Tuleva hallitus on kertonut ottavansa käyttöön lukukausimaksut. Maksut tulevat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Viime hallituksessa onnistuimme kerta toisensa jälkeen torppaamaan maksut. Nyt hallituksessa ei ole ketään puolustamassa maksutonta koulutusta.
Erityisen omituista on se, että päätös lukukausimaksujen käyttöönotosta tehtiin hallituksen maahanmuuttopoliittisessa työryhmässä. Kyseessä on kuitenkin tärkeä koulutuspoliittinen päätös. Tehtiinkö päätös maksuttoman koulutuksen romuttamisesta siis maahanmuuttopoliittisin perustein? Jos tehtiin, viesti on selvä: tavoitteena vähemmän ulkomaalaisia opiskelijoita. Tämä tekee lukukausimaksupäätöksestä erityisen typerän.
Maksuton koulutus on tasa-arvoisen koulutuksen kivijalka ja Suomen valttikortti kansainvälisellä koulutuskentällä. Olemme pieni kielialue pohjoisessa kolkassa, joten meidän on houkuteltava kansainvälisiä osaajia omalla tavallamme. Maksuton koulutus on yksi tärkeimmistä vetovoimatekijöistä, joka saa ihmiset ympäri maailman valitsemaan juuri suomalaisen korkeakoulun.
Kun Suomeen lopulta päätyy, on maahamme helppo ihastua. Noin puolet kansainvälisistä opiskelijoista jää opintojensa jälkeen Suomeen töihin - ja yhä useampi haluaisi. Kansantaloutemme näkökulmasta on äärimmäisen kannattavaa, että saamme muutaman vuoden korkeakoulutuksen “hinnalla” osaavaa työvoimaa.
Kokemukset muista pohjoismaista osoittavat, että kansainvälisten opiskelijoiden määrä romahtaa lukukausimaksujen myötä. Tilanne voi ajan myötä parantua, mutta EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä jäänee pysyvästi aiempaa matalammaksi. Pahimmassa tapauksessa saamme sanoa maksuttoman koulutuksen lisäksi hyvästit korkeakoulujemme kansainvälisyydelle.
Lukukausimaksuista saatavat rahat hupenevat suurella todennäköisyydellä stipendijärjestelmän pyörittämiseen ja maksullisten ohjelmien markkinointiin. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa Vanhasen hallituksen käynnistämän lukukausimaksukokeilun menot olivat tuloja suuremmat, sillä suurin osa ilman stipendiä jääneistä ei ottanut opiskelupaikkaa vastaan.
Vähintä mitä tuleva hallitus voi tehdä, on valmistella lukukausimaksuja koskeva lainsäädäntö huolella niin, että maksujen todelliset vaikutukset opiskelijamääriin ja yliopistojen rahoitukseen sekä ennen kaikkea Suomen kansantalouteen tiedetään ennen kuin laki astuu voimaan. Hallitusneuvottelijat ovat viestineet, että lukukausimaksut on tarkoitus ulottaa koskemaan kaikkia korkeakouluja. Vähintä mitä voidaan tehdä, on jättää maksujen perimisestä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omaan harkintaan.
Kaikkein järkevintä olisi tietenkin luopua tästä järjenvastaisesta hankkeesta kokonaan. Tuleva hallitus tekee suuren virheen romuttaessaan maksuttoman koulutuksen periaatteen maahanmuuttopoliittisten tavoitteiden varjolla.