Julkaisin eilen pari aprillipilaa ja mietin onko aprillipila mennyt liian pitkälle kun toimittaja soittaa, onnittelee haastattelee minua Ilta-Sanomien ostosta. Pyysin kohteliaasi mainitsemaan haastattelussa, että City osti Ilta-Sanomat 1.4. Toimittaja repesi nauramaan ja kirjoitti jutun, koska pystyi julkaisemaan sen vielä aprillipäivän puolella. Aprillipila on hyvä silloin kun se voisi olla totta, mutta entä sitten kun aprillipila menee vielä pidemmälle. Tämä seuraava tarina on tosi.

Jani Halme kertoo Ruotuväki -lehden ajoiltaan

Aprillipäivä. Se muistuttaa minua toimittaja-ajastani Puolustusvoimain Ruotuväki -lehdessä. Kävellessäni pois Pääesikunnan ruokalasta näin pitkän käytävän oikealla puolella "Lomakevarasto" -kyltin. Siitä se idea ei sitten lähtenyt, vaan siitä kun samaisesta huoneesta löytyi se "Kertausharjoituskutsut" -hylly. Toivon rikoksen jo vanhentuneen kertoessani, että silloisen päätoimittaja Jussi Viljasen huoneessa olleen kirjoituskoneen ja Puolustusvoimien leiman saattelemana lähetin kaksi viikkoa aiemmin armeijasta päässelle ystävälleni Teemu Asikaiselle (nimeä ei vaihdettu) kutsun palata muutamaksi kuukaudeksi takaisin palvelemaan isänmaataan Immolan sissiyksikköön. Siinä ei ollut sattumaa, että uudelleenpalvelukseenastumismääräyksen päivämäärä oli kellonaikaa myöden sama, kuin nuoren ja lahjakkaan Imatran Ketterän kapteenin elämänsä tärkeimmän jääkiekko-ottelun alkamisaika oli. Kutsun allekirjoittajina olivat Parikkalan maineikkaimmat siltojen miehet "Prinssi Eversti" Walleniuksen Pubia pitäneen "Majurin" kanssa. Lomakkeen diaarinumerona oli Teemun vanhempien Toyota Carina 2:n rekisterikilpi, mutta emme toki uskoneetkaan nuoren tuohtuneen mielen moisia huomaavan.

Kepposen viimeistelmiseksi laitoin kertausharjoituskutsuun puhelinnumeron, johon soittamalla oli mahdollisuus anoa lykkäystä "jos kutsuttu katsoo olevansa oikeutettu olemaan osallistumatta maanpuolustukselliseen harjoitukseen". Numero oli ystäväni Heikki Laukkasen lankapuhelinnumero Vanhakallion Perhekotiin. Heillä oli siihen aikaan mullistava numeronäyttö, joka edesauttoi kyseisen kelmeilyn tekemistä. Näkisihän Heikki sitten puhelimesta soittajan olevan Teemun ja sitten Heikki paljastaisi pilan ja kaikki naurettaisiin.

Kutsu postin ja hyvää vanhan liiton hihittelyä, joka tihentyi Teemun avovaimon Marjon kertoessa kutsun saapuneen kotiin Vuoksenniskalle. Hymy hyytyi hetkessä kun ilmeni ettei Teemulla ole pienintäkään aikomusta soittaa kyseiseen numeroon. Siihen jossa Heikki jo odotteli kuuluisan röhönaurunsa kanssa. Teemu kun ilmoitti Marjolle ykskantaan, että Imatran Ketterän valmennusjohto saa hoitaa tämän asian. Seura saa soittaa Puolustusvoimiin moisen törkeästä ajatuksesta kutsua kapteeninsa kertaamaan kaksi viikkoa varusmiesajan päättymisen jälkeen. Ja vieläpä kahdeksi kuukaudeksi. Ei nyt jumalauta kertausharjoitukset saa kestää kahta kuukautta, tyrmistyttiin Imatralla. Valmentaja soittaa ja hoitaa tämän, päätti Teemu.

