Suomiko koulutuksen huippumaa – ei tällä menolla

Laadukas ja tasa-arvoinen koulutus on ollut yksi suomalaisen yhteiskunnan suurimpia saavutuksia. Lähimenneisyydessä suomalaiset olemme tottuneet siihen, että koulutuksen ammattilaiset ympäri maailmaa arvostavat koulujärjestelmäämme. Ja että kansainvälisesti arvostetut lehdet New York Timesista Guardianiin kirjoittavat ylistäviä arvioita suomalaisista kouluista.

Nyt päättyvällä vaalikaudella Suomen piti ottaa askelia kohti entistä parempaa koulutusta. Hallitus asetti tavoitteen nostaa Suomen maailman osaavimmaksi kansakunnaksi vuoteen 2020 mennessä. Tämä on tärkeä tavoite, sillä koulutus on avain niin talouden kasvuun kuin yhteiskunnalliseen tasa-arvoon. Käytännössä hallituksen toimet ovat kuitenkin olleet täysin ristiriidassa sen oman tavoitteen kanssa.

Pian päättyvällä vaalikaudella koulutukseen on kohdistettu jo yhteensä 1,7 miljardin euron leikkaukset. Ammattikoulujen ja lukioiden koulutusmenoista hallitus on rakennepaketissaan päättänyt leikata 260 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa jo itsessään noin kymmenen prosentin supistusta.

Epätasa-arvo kasvaa, opetuksen laatu heikkenee

Säästöpaineet ovat kouluissa kovat. Kouluja on jouduttu sulkemaan ja aloituspaikkoja on vähennetty. Myös koulutuksen laatu kärsii. Säästöpaineet ovat jo pakottaneet joitakin lukioita karsimaan kurssejaan. Opettajien lomautukset ovat kasvaneet, ja viime vuonna tehtiin lomautusten ennätysvuosi 2000-luvulla. OAJ:n laskelmien mukaan viime vuonna ainakin 60 000 lasta oli ilman opettajaa jopa kuukauden ajan.

Suomalaisen koulun yksi suurimmista vahvuuksista on tasa-arvo. Laadukas opetus kuuluu kaikille riippumatta heidän perheensä varallisuudesta tai tulotasosta. Nyt tämä tasa-arvo on aidosti vaarassa. Sekä koulutuksen laatu että saatavuus ovat heikentymässä huolestuttavalla tavalla. Muun muassa Väestöliitto ja Mannerheimin lastensuojeluliitto ovat olleet huolissaan lasten joutumisesta epätasa-arvoiseen asemaan. Väestöliiton mukaan koulujen alasajot pakottavat esimerkiksi yhä enemmän nuoria muuttamaan 16-vuotiaana lukion perässä pois kotipaikkakunnaltaan.

Suomen koulutustustaso luisumassa jopa alle OECD:n keskitason

Me olemme liian pitkään tuudittautuneet Suomen maineeseen huippukoulutuksen maana. Tällä menolla niin ei ole enää tulevaisuudessa. Suomen työikäisen väestön koulutustason nousu on pysähtymässä pian. Opetus- ja kultuuriministeriön selvityksen mukaan Suomen työikäisen väestön koulutustaso tulee heikkenemään ja todennäköisesti laskemaan OECD-maiden keskitason alapuolelle vuoteen 2030 mennessä.

Kansallisen osaamisperustan vahvistaminen -hankkeen loppuraportin mukaan luku- ja laskutaito Suomessa laskussa. Tämäkin raportti totesi koulutuksen tasa-arvon heikentyneen. Sosiaalinen tausta näkyy yhä enemmän oppimistuloksissa.

Tulevalla kaudella on panostettava kasvun lähteisiin

Koulutus ja tutkimus ovat viimeisiä asioita, joista Suomessa pitäisi säästää. Taloutemme yksi suurista ongelmista on, että useat perinteiset vientialamme ovat kärsineet pahasti rakennemuutoksesta. Uusia kasvualoja ei saada, jos meillä ei ole siihen tarvittavaa osaamista.

Koulutusta ei pidä nähdä kulueränä vaan investointina, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Tasa-arvoinen koulutus on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta erittäin tärkeä asia.

Siksi olen tyytyväinen, että Vihreät jättivät koulutuspolitiikasta hallitukselle välikysymyksen yhdessä Keskustan, Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten kanssa tällä viikolla. Tulevalla vaalikaudella meidän on etsittävä keinoja koulujen pelastamiseksi!

Tämä blogi ilmestyi Iltalehden verkkosivuilla 21.2.2015.