Mieheni palasi juuri yhdeltä lukuisista työmatkoistaan. Hän lähti sinne ilman vihkisormustamme ja hänen palattuaan sain myös kuulla siellä olleen hänen yhden naispuolisen kollegansa, jonka kanssa hän
työskentelee todella paljon. Ennen matkaa kysyessäni, keitä matkalle lähtee mukaan, hän ei kertonut tuosta naisesta. Puhuimme matkan aikana myös muutamaan otteeseen puhelimessa ja aina hän oli jossain illanvietossa ravintolassa. Kysyessäni keiden kanssa, hän valehteli joka kerta (aina mukana oli tämä kyseinen nainen, eikä hän kertaakaan kertonut siitä, näin totuuden lopulta hänen ottamistaan valokuvista). Kun hän palasi kotiin, oli hän tyhjentänyt puhelimensa muistista puheluhistorian, mitä hän ei ole aiemmin tehnyt.
Tiukan "kuulustelun" jäkeen hän sanoi, ettei uskaltanut kertoa naisen läsnäolosta, koska uskoi minun hermostuvan suotta asiasta.
Hän on ollut henkisesti uskoton minulle aiemmin suhteessamme. Ei siis tietääkseni ole pettänyt minua fyysisesti, mutta on luonut hyvin läheisiä henkisiä suhteita toisten naisten kanssa ja jättänyt kertomatta näistä minulle. Viimeksi, kun asiaa selvittelimme, sanoin, että hänen tehtävänsä on olla minulle rehellinen ja minun tehtäväni on päättää hermostunko asiasta vai en. Hän ei kuitenkaan voi jättää asiota kertomatta aiheuttamatta epäluuloa ja -luottamusta.
Suhteemme on ollut melko huonossa tilassa jo jonkin aikaa ja hän on moneen otteeseen puhunut siitä, kuinka täytyy etsiä suhdetta muualta, jos kotoa sitä ei löydy. Minun mielestäni en saa häneen henkistä yhteyttä, enkä silloin ole kovinkaan innokas seksiin. Tästä tulee puolestaan kierre, joka erkaannuttaa meitä entisestään.
Olen ehdottanut parisuhdekurssia tai - terapiaa, mutta hän ei ole innokas. Olenko tyhmä, jos taas vaan uskon hänen juttunsa, että mitään ei ole tapahtunut, vaikka mielestäni monet merkit viittaisivat siihen?
Miten asiassa olisi järkevä edetä? Itse koen epäluottamusta häntä kohtaan ja sen varaan ei varmastikaan ole hyvä suhdetta rakentaa. Meillä on kuitenkin kaksi pientä lasta ja mennessäni naimisiin, kuvittelin
tekeväni loppuelämäni lupauksen. En siis haluaisi ihan helpolla luovuttaa.
Nainen, 33
Hei!
Huomaan, että minun on vaikea saada kirjeesi perusteella kokonaiskuvaa miehesi ja Sinun suhteesta. Mieleeni nousee monia kysymyksiä: Millaiset "säännöt" olette suhteeseenne luoneet? Mitä saa tehdä mitä ei? Millaiset suhteet muihin ihmisiin ovat kummankin mielestä ok? Oletteko käyneet asiasta rehellistä keskustelua? Onko teillä yhteinen näkemys siitä, millaista on "henkinen uskottomuus"?
Kerrot miehesi työhön liittyvän matkustelua.
Oletko alusta saakka "joutunut" epäilemään, mitä hän matkoillaan oikeastaan puuhaa? Vai ovatko epäilyksesi heränneet vasta viime aikoina? Mikä ne alun alkaen herätti? Tavallaanhan me ei koskaan voida olla toisistamme täysin varmoja, mutta jatkuva epäileminenkin on raskasta. Jos haluaa säilyttää mielenrauhansa, on kai vain päätettävä luottaa, kunnes toisin todistetaan...
Onko miehelläsi ollut alusta saakka tapana jättää vihkisormuksensa kotiin lähtiessään? Jättääkö hän sen näkyville vai piiloon? Kertooko se Sinulle jotain? Entä oletko Sinä suhteenne alusta saakka tutkinut hänen kännykkäänsä? Kirjoitat olevan uutta, että hän hävittää puhelutietoja. Kännykästäkö löytyivät myös matkalla otetut valokuvat?
