Tämän päivän uutispoimintani osuu asiaan, joka toivottavasti laajentuu tähän asti visusti vaietun skandaalin selvittelyyn.
Uudistukset sosiaaliturvajärjestelmän parissa ovat varmasti aiheellisia, mutta olisi hyvä tutkia, minkälaisia työnhakijoita työkyvyltään on juuttunut työttömyyden kivikovaan ytimeen. Lisäksi pitää selvittää kuinka paljon on kyykytettyjä ja heitelle jätettyjä työkyvyttömiä löytyy tilastojen ulopuolelta.
Taustalla näillä henkilöillä on pysyvä sairaus, työtapaturma, ammattitauti, liikenne-, potilas- tai lääkevahinko.
- - - -
Laajamittaisten ja vuosikymmenten ajan jatkuneiden väärinkäytöisten myötä Suomesta löytyy arviolta 200 000 tuhatta sellaista henkilöä, jotka ovat jääneet kokonaan ilman heille lakien mukaan kuuluvia korvauksia, hoitoja ja eläkkeitä. Ja ovat vielä toistaiseksi hengissä.
Skandaalin ytimessä olevat järjestelmät ovat luoneet keskeiset valtaa pitäneet tahot Suomessa. Eli niin sanottu nelikanta, jossa neljäntenä osapuolena on toiminut suomalainen vakuutusala.
Salattu vakuutuslääkäri- ja suljettu erityistuomioistuinjärjestelmä ansaitsee mielestäni kaiken ansaitsemansa julkisuuden. Myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Tunnetuimmat ko. järjestelmistä kokemuksia keränneet ovat olleet jääkiekkoilija Esa Keskinen ja viimeisimpänä keihäänheittäjä Aki Parviainen.
Heidän tapauksistaan voidaan piirtää jatkossa varsin tarkka "suomalaisen kahden lääkärin loukun" anatomia.
Sen perustoimintalogiikkahan on sellainen, että hoitavan lääkärin mielestä potilas on sairas ja työkyvytön aiempaan ammattiinsa.
Papereilta toimiva vakuutusyhtiölääkäri toteaa, että potilas on terve ja työkykyinen entiseen sekä muihinkin töihin.
Tämän jälkeen papereilla sekä eri instanneissa 10-15 vuotta kestävä pyörittely ja nöyryytyssessiointi ovat valmiita.
- - - -
Tämän päivän Maikkarin nettiuutisissa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä totesi muun muassa seuraavaa:
- Suomessa kärsitään työvoimapulasta ja työntekijöitä etsitään Kiinasta asti. Samaan aikaan meillä on työvoimatoimiston kirjoissa 150 000 ihmistä, jotka voisi työllistää esimerkiksi sosiaaliturvan ja pienten tulojen yhdistämisellä. Myös osa-aikatyöt voisivat olla hyvä mahdollisuus, Hyssälä pohtii.
Sosiaaliturvan uudistamista pohtii komitea, jossa ovat mukana työmarkkinajärjestöt.
Hyssälä uskoo, että tuloksia syntyy, koska uudistamisen halu on kaikilla osapuolilla.
Komitean tehtävänä on byrokratian vähentämisen ohella myös lisätä läpinäkyvyyttä ja vähentää sosiaaliturvan aukkoja.
Sosiaaliturvan rahoituksen pitää lisäksi pysyä kestävällä pohjalla.
Lähde: 5.5.07 (MTV3-STT)
- - - -
Nykyinen järjestelmähän on kaikkea muuta kuin läpinäkyvä ja täynnä sellaisia aukkoja, ettei niitä usko ennen kuin omalle tai lähipiiriin kuuluvalle henkilölle osuu "kahden lääkärin loukku" kohdalle.
Rahoituskin on niille pysyvästi työkyvyttömille jo kunnossa, kunhan ministeri Hyssälä velvoittaa vakuutusyhtiöt noudattamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Kuten erään tunnetun kansanedustajan kohdalla yllättäen tehtiin vuoden vaihteessa tehtiinkin. Ja vielä pikavauhdilla.
Elossa vielä olevien kohdalla takautuvien korvauksien maksaminen lasketaan siitä ajankohdasta, kun potilas on ensimmäisen kerran todettu työkyvyttömäksi eikä hän uudelleen koulutuksen tai kuntoutuksen keinoin voi palata enää työelämään.
Muuten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen voimassa olevien lakien suhteen on saanut toiseksi viimeisin naulan arkkuunsa.
- - - -
Muutamat aihetta selventävät kaaviot löytyvät valokuvakansiostani, koska taitoni liittää niitä tähän tekstin yhteyteen loppuivat tössähtäen.
- - - -
Alustavaa keskustelumateriaalia löytyy ainakin valtioneuvoston julkaisut sivustolta:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75874
Linkki luettu ja korjattu 10.8.2024
2003:21 Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa
Menettely työkyvyttömyys- ja tapaturma-asioita koskevien valitusten käsittelyssä
Oikeusministeriö on teettänyt selvityksen perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisesta työkyvyttömyyseläkettä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevien valitusten käsittelyssä.
Selvitys tehtiin haastattelemalla muutoksenhakuelimissä työskenteleviä ja sen kanssa asioineita henkilöitä sekä tutustumalla vakuutusoikeudessa käsiteltyjen asioiden asiakirjoihin ja päätöksiin. Tavoitteena oli selvittää, vastaako valitusten käsittelyssä noudatettu menettely perustuslain 21 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 §:ssä oikeusturvalle asetettuja vaatimuksia.
Selvityksen oikeusministeriölle on tehnyt oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin.
* * * *
Päivitys 10.8.2024
Maija Sakslin on toiminut useita vuosia eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä. Yllättäen hän ei ole tarttunut omatoimisesti tiedossaan olevien vakuutusoikeusjärjestelmän perustuslainkin vastaisuuksien korjaamiseen!
Tilanteet 2020-luvulta näyttävät tältä:
"Suomalaisen oikeusvaltion läpivalaisun next-level"
- Julkaistu: 7 kesäkuun, 2024
Faktaa vai fiktiota? Vai filunkia? Euroopan unionin kivijalka on rakentunut, ainakin päättäjiemme puheissa, kolmen peruspilarin varaan. Ne ovat demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet.
Kuitenkin vuoden 2024 Suomi on vasta rakentamassa itselleen noita peruspilareita. Isoin haaste tulee katu- ja ruohonjuuritason suomalaisten kannalta tässä. Yksi erittäin iso julkisen vallan käyttöön perustuva ja useiden miljardien liiketoiminta-alue Suomessa on Euroopan unionin toimivallan ulottumattomissa. Eli lakisääteisten vakuutusten ja sosiaaliturvan kokonaisuus.
Siihen liittyviä, päättäjiemme hyvin tiedossa olevia kafkamaisuuksia ja mafiamaisuuksia on yritetty korjata kansallisin voimin yli 25 vuoden ajan. Sen keskeiset rakentajat, ylläpitäjät ja hyötyjät ovat mainitut kohta seuraavassa mobiiliflaijeri muotoisessa kaaviossa.
Lue lisää osoitteessa:
https://suomi2017.wordpress.com/2024/06/07/eu-vaalit-2024-suomalaisen-oikeusvaltion-lapivalaisun-next-level/
