Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on tupakointi.

Y-sukupolven huonot tavat

Milleniaalit eli Y-sukupolven edustajat stressaavat ikäryhmistä eniten, väittää American Psychological Association. Nuorilla aikuisilla on myös eniten ahdistusta, unihäiriöitä, syömisongelmia ja työhuolia.

APA:n Stress by Generation -tiedeuutisen mukaan amerikkalaisväestön elämänhallinta näyttää heikkenevän sitä enemmän, mitä nuoremmista aikuisista on kyse. Johtopäätökset perustuvat Stress in America -tutkimukseen.

Y-sukupolvi on myös kaikista huonoin lievittämään stressiä ja ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja. Nuoret aikuiset käyttävät muita ikäryhmiä enemmän huonoja stressinhallintakeinoja, kuten juopottelua, syöpöttelyä, tupakointia ja lohtushoppailua.

Milleniaaleista 39 prosenttia sanoi stressinsä vain pahentuneen edellisen vuoden aikana. Kolme neljäsosaa stressaa työstä. Myös raha-asiat aiheuttavat ahdistusta.

Yli puolet oli stressin takia valvonut yöllä viimeksi kuluneen kuukauden aikana, ja 44 prosenttia tunsi itsensä ärtyneeksi tai vihaiseksi. 62 prosenttia on yrittänyt keksiä rentoutumiskeinoja, mutta vain 29 prosenttia on onnistunut lievittämään stressiä.

Nuorista aikuisista vain 27 prosenttia syö terveellisesti ja vajaa kolmannes nukkuu riittävästi.

The Huffington Post on listannut kahdeksan huonoa tapaa, joiden takia milleniaalit ovat stressaantuneita, ahdistuneita ja epätuotteliaita.

1. Huonot yöunet. Jatkuva kännykän, padin tai kannettavan räplääminen pilaa unirytmin ja verottaa sekä unen pituutta että laatua.

2. Kehnot ravintotottumukset. Syödään mitä sattuu ja koska sattuu. Nuorilla aikuisilla on liian pitkät ateriointivälit, jolloin verensokeri laskee liian alas. Väsyneenä mätetään epäterveellistä ruokaa liikaa, ja saadaan verensokeri liian ylös. Terveellistä ruokaa pitäisi nauttia pieniä annoksia muutaman tunnin välein, jotta stressi pysyisi loitolla ja tuottavuus korkealla.

3. Liikaa kahvia. Jatkuva kofeiinin litkiminen aiheuttaa sydämen pamppailua, hikoilua ja seinille hyppimistä. Hermostuneena on vaikea saada asioita tehtyä hyvin. Liiallinen kahvinjuonti voi myös aiheuttaa kehon kuivumista.

4. Istuminen. Joidenkin tutkimusten mukaan jatkuva istua röhnöttäminen aiheuttaa ahdistuneisuutta. Enemmän aikaansaava ihminen harrastaa taukojumppaa ja pyrähtelee välillä hakemaan vaikka lasin vettä. Töitä kannattaa myös välillä tehdä seisten.

5. Puhelin. Amerikkalaisopiskelijat käyttävät kännykkää keskimäärin yhdeksän tuntia päivässä. Puhelin on kiva ja hyödyllinen kapistus, mutta puhelinviihde ja pelit nostavat keskushermoston aktiivisuutta aiheuttaen hermostuneisuutta ja lisääntyvää ahdistuneisuutta. Jatkuva somessa roikkuminen on yhteydessä masennukseen.

6. Aina saavutettavissa. Nuorten mielestä kahdeksasta neljään konttorilla kykkiminen on älyttömyyden huippu. Ihminen voi olla töissä missä ja milloin vain. Ongelmana on jatkuva varuillaanolo. Oman mielenterveyden ja mielenrauhan takia kannattaisi välillä estää työn tunkeminen yksityiselämään, ts. sulkea puhelin ja tietokone ja koko ulkomaailma vaatimuksineen, ja keskittyä johonkin muuhun kiinnostavaan.