Me tai oikeastaan siinä vaiheessa minä oltiin paniikissa ja vankilaan menossa. Nyt se pistää valmentajan soittamaan Puolustusvoimiin ja minä paljastun maanpuolustusrikoksen tehneeksi asiakirjaväärentäjäksi ja Konnunsuollehan siitä joudutaan. Soitto Marjolle, että älä nyt saatana päästä sitä soittamaan. Marjo hoitaa homman ja pyytää soittamaan kertauskutsun johdosta sille "Jani Halmeelle. Se on siellä Pääesikunnassa ja tietää miten nää hoidetaan". Eikä mene kuin 10 min ja Teemu soittaa. Vastaan Kokkolasta, Lohtajan ampumaleiriltä. Teemu kertoo tilanteen. Nyökyttelen ääneen moisen epäoikeudenmukaisuuden johdosta: Vasta on armeijasta päästy ja heti haluavat takaisin. Peräti kahdeksi kuukaudeksi. Ja vielä sen kaikkein tärkeimmän kiekkomatsin kanssa samaan aikaan. Melko törkeää kyllä moinen, totean ja kysyn kutsussa mahdollisesti olevan puhelinumeron perään. Teemu kertoo, että kutsussa on jonkun everstin numero. Kannustan soittamaan siihen ja toivotan tsemppiä. "Ei se valmentaja tässä auta. Soita itse. Kyllä ne ymmärtää armeijassa että on kiekkomatsi". Teemu lupaa soittaa ja kiittelee avusta. Otan kiitokset vastaan kuten vaan Pääesikunnassa palveleva voi: "Ei mitä Teemu anytime. Me eteläkarjalalaiset pidetään yhtä youknow. Mitä eastimpaa sen siistimpää". Oltaisiin varmaan fistpumpattu puhelimessa jos brofist ois keksitty.

Huojennuksen aalto oli minulle iso. Valmentaja ei ole enää käräyttämässä, joten soittoa Heikille: "Soittaa! Soitaa! Soitaa ihan kohta".

Heikin piti paljastaa kepponen suoraan, mutta minkäs teet kun paikka avautuu. Teemu soittaa ja kertoo ettei oikein haluaisi osallistua kertausharjoitukseen. Heikki siinä sitten esittämään hyvän tovin "Eversti Prinssiä" ja kuulustelemaan kertausharjoituksen väistöanomusta tekevää Teemua aiheista kuten, että "mikä on kun ei maanpuolustus maita" ja "mitenniin kaksi kuukautta on pitkä aika" ja "kaksi viikkoa kun kyllä ihan hyvä loma, ei minun nuoruudessani Krimin sodasta kotirintamalla vietetty viikkoakaan", kunnes pokka ei enää riitä ja tunnistettava Laukkasen nuotti paistaa läpi äänestä. Siihen sitten Teemu reagoimaan hämmeentyneesti huudahtaen: "Hetkinen... Onko se HEIKKI... miten sie oot... hommissa Puolustusvoimissa?!", kun samalla murtosekunnilla kepposen kohteen päässä lukuisat yksityiskohdat kertauskutsun järjestysnumerosta alkaen kutsujaupseerien niimin asti loksahtelevat hetkessä paikalleen. "Tunjätkät", oli ainoa tunnistettava sana sen hillittömän naurunremakan keskeltä, jonka Heikki ja Teemu seuraavat minuutit keskenään jakoivat.

Tarinan opetus: Pitkiä piloja ei tehdä kuin ystäville, joiden huumorintajuun voi 100% luottaa. Näin ainakin luonnehdin kyseisen kepposen taustoja Radio Mafian haastattelussa kertoessani tämän saman tarinan heidän aprillipäivän erikoislähetyksessään vuonna 1998. Sen myötä tarina tuli tutuksi myös koko Imatralle. Ja sen johdosta Imatran Ketterän kapteeni Teemu Asikainen sai vuosia Rajapatsaan Grillillä aina ilmaisen nakin annokseensa, "Kun ne jekuttivat sinua niin silloin siinä armeijahommassa". Tiedän ettei Teemu ole unohtanut tätä. Siksi nukun tänäkin yönä vähän huonosti odottaen, että maksun aika koittaa. Ja tarkemmin kun asiaa miettii, niin se on hänelle ihan oikein.

Kiitos Jani Halmeelle tarinan jakamisesta.

Menestystä aprillipiloihin ja elämääsi!

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä

Kirjoitettaessa soi Status Quo ‎– In The Army Now