Valehteleeko miehesi Sinulle vai jättääkö "vain" asioita kertomatta? Sanot nasevasti, että mielestäsi hänen tehtävänsä on olla rehellinen (ja silläkin tavalla kantaa vastuunsa tekemisistään), jonka jälkeen Sinun tehtäväsi on miettiä, mitä kuulemasi Sinulle merkitsee ja miten siihen haluat suhtautua. Totuus saattaa ajaa suhteenne kriisiin, mutta kriisi voi myös olla tervehdyttävä asia ja auttaa uuteen alkuun.
Itse ajattelen, että puolisoilla saa olla myös omaa elämää, mutta sellaista ei kannata mennä tekemään, mistä ei voisi toiselle kertoa. Mitä ajattelet miehesi kaipaavan mahdollisista uusista suhteista? Seksiäkö vai läheistä henkistä yhteyttä toiseen ihmiseen? Niitä kumpaakin kertomasi mukaan puuttuu tällä hetkellä teidän keskinäisestä suhteestanne. Todennäköisesti niitä on joskus aikaisemmin kuitenkin ollut. Te voitte myös löytää ne uudelleen, jos niitä yhdessä tuumin lähdette etsimään.
Voitte vaikka yhdessä vastailla yllä oleviin kysymyksiin. Mutta lisäksi suosittelen teille lämpimästi parterapiaa. Jos miehesi ei edelleenkään ole kiinnostunut, lähde liikkeelle yksin.
Voimia Sinulle toivoo,
perheneuvoja Pirjo
15 kommenttia
Anonyymi
30.3.2013 18:25
Eipä vaikuta kovin hyvältä tuo tilanne, jos mies hakee muualta sitä, mitä ei koe saavansa suhteestaan kanssasi, muttei samalla ole itse valmis panostamaan suhteeseen kanssasi saadakseen siitä hakemaansa.
Lyhyesti: päästä tämä mies menemään. Harrastakoon suhteilujaan siellä missä kokee saavansa tarvitsemaansa/haluamaansa. Lastenkin on parempi olla, kun eivät kasva keskellä mm. ahdistuneisuuden ja epäluulon ilmapiirissä.
Sinulla on oikeus olla onnellinen. Jos et ole sitä miehesi kanssa yrityksistäsi huolimatta, ehkä hän ei ole (enää) sinulle sopiva.
Et voi muuttaa toista ihmistä. Ei kannata edes yrittää. Voit muuttaa vain itseäsi, omia asenteitasi ja omaa elämääsi.
Toivottavasti pääset aidon onnellisuuden tielle pian. Voimia!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Masa190
30.3.2013 20:45
Hirveen tyypillinen tapaus. Kun pariskunnassa on molemmat ääliöitä niin homma ei toimi yhtään.
Jos nainen luottaisi, eikä urkkisi asioita ja olisi vihainen niin pettämisriskiä tuskin olisi. Ei sitä suhdetta pelasteta syytöksillä, epäluottamuksella ja pihtaamisella. Bimbo pilaa liittonsa nopeassa tahdissa.
Toisaalta mies toimii aivan typerästi. Jos hänellä ei petä niin miksi käyttäytyy kuin pettäisi? Mies on joko pettäjä tai ääliö.
Naisen kannattaisi tosiaan mennä vaikka yksin terapiaan. Siitä se lähtee kun pistää eka oman kuupan kuntoon. Sen jälkeen pystyy arvioimaan järkevästi että pettääkö se mies vai ei. Tai ehkä sen asian jo automaattisesti tajuaa puoleen tai toiseen kun pääse yli mustasukkaisuuspsykoosistaan ja läheisriippuvaisuudestaan. Se terapeutti on ulkopuolinen ja osaa objektiivisesti arvioida.
Ehkä se mieskin uskaltaa olla rehellinen sitten kun hänen ei tarvitse enää murehtia vaimonsa mielenterveydestä. Nainen saisi viimein tietää että pettääkö se vai ei.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.3.2013 22:59
"Toisaalta mies toimii aivan typerästi. Jos hänellä ei petä niin miksi käyttäytyy kuin pettäisi? Mies on joko pettäjä tai ääliö."the Pointti!!! Miksi pimittää puolisoltaan asioita, jos ei kerran petä?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Masa190
31.3.2013 12:17
^
Vastaa kommenttiinSitä emme tiedä. Nainen voi olla joku psyko joka ei siedä miehen naispuolisia tuttavia. Itse kyl veikkaan et se pettää. Miksi se sen sormuksen jättäisi kotiin muuten. Jos se siis kotona käyttää sitä sormusta. Itse en tosin käyttäisi sormusta nimettömässä muualla kuin sukujuhlissa yms. En ole käyttänyt koruja ennen eikä se sormus poikkeusta tekisi. Se symbolikin on täysin keskiaikainen. