Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Tässä ministeri Kataisen tiedotusvälineissä tänään sanomassa on jotain pelottavan tuttua 1990-luvun pankkikriisiin nähden.
Katainen: "Oltiin ihan muutaman päivän päässä totaalikatastrofista":
"Esimerkiksi STT:lle Katainen harmitteli 8. lokakuuta markkinoiden rauhattomuutta ja myönsi tilanteen vakavaksi, mutta rauhoitteli olennaisen asian olevan Suomen oman pankkijärjestelmän pysyminen terveellä pohjalla."
Pari ilmaanheittoa alasammuttaviksi:
* euron yliarvostus tällä hetkellä noin 30 prosentin luokkaa.
* kiinteistöjen ja asuntojen hinnoissa löysää noin 40 prosenttia.
Mielestäni Suomen pankkijärjestelmän tosiasiallinen tilanne taitaa olla harvojen tiedossa.
Mikä on vakuutuskonserni Sammon havitteleman Nordean velkatilanne suhteessa varoihin? Saako Sampo konserni Nordean varat taseeseensa? Jolloin mahdolliset velat jäävät vanhalla SYP1 SYP2 - tempulla Suomen ja Ruotsin veronmaksajien kustannettaviksi....
* * * *
Sitten pieni takauma menneeseen:
"Tammikuun lopussa 1993 olin puhujamatkalla Mikkelin läänissä. Harvoin olen nähnyt niin paljon ahdistusta kuin sillä matkaIla.
Mistä ne kaikki ihmiset oikein tulivat?
Keskellä päivää salit oivat täynnä ihmisiä. Kaipa he olivat työttömiä ja velkaantuneita, koska niistä asioista siellä puhuttiin.
Ne ihmiset olivat täynnä vihaa pankki tukea ja päättäjiä kohtaan.
Välistä tuntui kuin olisi oltu lähestymässä kansalaissotaa. Nyt eivät vastakkain olleet punaiset ja valkoiset, vaan ne, jotka olivat laman myötä menettäneet kotinsa ja työpaikkansa ja ne, joilla edelleen meni hyvin.
3.2.1993. »Iltakoulussa pääministeri ilmoitti, että ministerit ovat sisäpiiriläisiä suhteessa pankki tukeen. Niin että suut pitää osata pitää kiinni, eikä pankkien asioista saa kertoa julkisuuteen.
Kummallisista asioista pääministeri on huolissaan. Siitä, mitä valtioneuvoston jäsenet kertovat julkisuuteen, ei kannattaisi olla huolissaan, sillä ylipäänsä ministerit eivät pankki tuesta tiedä juuri muuta kuin sen, että päättävät sen myöntämisestä.
Ei ministereillä ole sen arvoisia tietoja, että niiden vuodattamisesta julkisuuteen, olisi isompaa haittaa.
Sen sijaan pankkitukea kyllä valuu koko ajan ilman, että valtioneuvosto tietää, mihin sitä käytetään. Onko valtioneuvoston jäsenillä ylipäänsä asiantuntemusta ratkoa pankkitukiasioita?
Mitä muuten tulee tähän politiikan menoon, niin puheitten tasolla hallitus on kallistumassa elvytykseen. Suomen Pankin johtaja Matti Vanhala selittää, että pienyritysten konkurssit ovat Helsingin Sanomien syytä. Lehti kun kirjoituksillaan ruokkii epävarmuutta ja levottomuutta rahamarkkinoilla».
Lähde - Hannele Pokka, Porvarihallitus
* * * *
Jännityksellä tulevaa odottaen ja toivon, ettei historia toista itseään.
