Uhanalaisten suurpetojen metsästys on Suomessa jatkuva kiistakapula. Nyt maa- ja metsätalousministeriö haluaa lisätä karhun metsästystä. Ministeriö lähetti maanantaina lausunnoille asetusluonnoksen karhujen metsästysmääristä.
Ministeriö esittää suurimmaksi sallituksi metsästysmääräksi 243 karhua. Viime vuoden metsästyskiintiö oli 198. Erikoiseksi lupamäärien suuren lisäämisen tekee se, että tämä on vastoin asiantuntijoiden suosituksia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut kestäväksi metsästysmääräksi 200 karhua. RKTL:n arvioi karhukannan kasvaneen ja Suomessa elää vähintään 1660–1780 karhua. Vuotta aikaisemmin vastaava arvio oli 1515–1635 karhua. Arvioissa esiintyy suuria heittoja, eikä metsästyskiintiöillä ole tapana perustua varovaisuusperiaateeseen.
Petopolitiikalla on Suomessa helppo saada kannatusta. Edellinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ehdotti alkuvuonna karhujen kevätpyynnin ottamista uudelleen käyttöön. Kevätmetsästyksestä luovuttiin jo lähes 20 vuotta sitten, sillä metsästystä lisääntymiskaudella pidetään erityisen ongelmallisena. Monilla karhuilla on keväällä pienet pennut.
Karhujen aiheuttamia vahinkoja voidaan ehkäistä muutenkin kuin tappamalla karhut sukupuuttoon. Sähköistetyt suurpetoaidat, laumanvartijakoirat, yösuojat sekä haju-, ääni- ja valokarkotteet ovat tähän hyviä välineitä. Karhujen aiheuttamat vahingot pitäisi korvata täysin poromiehille ja karjanomistajille ja Suomeen tulisi perustaa valtakunnallinen suurpetoneuvottelukunta.
Karhu on määritelty uhanalaiseksi lajiksi ja sen uhanalaisuuden ainoat syyt ovat laillinen ja laiton metsästys. On meidän tehtävämme säilyttää tämä hieno eläin metsissämme ja pitää laji elinvoimaisena.
8 kommenttia
Anonyymi
5.7.2011 23:45
Olen aina äänestänyt vihreitä, mutta tälläinen kaupunkivihreys ja yksinäköisyys saa minut ärsyyntymään.
Olen kotoisin Itä-Suomesta pieneltä paikkakunalta, ja uskallan sanoa eläneeni nuoruuteni hyvin lähellä luontoa sitä kunnioittaen. Varsinkin viime vuosien aikana olen kuitenkin alkanut arkailla metsään menemistä, varsinkin yksin. Karhuja on niin paljon. Lähes kaikilla metsässä säännölisesti liikkuvilla tuttavillani on ollut jokinlainen kontakti karhujen kanssa. Moni on nähnyt karhuja, ja monen lemmikki on päätynyt karhun ruokalistalle. Karhu on potentiaalisesti vaarallinen, varsinkin sen tuntiessa olonsa uhatuksi tai puolustaessaan pentujaan.
En tietenkään halua, että karhut metsästetään sukupuuttoon. Ne kuuluvat tärkeänä osana Suomen luontoon. Toivoisin vaan Karin kaltaisilta kaupunkivihreiltä vähän objektiivisempaa näkemystä asiaan. Haluaisitko laittaa oman lapsesi pienien kylätien varteen odottamaan koulukyytiä teitäen samalla, että lähialueella liikkuu karhupentueita?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
6.7.2011 01:01
Hei Emma! Minä vihaan kasvisruokapäivää. Vihaan sitä kun nälkäsenä (lue: vittu) kipuan lukioni 5. kerrokseen syömään ja huomaan kasvisruokapäivän koittaneen. Minä haluan LIHAA en mtn. pahanmakusta paskasta soijaa, joka koittaa wannabiisti feikata olevansa lihaa. Suomalaiseen perusoikeuteeni kuuluu saada perunan kanssa jauhelijakastiketta eikä soijakastiketta(vittu sellasta ylipäätänsä maistoin vasta kun tämä tuomiopäiväinen porkkanapäivä koitti.)
Hauskaa kesää! Salaatti on jees, mut ei lihan korvike.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
6.7.2011 10:21
"Mitä Kalliossa tiedetään Kittilän oloista?" -T. Liimatta
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
7.7.2011 19:09
@Anonyymi eilen 01:01
Sinä länsimaalainen perusjuntti, joka katsot sen olevan jokin "perusoikeus" syödä päivittäin tolkuttomasti lihaa olet vastuussa kaltaistesi kanssa aika helvetin isoista ongelmista. Ja ei, en sano, että kaikkien pitäisi olla fennovegaaneja. Ihmisten pitäisi syödä paljon, paljon vähemmän lihaa. Päivittäinen punaisen lihan syönti ei ole edes elimistölle hyväksi. Hyvää suolistosyöpää sinulle.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
8.7.2011 02:22
Suomessa on kohtuulliset huonot kasvuolosuhteet pitkän talven ja lyhyen kesän takia, ja sen takia maataloudessa mm. käytetään paljon mm. lannoitteita.
Tässä mielessä erityisen kasvisruokapainotteinen ruokavalio on Suomessa huomattavasti luontoa haittaavaa toimintaa. Tuotteiden lennätys maailmalta ei myöskään juurikaan auta tilannetta.
