Vuoden 2012 Ruotsin tuliainen sote-uudistuksen perustaksi

Soten surullisesta kohtalosta on vaalikentillä tullut paljon kyselyjä. Minulle oli valtava pettymys, että parlamentaarisen työryhmän valmistelema ja hallituksen meille eduskuntaan tuoma esitys oli perustuslain vastainen ja monin tavoin epäkelpo. Eduskunnassa meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin antaa lain raueta. Seuraavalla eduskuntakaudella eduskunnassa tarvitaan sekä vahvaa sote-osaamista että yhteistyökykyä tehdä ratkaisut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi riitelyn sijaan.

Tyytyväinen olen siitä, että johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston Ruotsin matkalta vuonna 2012 tuliaisena tuomamme raha seuraa potilasta - malli on saanut laajan kannatuksen. Ehdotimme ensimmäisenä mallia kesäkuussa 2012 (HS 16.6.2012) kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolaisen kanssa.

Suomessa terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottavat lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät ovat irvikuva tasa- arvoisesta terveyspolitiikasta. Vaalien jälkeen on viisasta ratkaista ensin kipein ongelma eli laittaa perusterveydenhuollon saatavuus kuntoon. Terveyskeskukseen on päästävä ilman kohtuuttomia jonoja. Ihmisten on voitava luottaa, että julkisen varoin järjestetty terveydenhuolto toimii ja palvelun saa, kun sitä tarvitsee. Siksihän veroja maksamme.

Ruotsissa on käytössä niin sanotut Vård val ja Fritt val -lainsäädännöt, joiden tavoitteena on siirtyä järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Potilas voi vapaasti valita lääkärin tai terveyskeskuksen. Palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaalla. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua valvotaan tarkasti.

Mallissa palveluntuottajalle maksettava korvaus seuraa potilaan mukana. Korvausjärjestelmä ei myöskään erottele yksityistä ja julkista sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelujen tuottajina.

Uudistuksen myötä perusterveydenhuollossa ja hoiva-alalla on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas mahdollisimman korkealaatuisesti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Myös uusia alan palveluyrityksiä kuten terveysasemia on syntynyt runsaasti. Palveluita on tullut sinne, missä ihmiset haluavat niitä käyttää, kuten esimerkiksi hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärelle.

Toisin kuin erityisesti vasemmiston edustajat sitkeästi väittävät, Ruotsissa malliin ollaan hyvin tyytyväisiä. Yksikään puolue ei ole valinnanvapautta purkamassa vaan päinvastoin sitä ollaan parhaillaan laajentamassa myös erikoissairaanhoitoon.

Raha seuraa potilasta -mallin vaikutuksia seurataan naapurissa tarkkaan usean tutkimuslaitoksen toimesta ja Suomessa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimesta. THL on ehdottanut mallin soveltamista Suomeenkin. Laitoksen sivuilta on luettavissa vakuuttavia virkamiesraportteja, jotka puoltavat sitä, että meillä ei ole varaa olla oppimatta hyvin onnistuneesta uudistuksesta.

Ruotsin kaltaisen ”raha seuraa potilasta” -mallin painavin perustelu on se, että se on lisännyt hoitoon pääsyn tasa-arvoa. Ruotsissa 93 % hoitoa tarvitsevista pääsee lääkärille viikon sisällä. Ero on valtava Suomeen verrattuna. Meillä perusterveydenhuollon kehittäminen on jumittunut jatkuviin erilaisiin hankkeisiin. Terveysasemille jonotetaan viikkoja, kolmannes väestöstä odottaa vähintään viisi viikkoa. Pitkät odotusajat terveysasemille ovat ikävä kyllä tuttuja myös meille helsinkiläisille.

Hoitojonot, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa. Siksi länsinaapurin sote-mallin vastustaminen ideologisista syistä on viimeistään nyt heitettävä roskakoriin.

Raha seuraa potilasta – mallista on mahdollista rakentaa se puuttuva elementti, jolla perusterveydenhuolto saadaan toimimaan, terveysasemien hoitojonot purettua sekä painopiste ennaltaehkäisyn vahvistamiseen.

Ruotsin mallin parhaiden palojen tuominen Suomeen on tehtävä niin, että palveluntuottajana voivat toimia julkisen sektorin rinnalla ketterästi sinivalkoiset suomalaiset pk-yritykset. Järjestöissä on myös mittavaa potentiaalia. Sote- kiistelyn sijaan on etsittävä ratkaisuja ja löydettävä kansallinen yhteisymmärrys Suomen mallista.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi