Muistiinpanot

Ennen joulua somessa kohistiin Anttila-tavaratalon BDSM Starter Kit-pakkauksesta. Tilasin sen heti, mutta NetAnttilan sivuille tuli pian tieto, että paketti tulee myyntiin vasta 27.1.2015. Nyt se on kuitenkin vihdoin käsissäni.

Minusta on hienoa, että BDSM-välineistä tulee yhä enemmän mainstreamia, eikä niiden ostamisessa tarvitse olla mikään asiantuntija. Vähän päälle kolmenkympin hintainen setti herätti monessa epäilyksen, että eihän tämä nyt voi olla mistään kotoisin.

Jo BDSM-pakkauksen materiaali yllätti, että eihän tämä välttämättä ole niin luokatonta kuin luulisi. Sen pinta lähenteli Apple-tuotteiden paketoinnissa käytettävää sileää materiaalia, eikä ruskeasta pakkauspahvista ollut tietoakaan.

Paketissa on seitsemän eri välinettä ja lisäksi melko tarpeettomia muovisia ruusunterälehtiä. Ruoska vaikutti alkuun hyvin heppoiselta ja naureskelinkin, että eihän tuo voi tuntua missään. Kyllä sillä punaisen jäljen ja kiljaisun sai aikaiseksi.

Nänninipistimistä otin kulkuset pois heti alkuunsa, kilinä lähinnä raivostutti, mutta makunsa kullakin. Nipistysaste on ihan sopiva, jos ei halua nännejä siniseksi. Sopii hyvin aloittelijalle. Pakkauksen käsiraudat tuskin kestävät kauheasti oikeaa repimistä, mutta näön ja tunnelman vuoksi menettelee.

Kaulapanta on muuten erittäin hyvä, mutta se lukitaan sellaisella naurettavalla päiväkirjalukolla. Panta näyttää hyvältä leveytensä ansiosta ja siinä on kiva hihna, josta vetää toista tarpeen tullen oikeaan suuntaan. Lukko vaihtoon ja tässä on kelpo kaulapanta leikkeihin!

Silmälaput ajoivat asiansa, ovat tarpeeksi peittävät ja pysyvät hyvin paikoillaan. Suukapulaakaan en moiti, oikein näppärä ja perustarpeistoa jokaisen BDSM-kaappiin. Musta köysi jäi valitettavasti kokeilematta, sillä en ole aihealueen asiantuntija, enkä osaa tehdä mitään sidontoja sillä. Luulen, että tälläkin pääsee ihan hyvin alkuun.

Kaiken kaikkiaan paketti on nimensä mukainen. Se se on starter kit, eli aloittelijanpakkaus. Jos mielit siis tutustua BDSM:n ihmeellisen maailmaan, tämä soveltuu juuri sinulle. Laiskan valintakin tämä toki on, kaikki eivät jaksa erikseen surffata jokaista kappaletta ostoskoriin tai kykkiä pornokaupan hyllyjen väleissä tuntikausia.

Yllättävän monen sänkyleikeistä löytyy jonkinlaista valtafantasiaa ja alistumista. Takapuolen läimäyttely ja hiuksista repiminen on arkipäivää seksipuuhissamme. Toisinaan halutaan mennä hieman pidemmälle ja silloin voidaan puhua BDSM:stä.

Haluan muistuttaa, että 50 Shades of Grey:llä ei ole mitään tekemistä tämän aiheen kanssa. BDSM:ssä tarvitaan aina lupa. Ilman sitä ei voi satuttaa toista, vaikka miten kuvittelisi osaavansa lukea kumppaninsa ajatuksia.

Muista aina sopia turvasana ennen sessiota, sillä joskus leikki täytyy keskeyttää. Jos tuntuu siltä, että perse ei enää kestä lyömistä tai toinen viljelee alentavia haukkumasanoja liikaa, on hyvä pitää ainakin tauko. Myös alistaja voi käyttää turvasanaa.

Siinä ei ole mitään hävettävää, että käyttää turvasanaa. Päinvastoin, silloin osoittaa tuntevansa omat rajansa. Se on kunnioitettava ominaisuus ihmisessä, vaikkakin niiden löytäminen on välillä haastavaa.

Välillä tulee mokailtua, varsinkin uusien ihmisten kanssa ei voi koskaan tietää mikä saa toisen raiteiltaan väärällä tavalla. Minäkään en ole aina tajunnut tutustua toiseen ihmiseen tarpeeksi, kun olen jo innoissani alkanut pieksemään tätä. Joskus kemiat kolahtavat sillä tavalla, että luulee, ettei keskustelua tarvita.

Yhden yön juttujen kanssa sessiointi on hankalaa ja sen jälkeen voi tulla paha mieli kummallekin osapuolelle. Toki kivun jälkeisissä endorfiinilaskuissa voi tutunkin kumppanin kanssa masentaa. BDSM-partneriksi sopii siis parhaiten ihminen, johon voi luottaa. Omien fantasioidenkin kertominen on paljon helpompaa sellaiselle, jonka tuntee hyvin.