Ideaalitilanteessa Suomessa syötäisiin monipuolisesti sekä lihaa että kasviksia, ja erityisesti moninkertaisesti kalaa nykyiseen nähden. Tällöin vuodenajat, kasvuolosuhteet ja muut voitaisiin ottaa paremmin huomioon eikä kaupassa tarvitsisi olla kaikkia tuotteita vuoden ympäri kuten nyt on tapana.
Maanviljely väärässä paikassa on itseasiassa tuhoisampaa luonnolle. Esimerkiksi tutkimuksissa on todettu että britille olisi ekologisempaa syödä Uudessa-Seelannissa kasvatettua lammasta. Pitkä laivarahti kompensoituu sillä että lampaiden ruokintaan Englannissa tarvitaan enemmän lannoitteita, ruoka kasvaa hitaammin, koneet ovat vanhempia ja päästöt suurempia. Pitkä laivarahti on myös olennaisesti ekologisempi kuin lyhyt rekkakuljetus.
Olisi järkevämpää nähdä ongelmana pahimmat massatuotannot, oli sitten kyse eläinten huonoista olosuhteista tai kasvisten kasvattamisesta vähäravinteisessa maassa. Se Argentiinan pampaksella luonnossa ruohoa syövä lehmä on todennäköisesti varsin onnellinen. (Eikä lihansyönti edes ole Argentiinassa terveysongelma, useimmat länsimaalaiset laihtuvat Argentiinassa koska ruokavaliosta vähenee kaikki teollinen roska jota meille syötetään)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
8.7.2011 10:13
Karhun luontaiset viholliset ovat luonnossa melko harvassa, joten kantaa voidaan käytännössä säännellä ainoastaan metsästämällä. Vaihtoehdot on joko pienentää karhukantaa, tai sitten pienentää niiden saaliseläinten kantoja niin paljon, että karhukanta lähtee hakeutumaan muualle ravinnon perässä. Koska karhu on aika lailla kaikkiruokainen, älkimmäinen tapa johtaa herkästi siihen, että karhut alkavat kaupungistua etsiessään syötävää. Tämä on jo arkitodellisuutta Pohjois-Amerikan pohjoisosissa, missä kaupunkikarhuja tavataan laajasti dyykkaamassa roskiksia ja käyttämässä lemmikkejä helppona välipalana. Mieluummin siis suora kannan sääntely kuin ajattelutapa anna-armon-käydä-oikeudesta, jota ei luonnossa esiinny lainkaan.
Itse odotan samanlaista ryhtiliikettä myös susien osalta. Susi on karhua keskittyneempi petoeläin, jonka ruokavalioon ei juuri mahdu elementtejä kasvikunnasta. Laumoittuneet sudet ovat tätä nykyä vielä karhuakin suurempi ongelma ryhmän ison ravinnontarpeen vuoksi, joka pakottaa lauman liikkumaan laajalla alueella ja tavoittelemaan kaikkea aggressiivisesti kaikkia käypiä ravintoeläimiä. Kohteeksi käyvät niin luonnonvaraiset eläimet ja linnut, kuin kotieläimetkin. Löysän susikantojen sääntelyn seuraukset ovat jo näkyvissä Uuttamaata myöten, raportit kadonneista ja raadelluista eläimistä eivät ole enää pohjoisen Suomen yksinoikeus.
Erilaisilla karkoittimilla asiaa voisi yrittää korjata, mutta paha kyllä ne maksavat tuhansia kertoja enemmän kuin panos kivääriin eikä niitä useinkaan pystytä käyttämään tehokkaasti etenkään tuotantoeläinten suojaamisessa. Esimerkiksi porotokan laidunalueen aitaamisessa suurpetoaitaa tarvittaisiin kilometritolkulla, joten rakentaminen ja jatkuva huolto ovat taloudellisesti mahdoton yhtälö verrattuna suojan varmuuteen. Alueella liikkuvan suurpedon hävittäminen ratkaisee ongelman edullisesti pitkäksi aikaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Eric_S
8.7.2011 10:56
Edellinen kirjoittaja on sotkenut lannoitteiden käytön ja Suomen kasvuolosuhteet keskenään. Lannoitteita tarvitaan siksi, että jokaisen sadon myötä maasta poistuu kasveille välttämättömiä ravinteita. Maaperän luonnollinen rapautuminen pystyy korvaamaan jonkin verran tätä ravinnehävikkiä, muttä pääosin hävikki kompensoidaan keinolannoitteilla. Eli mitä suuremmat sadot, sitä suurempi lannoitteiden tarve. Eivätkä nuo luonnossa vaeltavat eläinlaumat ole haitattomia. Esim. Britannia on ollut alun perin puustoinen maa, mutta lammaslaumojen johdosta puut ovat hävinneet. Samoin Lapissa porolaumat aiheuttavat haittaa metsien kasvulle. Ja Brasiliassa kaadetaan jatkuvasti sademetsiä. jotta lehmälaumoille saataisiin laidunmaita ( ja sademetsien hävittämista vastustavat ammutaan).
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
licence27
13.3.2012 21:04
Taisivat britit hakata metsänsä sotalaivojen ja rakennusten raaka-aineiksi. Toki lampaatkin taimikkoihin vaikuttavat.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin