalaisen ja esimerkiksi etelä-eurooppalaisen keskustelua hippaleikkinä, jossa etelän ihminen yhä uudestaan yrittää lähestyä puhekumppania ja suomalainen ahdistuneena perääntyy. (Puhumattakaan arabeista, jotka näyttävät huutavan toisilleen kasvot kiinni toisen kasvoissa.)
Monen ihmissuhdeasiantuntijan mielestä tulisimme onnellisemmiksi ja ystävällisemmiksi yksinkertaisella asialla: kosketuksella. Eli meidän pitäisi mennä ihmisten lähestymisessä vielä tiukkaakin reviiriä pidemmälle: iholle.
Psychology Today -julkaisussa Rick Chillot kirjoittaa kosketuksen voimasta. Toisin kuin monissa muissa ilmaisun muodoissa, koskettavilla ihmisillä on tutkimusten mukaan taipumus tulkita toisen tunteet oikein.
Esimerkiksi DePauw-yliopiston tutkimuksessa 2009 ihmiset pystyivät kosketuksen avulla selvittämään toisen vihan, pelon, inhon, rakkauden, kiitollisuuden, sympatian, onnen ja surun tunteet 78 prosentin tarkkuudella.
Tutkijoiden mukaan meillä on ikiaikainen intuitiivinen taito aistia toisen läheisyydessä hänen tunteensa ja halunsa. Ehkä opimme tämän jo kauan ennen puheen oppimista.
Kosketus myös tehostaa ihmisten välistä yhteistyötä kiinnittämällä ihmiset toisiinsa.
Kosketus parantaa tuloksia työ- ja urheiluyhteisöissä. Yhdessä tutkimuksessa alkukaudella toisiaan eniten koskemalla kannustaneet joukkueet menestyivät parhaiten loppukaudella.
Koskettaessa stressihormonitaso alenee ja oksitosiiniarvo nousee parantaen luottamusta ja kiintymystä ihmisten välillä.
Mikä hienointa, koskettaja ja kosketeltava ”hyötyvät” yhtä paljon kosketuksesta, oli kyse sitten hieronnasta tai halailusta.
Kosketuksella saa selville, miten toinen suhtautuu koskettamiseen.
Työelämässä tai vieraiden ihmisten kanssa ei varmaan kannata rynnätä lääppimään toista. Asiantuntijoiden mukaan varovaisinta lähestymistä on syytä noudattaa mitä korkeammassa asemassa on suhteessa toiseen. Näin esimerkiksi johtaja ei aloita alaisten koskettelua, vaan alainen tekee aloitteen.
Suomalaisten onnellisuuden kohentaminen olisi helpointa aloittaa parisuhteissa. Kumppanin koskettelu käy kätevästi kotona. Tyytyväisyys ja rauhallisuus leviäisivät kaikille elämänalueille.
Pitkäaikaisessa parisuhteessa ei aina kosketa niin paljon kuin vastarakastuneina.
Kosketus on yksi suhteen hyvinvointimittari. Kosketuksen määrä ei niinkään mittaa pitkän suhteen tilaa. Tärkeintä on vastaako toinen kosketukseen.
Onnellisissa parisuhteissa kumppani vastaa kosketukseen lämpimästi ja vastavuoroisesti, lähestyen pariaan. Huonossa suhteessa kosketus saa aikaan torjunnan.
The Power of Touch. Psychology Today. 11.3.2013.
Aiheen vierestä: http://www.psychologytoday.com/blog/stop-walking-eggshells/201004/touch-is-the-ultimate-communication