Rajumman seksin jälkeen kannattaa halata kunnolla ja muistuttaa toista rakkaudesta. Näissä leikeissä mennään välillä todella syvälle ja sieltä on tärkeää palautua takaisin arkeen. Etenkin jos jokin on mennyt pieleen tai ei ole tuntunut hyvältä, silloin hellyys ja turvallisuus ovat avainasemassa.

Nauttikaa pimeistä puolistanne ja muistakaa olla myös varovaisia kovimmissakin piiskausleikeissä. Aivot ovat tärkein sukupuolielimemme.

Tänään voimaan astuneessa laissa britit ovat kieltäneet maassaan sellaisen pornon tuottamisen, joka sisältää jotain seuraavista:

1. Spänkkääminen
2. Kepillä lyöminen
3. Aggressiivinen piiskaus
4. Penetraatiota esineillä, jotka liittyvät väkivaltaan
5. Fyysinen ja verbaalinen pahoinpitely
6. Pissaleikit
7. Naisten ejakulaatio
8. Kuristaminen
9. Naamalla istuminen
10. Fistaus

Brittien elokuvatarkastamo British Board of Film Censors on siis päättänyt luoda mielivaltaisen listan seksistä, jolla kansaa ei sovi runkkauttaa. Listan viimeistä kolmea seksitekoa tarkastamo pitää mahdolisesti hengenvaarallisina.

Laki pätee ainoastaan saarivaltiossa tuotettuun pornoon, joten britit saavat katsoa yllä listattuja tuhmuuksia netitse, kunnes toisin ilmoitetaan. Briteissä on viime vuosina ahkerasti taisteltu nettipornoa vastaan jonkinlaisessa moralistissa ryhtiliikkeessä.

Sinänsä kehitys ei ole kovin yllättävää. Sensuuria vastustava Sex and Censorship -ryhmän edustaja toteaakin, että joukko vallanpitäjiä haluaa estää kaiken pornon katsomisen briteissä.

Uudesta kiellettyjen pornoteemojen listasta löytyy erityisen paljon sellaista fetissikohtaista sisältöä, mitä tuotetaan ainoastaan pienissä yrityksissä. Varsinaisen miehiin vetoavan mainstream-pornoteollisuuden "sisään, ulos ja mällit naamaan"-reseptiin laki ei vaikuta. Lista on täynnä usein naisia miellyttäviä fetissejä.

Moralismi ei siis tällä kertaa ole suunnattu heteronormatiivista ideaaliseksiä kuvaavaa pornoteollisuutta vastaan. Sen sijaan lyödään lujaa sellaisia tuottajia, jotka tyydyttävät ensinnäkin naisia ja yleisesti spesifisiä fetissejä omaavia henkilöjä.

Lain pointti vaikuttaa olevan naisten seksuaalisen nautinnon ja moninaisuuden leimaaminen häpeälliseksi. Kuten aggressiivisen homofobian yhteys kaappihomouteen, tällaiset toimeenpiteet herättävät ainakin minussa kysymyksiä moralistien omista epävarmuuksista.

Kuvalähde.

Seksilelumarkkinat ovat täynnä roinaa ja Suomestakin löytyy erotiikkaliikkeitä enemmän kuin jaksaa laskea. Jos tekee mieli ostaa dildo, nettikauppoihin hukkuu nopeammin kuin Zalandon kenkävalikoimaan. Ammattilaiset suosittelevatkin, että parhaat seksilelut väsätään itse. Kuitenkin jos lelut päätetään ostaa valmiina, suosittelen ehdottomasti välttämään halvinta vaihtoehtoa. Kuten elektroniikassakin ja muissa kulutustavaroissa, köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa.

Erityisesti BDSM- ja fetissiosastolta löytyy ihan käsittämätöntä paskaa, mihin ei todellakaan kannata rahojaan laittaa. Jos tekee mieli tutustua valtaleikkien maailmaan niin pysy kaukana niistä pörröpehmusteella varustetuista käsiraudoista. Ne eivät tuota nautintoa kenellekään, tekokiksukarva hiostaa tai luiskahtaa paikoiltaan ja pahimmillaan nuo leikkikilluttimet aiheuttavat vain ikäviä jälkiä ja epäoleellista kipua. Toki tiedostan, että BDSM-jutuissa haetaan myös kipua ja väliaikaisia merkkejä ihossa, mutta tällaiset karvakäsiraudat eivät ole siihen mielestäni sopivia. Nänniklipsuttimistakin löytyy monen moista laadutonta, nännit verille repivää hauenleukaa. Osta mieluiten sellaiset, joissa on ruuvilla varustettu puristin.

Suosittelen kokeilemaan suomalaista BDSM-tarvikekauppaa Tarrataa. Heidän välineensä valmistetaan kierrätysmateriaalista ja tarrakiinnityksen luvataan kestävän kovempaakin riuhtomista. Tarrata myy myös erittäin hyvännäköisiä strap-oneja. Niitäkään ei kannata ostaa tavallisista seksikaupoista, sillä yleensä ne ovat hyvin köykäisiä ja eivät mahdu kuin xs-kokoisten päälle.