Oli ilo

ja on palindromeilla pelailla, sanoilla leikiskellä

Se SONNIkauppias eikun siis SAIPPUAKAUPPIAS oli ensimmäinen ihme etu/takaperin luennassa, jossa kuulemma Jani Sievinen on peto. Että noin pitkää sanaa pojankossien kanssa kiikkuessa silloin ihasteltiin!

Itse osaan nämä: sokos, otto, anna. Pisimmillään: oli ilo.
Kömpelöä! Vaan antaapa taitajien takoa; nyt ei kuitenkaan Simo Frangenia tahi Esa Hirvosen teosta Takana kapakan akat, vaan Sami Liuhtoa, joka juuri livautti ilmoille runokokoelman ilonirunonurinoli.
Pysyttekö perässä?
No hyvä, juuri ja juuri kuten minäkin. Jatketaan pätkän verran. Maaria Pääjärvi esittelee 68-sivuisen runokirjan** Parnassossa 4/2013 mielenkiintoisesti. MP löytää Liuhdon/Liuhton? maailmasta miltei koko ihmiskunnan historian, ainakin suomalaisten osalta: Kalevalaa, Aleksis Kiveä aineistossa sanailijalla.
Kalevalaa Ilmarisen morsiamen taonnassa, ”Tinaa morsian soma / vaimo komia / vamos! / naisromaanit.”, Kiven kajastusta 'ikäväki'-runossa.
Jos tuo ei vielä kuulosta tarpeeksi 'latinalta', niin ovat ne oikeastikin latinaksi palindromeja pykänneet: ”Sator Arepo tenet opera rotas” (”kylväjä Arepo pitelee vaivalloisesti pyöriä”)
On on joillakin kieli hallinnassa, nokkeluus huipussansa. Siinä ja siinä on, ostaako moinen kirja riesaksensa ratkottavaksi iltojen iloksi, vaiko tyytyä perjantaisiin palindromittomiin Hesarin ristikko-Auliksiin, joissa puntaroitavaa nokko: eilenkin ISSA ATTI =? (= ollit). Tai ratkaiskaapa vaikka, mikä on EHKÄ SUOMENI. (= kaimaani)
ps **Sami Liuhto: ilonirunonurinoli. Runoja, 68 s. Turbator 2013.
tai http://sami-liuhto.blogspot.fi/

Kirjoitettaessa soi Paljon sanomatta jää = http://www.youtube.com/watch?v=pZDCB-MPXZc