Joko turpiin tai sit ei ollenkaan

Urheiluhullu hj

Minskissä mittelöivät, pasifisti Lukašenkan pääkaupungissa, jääkiekkoilijat lajin herruudesta. Tässäkin lajissa, kuten eilisen Evasi lajissa, mestaruuksia jaetaan lukemattomia. Gagarin-pokaalin vei Metallurg Magnitogorsk, Stanley Cup -pokaali on vielä ottajaa vailla.
Ja nyt nämä MM:t [ämmä ämmät] siis menossa ja voittopytty jaossa Valko-Venäjällä.
Suomi mukana räpeltämässä. Onneksi tänään joukkoon liittyy kaikkien kaipaama joku Haula.
'Vitsi-vitsi'

Ja voi sitä jeesustelun määrää!

Aravirtaa, Lehterää, Nurmista pöydän ympärillä sekä 'backhand-forehand-bumbum'-Isä-Aurinkoinen, oraakkeli omissa sfääreissään, muita ylempänä omine liturgioineen 'kenellä on parempi maalivahti sen joukkue voittaa aina JOS...'

Pitää ottaa miestä kovaa; näyttää ettei tontille tulemista; on tehtävä selväksi että maalivahdin edessä on sota-alue; pitää taklata; räpätä miestä seinälle, iskeä niin että tuntuu, vierasta sik... jne. jne.

Kunnes sitten. Piste.
Yhdenäkin yllättäin: vajoaa Jormakka jäähän, sipaisee Sipatsev. Jälki on rumaa, taju on kankaalla, henki katkolla, halvaantuminen lähellä.

Muuttuvat samantien jeesuksiksi Arat, Terskat, Nupet kuin Tamitkin:
- Herra Jumala! Ei noin saa ottaa! Pitää kunnioittaa vastustajaa!

Ota näistä selvää.

Eikö paljon paljon reilumpaa olisi taistella ja tapella Evan lailla, avoimin kortein paukutella, niin ei tarvitsisi nurkissa nuhjiskella eikä puun takaa pommitella?
Oisko laissez- faire mitä - kai sinne englannin game sevenien ylivaltaan yksi ranskalaisuuskin sallittaneen?

nimim. Joko Tai
ps
NHL-toiminta sentään mutkattomampaa: http://www.iltalehti.fi/nhl/2014051518302100_nh.shtml

Kirjoitettaessa soi /välittäessäni: Valkovuokot nostaa pään