Katot vihertämään!

Elämme maailman tilastoidun säähistorian lämpimintä syksyä. Ilmaston lämpenemisen myötä lämpenee myös meri. Itämeren rannalla sijaitsevalle Helsingille tämä tarkoittaa sademäärien ja kaupunkitulvien lisääntymistä. Asfaltin peittämässä kaupungissa mikään ei sido vettä. Siksi on muistettava pitää esillä kasvipeitteen merkistystä.

Viherkatot vähentävät ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien sateiden aiheuttamia tulvia. Tämän lisäksi ne torjuvat ilmastonmuutosta vähentämällä rakennusten energiantarvetta. Viherkatot tekevät kaupungista myös viihtyisämmän paikan elää ja hengittää. Melutasot laskevat ja ilmanlaatu paranee.

Viherkatto laskee rakennuksen energiankulutusta kahdella tavalla. Talvisin kylmällä viherkatto toimii eristeenä ja kesäkuumalla viilentää ja vähentää näin ilmastoinnin tarvetta. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää energiankulutusta ja näin ilmastopäästöjä. Viherkatot ovat hyvä lisä energiatehokkaan rakentamisen työkalupakkiin.

Helsinki on hyväksynyt hulevesistrategian, koska hulevedet ovat aiheuttaneet kaupungissa hallitsematonta tulvimista. Asfalttikaupungissa sade ja myrskyt saavat viemärit nopeasti täyttymään. Viherkaton etu on nimenomaan tässä: kasvillisuus sitoo vettä ja vähentää näin tulvimista. Samaan tapaan kasvit sitovat myös ilmansaasteita.

Kaupunki voi olla koti myös monille lajeille. Helsingissähän viihtyvät huuhkajatkin. Viherkatot tarjoavat uusia paikkoja ja kasvualustoja luonnon monimuotoisuudelle. Viherkatto on todettu niin hyväksi asiaksi, että Kanadan suurin kaupunki Toronto päätti muutama vuosi sitten, että kaikkiin uusiin rakennuksiin pitää tulla viherkatto. Nyt kaupungissa on jo yli 36 000 neliömetriä viherkattoja.

Samalla tavalla kuin Torontossa, Helsingissä voitaisiin sopia, että uusien rakennusten katoista osa peitetään kasvillisuudella. Tähän tarvitaan kaupungin puolelta selkeät tavoitteet ja strategia. Aloittaa voitaisiin kokeiluilla, joista kerätään kokemusta ja osaamista.