Toivotaan, että saamme jotain kautta pitävän totuuden työeläkejärjestelmän lähihistoriasta. Tämä kirjoitus käynnistyi tästä Hesari pääkirjoitussivun jutusta.
Sdp valmistautuu jatkamaan oppositiossa
Sosiaalidemokraattinen puolue on jyrkentänyt oppositiopolitiikkaansa pitkin vuotta. Saa nähdä, mitä siltä suunnalta vielä kuuluu ennen kuin vaaleihin asti päästään.
Lähde: Helsingin Sanomat 3.9.2010
Tässä kaksi poimintaa ja niihin liittyvät huomioni.
On tietysti taitava veto asettua puolustamaan tulevia eläkeläisiä. Sdp:n perinteinen kannattajakunta, työväestö, on lisäksi sellaisissa ammateissa, joissa jaksaa hädin tuskin 60-vuotiaaksi.
Vaikeutettiinko työssään vammautuneiden tai sairastuneiden pääsyä työkyvyttömyyseläkkeelle?
- - - -
Toteutuvatko näissä seuraavissa lainkohdissa:
1. Ensinnäkin terveydenhuollon vapaan ja läpinäkyvän kilpailun periaatteet?
2. Toiseksi myös eurooppaoikeuden näkökulmasta katsottuina?
- päivitys 6.9.2010 -
- - - -
Työntekijän eläkelaki 19.5.2006/395, jossa löytyvät lainkohdat kokonaisuudessaan
40 §
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri
Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintälaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
46 §
Selvitys työkyvyttömyyden jatkumisesta
Jos eläkelaitoksella on perusteltua syytä olettaa, että eläkkeensaajan työkyky on palautunut, eläkkeensaaja on velvollinen käymään eläkelaitoksen määräyksestä työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa.
102 §
Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan terveydentilaselvitys
Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan on toimitettava eläkelaitokselle terveydentilastaan laadittu lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Eläkelaitos voi kuitenkin hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen.
Eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai siihen on muu erityinen syy.
Työkyvyttömyyseläkkeen hakija on velvollinen eläkelaitoksen osoituksesta käymään työkyvyn heikentymisen selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa.
Lähde: Finlex > Lainsäädäntö > Ajantasainen lainsäädäntö > 2006
Eläkeuudistuksen yhtenä elementtinä oli elinaikakerroin, joka tuli voimaan tämän vuoden alusta. Elinaikakerroin pienentää eläkettä sitä enemmän, mitä myöhemmin on syntynyt. Kumotakseen elinaikakertoimen vaikutuksen ihmisen on työskenneltävä pidempään.
Väliaikaiseksi tarkoitettu taitettu eläkeindeksi saatettiin voimaan vuonna 1996. Kuitenkin se on edelleen voimassa vuonna 2010!
Joten kenen asialla sdp lopulta näissä oman kannattajakuntansa ytimen eli eläkeläisten asioiden suhteen onkaan?
Olisiko EU:n instanssien paikka auttaa suomalaisia, koska nelikantaisessa toimintamallissamme valtaa käyttävien suhteen on ainakin kaksi perusvikaa. Muistit pätkivät ja tehtyjä virheitä saati konnuksia ei ole tapana koskaan tunnustaa.
* *
Päivitys 11.9.2024
Toinen avunpyyntö EU:lle!
Tule apuun EU! Tai joku muu?
- Julkaistu: 14 syyskuun, 2021 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto
Tässä postauksessa avointa taustatietoa vakuutusmafia-aiheen isoon kuvaan ja oheiseen mobiiliflaijeriin sekä siihen upotettuun, Twitteristä otettuun vuoden 2015 kuvakaappaukseen liittyen.
Vastaajana verkostomme tekemään kysymykseen oli Euroopan komissio Suomessa – Europeiska kommissionen i Finland (Twitterissä EU-komissio Suomessa).
Lue lisää ison kuvan katsauksesta:
https://suomi2017.wordpress.com/2021/09/14/tule-apuun-eu-tai-joku-muu/
1 kommentti
Ptholemaios
5.9.2010 19:20
Suomessa etupäässä yksityiset eläkevakuutusyhtiöt ovat saaneet oikeuden kerätä eläkevakuutusmaksuja ja rahastoida sitä tulevaisuutta varten ns. turvaavasti. Kaikkialta Suomesta, missä vain palkkoja maksetaan, kulkeutuu kuukausitasolla näitä + muita lakisääteisiä vakuutusmaksuja Helsinkiin yli 30% per maksetut palkat. Joka on siis enemmän kuin kunnille maksettavat verot. Vakuutusmaksuista noin puolet palautuu maksettuina eläkkeinä takaisin maakuntiin, mutta toinen puoli investoidaan tuottavasti (sana voisi olla myös lainausmerkeissä). Sitä on sijoitettu vuosien varrella kiinteistöihin, maa- ja metsäomaisuuteen, sekä pörssiosakkeisiin, joista suurimman osan kotipaikka on Helsinki. Eli rahaa ei investoida takaisin sinne mistä se pääsääntöisesti kerätään. Rahaston arvo on muistaakseni tällä hetkellä noin 100 miljardia euroa, eli Yksityiset vakuutusyhtiöt hallinnoivat melkoista omaisuutta. Myös osakeomistuksen kautta useita pörssiyhtiöitä. He valitsevat hallitusten istuvia jäseniä ja ovat sitä kautta päättämässä mihin yritykset rahojaan käyttävät. Viime vuosina yhä enenevässä määrin ulkomaille mm. Kiinaan. Tämä, kuten vähänkään järkevä on huomannut, on vähentänyt työpaikkoja Suomessa. No se taas on merkinnyt vakuutusmaksukertymän pienemistä, siksi eläkeuudistusta taas kerran tarvitaan.
Tämä järjestelmä on jo 70-luvulta alkaen vienyt rahaa pienistä työvoimavaltaisista yrityksistä ja siirtänyt sitä isoihin. Kun rahat uhkasivat loppua edellisen kerran 90-luvun taitteen jälkeen, eläkevakuutusmaksuja korotettiin 16%:sta 21,5%:iin. Laman ollessa syvimmillään vuonna -95, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ilmoitti, että kaikkien aikojen paras tulosvuosi.
Ensin ne itse törsäävät rahansa ja sitten taas huudetaan valtiota apuun uusimaan lainsäädäntöä.
Vastaa kommenttiin