Kirjoitan tätä Hangon vapaa-ajan asuntoni terassilla, jonka tuliterää sisustusta verottaja mukavasti sponsoroi. Samoin kuin seuraavia hankintojani, jotka ovat varmaankin infrapunalämmitin ja uusi pesukone.

Olen nimittäin airbnb-majoittaja ja voin vähentää vuokratuloistani kuluja ja hankintoja verotuksessa. Kun olen tätä harrastanut vielä muutaman vuoden, vapaa-ajan asuntoni alkaa olla siinä kunnossa kuin toivoisinkin. Eikä itse ole tarvinnut tehdä mitään!

Minun ole tarvinnut maksaa senttiäkään, päinvastoin, saan tuloja kulujenkin jälkeen. Ja jo nytkin kun huoneistossani vierailen, astun siivottuun ja putipuhtaaseen huoneistoon, jossa on kaapit pullollaan pestyjä ja silitettyjä lakanoita ja pyyhkeitä. Ah ihanuutta!

Onnekseni minulla on nimittäin paikallinen majoittajakumppani, oikea aarre, joka hoitaa kaiken työn: siivoaa ja vie pyykin pesulaan ja tekee hankinnat. Hän saa oman palkkionsa airbnb-systeemistä suoraan, eikä minun tarvitse edes rahaa siirtää tililtä toiselle. Ikiliikkuja tosiaan on keksitty. Tämä on win-win-win, sillä verottajakin saa osansa, kun rehellisesti ilmoitan tuloni veroilmoituksessa.

No missä tässä se ongelma on? Ei minulla, mutta monilla muilla on. Mökkikausi on taas alkamassa ja vastenmieliset kunnostustyöt edessä.

Tuhannet kuolinpesät ja perheet riitelevät mökeistään ja kinaavat  kustannuksista ja töiden jakamisesta. Pilaavat lomansa ja  aiheuttavat itselleen pahaa mieltä.

Ratkaisu voisi olla laittaa mökki osaksi aikaa airbnb:hen tai muuta kautta vuokralle ja ottaa paikallinen yrittäjä hoitamaan vieraiden vastaanotot ja siivoukset. Majoittaja voi teettää kunnostus- ja parannustöitä ammattilaisilla ja vähentää kulut verotuksessaan. Etu on suurempi kuin kotitalousvähennys, josta ei voi vaikkapa uutta pesukonetta vähentää.  Ihan luksusta, mutta kummallisen harva tähän tarttuu.  Samalla tulisi konmaritettua ne vuosikymmenten aikana nurkkiin ja vajoihin kertyneet turhat rihkamat ja pahkakupit vieraiden tieltä.

Mökeistä on huutava pula airbnb:ssä. Turistit maksaisivat mieluusti suuriakin summia kun pääsisivät alkeellisiinkin oloihin puhtaiden vesien äärelle. Suomalainen on ilmeisesti niin kade, että jos ei ehdi itse käyttää mökkiään, niin eivät sitä muutkaan saa käyttää. 

Mökkiin liittyy myös paljon kaltaiselleni kaupunkilaisille käsittämätöntä tunnelatausta.

Mökillä tiivistyvät  sukupolvien käsitykset ja piintymät siitä, miten asiat kuuluu oikeasti tehdä.

Ne ovat joka mökillä erilaiset ja sukumökkiin astuessaan vieras tuntee itsensä tunkeilijaksi, jollei ihan viholliseksi.

Auta armias jos et muista huljutella jalkojasi ovensuussa, heiluttelet väärin jotain kärpäsverhoja tai käännät väärää namikkaa saunalla. Joka mökillä on omat omituiset virityksensä. Toimimattomastakin voi tulla jotenkin pyhää, kun sen esi-isä Jalmari on kyhännyt. Tämä pyhyys lienee syynä siihen, että mökki on yksinkertaisesti liian intiimi asia vieraalle vuokrattavaksi.

Mökit ovat ainakin minusta kuitenkin ihan erityistä kansallisomaisuutta, joka nyt ikävä kyllä mätänee, lahoaa ja pusikoituu, kun puuhakas sukupolvi on väsähtänyt tai poistunut muille maille.

Minusta käyttämättömän omaisuuden voisi laittaa verolle. Tai se olisi ainakin harkitsemisen arvoinen idea, jonka juuri nyt keksin. Ehkä se pistäisi vauhtia asioihin. Mutta joka tapauksessa ehdotan, että pidetään mökit kunnossa vuokratuloilla ja tarjotaan samalla töitä maakuntien pienyrittäjille tai työttömille.