Postilaatikosta tulvii kaikenlaista materiaalia. Meidän postilaatikon avain on ollut monesti hukassa, joten usein joudumme kaivamaan luukusta materiaalia. Alimpia emme saa ikinä poimittua. Onneksi laskuista tulee kohtelias muistutus pinon päälle, niin saamme laskut maksuun. Postilaatikon optimaalinen tyhjennysväli on yksi viikko.

Tätä on nykyajan infoähky. Sama toistuu netissä ja lineaarisessa televisiossa. Youtubet, Netflixit ja nettitv:t sisältävät niin paljon videoita, ettemme voi kaikkea katsoa. Uusimmat meilit työntyvät vanhojen eteen. Uutisia tulvii eteemme niin paljon, että joudumme olemaan tarkkoja mitä luemme ja mitä emme.

Pizzamainokset menevät roskiin, koska emme ole pizzan suurkuluttajia. Kirjekuoret sen sijaan menevät luettavien pinoon, koska niihin kirjekuoressa toimitettaviin viesteihin meillä on luottamussuhde. Kukin postilaatikon yksittäinen paperi on oma viesti, jonka joku brändi tai media haluaa toimittaa suoraan tai toisen brändin tai median välittämänä.

Media on viestiväline. Viestin välittäjä. Yhdistäjä. Kohtaannuttaja.

Ennenvanhaan median ainoa kulkuväline oli paperi. Paperia ennen media oli ihminen, kirkko oli keskustelufoorumi ja some oli naisten ompeluseura.

Sähköiset viestimet muuttivat mediaa. Kustannukset pienenivät ja medioita tuli pian lisää. Media on kuitenkin aina ollut viestin välittäjä.

Kerjäläinen kaduilla kertoo sinulle viestiä, että romanilaisilla on huonot oltavat. Hän voi olla luotettava tässä viestissä, mutta jos kerjäläinen alkaa kertomaan, miten talouspoliittisesti ekp:n kannattaisi ohjauskorkoa säädellä, jottei tulisi hyperinflaatiota, voi olla ettet luota häneen. Miksi?

Oikealla medialla pitää olla kohderyhmänsä näköinen brändi

Median ulkonäkö, sielu, kohderyhmä, imago, brändi ja luotettavuus vaikuttavat sen välittämän viestin luotettavuuteen. Pukumies on uskottavampi taloustiedon kertoja kuin kerjäläinen. Design -ihmisen pitää käyttää pyöreitä mustia laseja ja hassua hattua.

Roskamedia on joko sellainen, joka näyttää kauniilta, mutta on roskaa sisältä. Roskamedia on myös sellainen, joka näyttää rumalta, mutta on täydellinen sisällöltään.

Jos sisältö ja ulkonäkö eivät kohtaa, niin ulkonäöstä saatu ennakkovaikutelma voi aiheuttaa ristiriidan ja viesti ei mene perille.

Jotta media olisi oikea media, median teot, sielu ja pärstä pitää olla samaa maata. Jos kerjäläinen opiskelee ekonomiksi, luo suomen kovimman startupin, pukee jakkupuvun päälle ja menee kirjoittamaan luotettavaan mediaan, voi olla että yhtäkkiä luotat häneen myös talousasioissa. Teot muuttavat brändiä.

Ole kuka olet, mutta kun päätät olla se kuka olet, ole rohkeasti oma itsesi ja brändää imagosi myös sellaiseksi. Media voi muuttua yhdessä yössä sammakosta prinssiksi. Jokainen ihminen on oma mediansa, välität sitä viestiä mitä olet. Se miten pukeudut, millä autolla ajat, kenen kanssa hengaat vaikuttaa mielikuvaan sinusta.

Medioiden kehittäminen on brändäämistä. Brändääminen on tekoja. Teot ovat relevantteja kohderyhmää puhuttelevia sisältöjä. Nykyajan media osaa kuunnella asiakkaita. Nykyajan media on pirstaloitunut ja koostuu yhdestä isosta kohderyhmästä joka taas koostuu useasta osakohderyhmästä.

City Digitalia olemme rakentaneet juuri näistä lähtökohdista. Brunssipartio on kaupunkikulttuuria parhaimmillaan, kohderyhmä on osajoukko koko City Digitalin kaupunkikulttuurin joukosta. Kalliolainen voi olla samaan aikaan stadilainen ja kaupunkilainen. Media tunnistaa kohderyhmänsä entistä pienemmistä palasista ja osaa kohdentaa viestin juuri niille, joille viesti kuuluu kohdentaa.

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, City Digital
http://www.citydigital.fi