7. Netflix ja chillailu sohvalla. Monet nuoret aikuiset kertovat rentoutuvansa hyvän leffan tai sarjan parissa, mutta tutkimus sanoo muuta. TV:n töllöttäminen ei oikeasti vähennä stressiä, vaan telkkarin tai tietsikan ääressä chillaavat ovat muita ahdistuneempia ja masentuneempia. Lyhytaikainen lepo tekee toki hyvää, mutta varsinaisen virkistymisen saa paremmin kävelylenkillä tai puuhastelemalla jotakin kivaa tai hyödyllistä.

8. Ahdistuneiden seura. Moni ajattelee samanhenkisen seuran auttavan, mutta jos aina hakeutuu muiden stressaantuneiden tai masentuneiden ryhmään, ei ole mitään mahdollisuuksia piristyä tai reipastua. Itse asiassa negatiivisuus tarttuu ja syvenee. Kannattaa hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, jotka saavat olon tuntumaan paremmalta. Hyvän tapaamisen jälkeen olo on hyvä, tasapainoinen ja tyyni. Ikävät ihmiset vaarantavat kaikkien terveyden.

Jatkuva stressi ja ahdistuneisuus voivat pitkittyessään aiheuttaa mm. sydänvaivoja, migreeniä ja suolisto-oireita. Nuorena on helpompi muuttaa tapoja kuin vanhana. Miksi ei aloittaisi jo tänään?


Kovapäiset suomalaisäidit  3

”Raskaudenaikainen tupakointi on vähentynyt kaikissa muissa Pohjoismaissa paitsi Suomessa, jossa tupakoivien osuus on pysynyt melko vakaana 1990-luvun puolesta välistä saakka” kertoo THL.

THL tarjoaa suomalaisten terveydentilaa kuvaavien tilastojen ja raporttien lisäksi myös kattavia kansainvälisiä vertailuja.

Lasta odottavista suomalaisäideistä sauhutteluaan jatkaa pokkana useampi kuin joka seitsemäs nainen (15%). Esimerkiksi Ruotsissa lähes kolmannes raskaana olleista naisista poltti aiemmin, nyt vain vajaa seitsemän prosenttia häkämyrkyttää sikiötään.

Miksi raskaudenaikainen tupakointi on Suomessa yli kaksi kertaa yleisempää kuin Ruotsissa?

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja lääkärikouluttaja Mervi Väisänen-Tommiska kirjoittaa Päihdelinkissä, että tupakoivien keskenmenoriski on kaksinkertainen. Jopa kolmannes raskauksista keskeytyy.

”Tupakointi heikentää istukan kiinnittymistä ja lisää sikiön hermostoputken kehityshäiriöiden ja synnynnäisten sydänvikojen riskiä.”

Väisänen-Tommiska luettelee suuren määrän terveysriskejä vauvalle, mutta tupakoitsija vaarantaa myös oman terveytensä – ja jopa henkensä. Sekä äidin että lapsen henkeä uhkaava istukan ennenaikainen irtoaminen on 2,5 kertaa yleisempää tupakoitsijoilla.

Vauvan syntymän jälkeen vaanivat uudet riskit ja vaarat.

Kätkytkuolemavaara on viisinkertainen.

Tupakoitsijan lapsi saa muita enemmän infektioita ja astmaa, kärsii koulussa todennäköisemmin oppimishäiriöistä ja ylivilkkaudesta, ja on tavallista useammin ylipainoinen ja kärsii korkeasta verenpaineesta.

Tupakoinnin seuraukset haittaavat muillakin tavoin jälkeläistä aikuisuuteen asti. Polttavan äidin poikalapsen siittiöiden laatu on heikentynyt aikuisena.

Moni tupakoiva äiti sanoo pokkana, että röökinpolton lopettamisesta olisi enemmän haittaa kuin sen jatkamisesta, koska hermot kuulemma menisivät. Eikö hermo mene lapselle koituvien haittojen ja riskien tietämisestä?

Tupakointi pitäisi lopettaa viimeistään raskautta suunnitellessa. Samaa välittämistä, vastuullisuutta, sinnikkyyttä ja lujuutta tarvitaan myös vanhemmuudessa.