Erilaisuuden puolesta. Uskallatko Sinä ?! Onko pokkaa ?

Siitä on aikaa kun olen viimeksi sanaista-arkkuani tännne raottanut. Mutta nyt on sen aika, liikun tärkeällä asialla.

Nimittäin tämä !
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10153266426469197&set=a.10151897200044197.1073741827.726939196&type=1&theater
Kaikki lähti tuosta kuvasta kun kesätyöpaikkani pomo soitti minulle ja irtisanoi minut koeajan verukkeella. Päätin itse kokeilla somen mahtavaa voimaa työnhakukanavana. Mediassa on paljon näkynyt viime aikoina julkaisuja siitä miten työmarkkinoilla on koettu syrjintää esim. sukupuolen takia. Noh, itsehän olen nainen, nyt myös nuorisotyötön ja kaikenlisäksi olen monen mielestä pilannut omat työllistymismahdollisuuteni näyttämällä tältä kun näytän. Varma syrjäytyminen siis edessä.

En minä sitä itse niin ole ajatellut. Nyt kun minulla on pois jääviltä kesätöiltäni aikaa ajattelin nostattaa aiheesta hieman keskustelua.

Päätin siis kirjoittaa Suomen yrittäjille/työnantajille haasteen Facebook- sivuilleni ja laittaa "pahan" kiertoon. Kun sekään ei minulle riittänyt otin yhteyttä Iltalehteen, aikaansaannos tässä: http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2015051319680946_tb.shtml

Haastekuva on lähtenyt kiitettävästi liikkeelle ja siitä on seurannut monia mielenkiintoisia keskuteluita ihmisten seinille joita on ollut todella ilo lukea. Meitä "erilaisen/rohkean/erikoisen" näköisiä ihmisiä on PALJON, en todellakaan ole ainoa. Ymmärrän toki että yksi ihminen ei muuta maailmaa, mutta jonkun on aina oltava se ensimmäinen ja aloitettava homma. Sitä tässä kovaa vauhtia tehdäänkin.
Olen saanut keskusteluista valtavasti positiivista palautetta siitä että olen näin rohkea ja lähtenyt asiasta ääneen puhumaan ja ilmeisesti aika monet minulle pitää peukkuja pystyssä, että työllistyisin tempauksen johdosta ja että uskallan puhua asioista. Keskustelujen vastarannan kiiskit tuntuvat uskovan että haluan näyttää töissä tuolta miltä näytän hieman huomiota herättävässä haastekuvassa. Asiahan ei ole niin, kampaan hyvinkin mielelläni tukan alas, laitan hillityn meikin tai jätän kokonaan pois, ja pukeudun siististi. Kaksi lävistystähän minulla on naamassa ja nekin olen valmis ottamaan työvuoron ajaksi pois, vaikka lisääkin tulehdusriskiä, mutta olen tietoinen asiasta ja valmis joustamaan mikäli työnantaja näin haluaa. Omat tatuointini eivät ole näkyviä, mutta monilla muilla on. Varmasti tatuointien omistajatovat tietoisia leimojansa hakiessa että siinä on mahdollisuus joutua peittämään ne työn ajaksi, ja tämä on harvalle meistä mikään ongelma.
Silti monelle työnantajalle taas shokkivärjätty tukka ja ne piilotetut tatuoinnit ovat silti liikaa ja muodostavat ennakkokäsityksiä siitä millaisia ihmisiä tai työntekijöitä me olemme.

Me olemme valmiita joustamaan työnantajalle, että normalisoidumme työn ajaksi niin paljon kuin suinkin, eikö työnantaja voisi olla joustava meitä kohtaan ja antaa kaikkien kukkien kukkia? Käyttää meitä hyödyksi vaikka imagon luomisessa ja asenteiden muuttamisessa ?

Vai olenko minä vain itse kapeakatseinen kun nautin omastani, sekä muiden erilaisuudesta ?

Työturvallisuus ja hygienia kysymykset on totta kai asia erikseen ja niistä nyt ei tässä ollutkaan kyse. Itsellänikin on hygieniapassi ja tiedän että mulla ei ole mitään asiaa esim. kahviloiden keittiöön rakennekynsieni ja lävistysteni kanssa. Jos olisin kiinnostunut sen alan töistä ottaisin kynteni pois ja lävistykset työn ajaksi.

Olen kokenut syrjintää jo koulutuspaikkaa hakiessani. Hain muutama vuosi takaperin koulutukseen, josta olisin saanut valmiudet toimia tietyn tyyppisessä erikoismyynnissäni. Muistan että ulkonäköäni ihmeteltiin haastattelussa kun oli sinistä väriä mustan kanssa tukassa ja pari lävistystä naamassa. Kerroin heillekin avoimesti että minulla ei ole mikään ongelma asian kanssa että työnantaja vaatii korutonta naamaa työvuorojen ajaksi.
Tässä kohtaan hiusten värin ei minun mielestäni pitäis olla syy siihen otetaanko joku töihin/koulutukseen.
Hain nyt keväällä uudestaan samaan koulutukseeni ja olen jopa hieman radikaalimman näköinen kun viimeksi, tukka on lyhentynyt ja vaihtanut väriänsä kirkkaammaksi.

Saas nähdä miten nyt, onko ala vielä niin vanhoilinen eivätkä ole valmiita antamaan meille rohkeille nuorille tai aikuisille mahdollisuutta EDES opiskella alaa, joka meitä kiinnostaa ja jossa voisimme olla erinomaisia työntekijöitä valmistuttuamme ?

Olen paasannut ja vaahdonnut nyt asiasta hyvän tovin, mutta asia on minulle tärkeä ja lähellä sydäntä, hyvin mielelläni käyttäisin myös tätä intihimoa ja energiaa työn tekemiseen. Sellaisessa työpaikassa missä meidät hyväksytään sellaisina kuin me olemme, oli meillä sitten hassun väriset hiukset tai muutama koru siellä täällä.

Erilaisuus ei vähennä ihmisarvoa tai henkilön pätevyyttä ja ammattitaitoa.

SILMÄT AUKI ja kukkikaa !

Erikoiskiitoksena haluaisin mainita että jaksoin päivittää jopa profiilinikuvani tänne, joka on kuvannut Eliza Rask Photography, ystäväni ja minun pääsiäisenä pidetyssä kuvaustapahtumassa, jossa myös napattiin tuo mun haastekuva, kameramestarina Juha Tikkanen Photography.
#malliverkkogoeshelsinki2015
#malliverkkogoeshki2015
#mgh2015

Olisin myös kiinnostunt kuulemaan teidän kokemuksia, syrjinnästä, kiusaamisesta ja työnhaun haasteista. Yksityisviestejä en valitettavasti pääse lukemaan joten kommenttia vain kehiin.

Ja sitten hyvät aikuiset, muistakaa käytöstavat, jos ei ole fiksua sanottavaa, ei ole pakko sanoa. Enkä myös halua mitään sometappelua kommentteihin.

KIITOS!

#palkkaanatte
#onkopokkaa
#nuorilletöitä
#erilaisuudenpuolesta
#haastetyönantajille

Kirjoitettaessa soi Näppäimistö ja aika kovaa.