Viimeiset alaluokan oppilaat ovat kaapimassa omille lautasilleen raparperisoppaa laakeasta astiasta juhlasalin etuosassa toisten syödessä omaansa paikallaan. Opettaja maiskuttelee huuliaan, pian on luvassa makiaa mahan täydeltä.
Kohta jo pääsee lähelle soppakulhoa, enää kaksi oppilasta, ja kaikki on sitten ravittu.
Astia, josta soppaa mätetään, on vähiin ammennettu, pohja paistaa. Silmälasipäinen pojankiilu seisoskelee kukkuralautanen kädessään sivummalle, mistä kuikuilee tyhjenevää lasikulhoa.
Opettaja sanoo: - Mitäs katsot? Menenhän jo siitä että muutk ...
- Rillejä kahtelen.
Nyt Opettajakin näkee raparperiastian pohjalta töröttävän sangan juuri kun on kauhaisemassa kapustallisen lautaselleen.
- MITÄ HEL...ihmettä tää on! Kuka nuo tuonne on heittänyt?Rillipäinen poika - jota Opettaja ei tunne, koska tänään täällä juhlasalissa syö koko koulu yhdessä Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi, ja Opettaja on ylempien luokkien opettaja eikä ole vaivautunut opettelemaan pienempien nimiä - on vähän kummissaan, miksi nyt meuhata moisesta. Voisihan taasassa olla muutakin roinaa, vaikka sakset taikka tussi, etanakkaa ois mikkää ihme, taikka semmonen mittarimato joka etenis koukistellen ja mikä ettei vaikka hiirikkii saattas polskutella...
- Mie puotin siihen lukurillit, ja kun likkoovat aikasa niin pyyhkä ...
- Ota ne heti pois! Eihä tätä kukaan voi syö ...
- Miksei muka voi? kysyy Poika vilpittömänä.
Pojasta kasvaa iso Opettajan silmissä, oikea Riesa!
Opettaja puhkuu, raivo yltyy, mutta ennen kuin päästää höyryt pihalle lappaa lautasensa täyteen raparperinluiruja, ottaa pari askelta palatakseen paikalleen. Juuri kun on aloittamassa saarnaansa koko konkkaronk...koululle, alkavat kädet tutista ja soppakuppi kallistuu käsissä niin että sisältö valahtaa lattialle. Opettaja paiskaa koko helahoidon perässä lusikoineen laseineen. Porsliinit lentelevät pitkin lattioita ja pattereita, meteli juhlasalissa vaimenee.
Punertuneen pärstän alalaidalla olevasta aukosta alkaa pärskähdellä suht voimallisesti:
- SAATa...
