Melkoista höttöntöttöö mietitään Suomen maineen kirkastamisen ympärille.
Sijoitumme, ainakin tiedotusvälineissämme julkaistuissa, yritysmaailman kilpailukykyarvioinneissa maailman lukuisten maiden joukossa aina kärkeen.
Kuitenkaan tänne ei ole yrityspuolelta ollut koskaan mitään ryntäystä. Joten mitä saavutetaan pohtimalla kallispalkkaisten miesten ja naisten johdolla Suomi-brändiä?
Eiköhän se ole enemmänkin niin kutsutusti herran haltuun oleva ilmiö? Kyllä ne hyvät puolet maassa kuin maassa ruokkivat mainetta itsestään.
Itselleni liian tiuhaan käytetyn brändi-sanan ympärille muotoutuu ainakin käsitys jonkin tason vakaan vaikenemisen vilungista.
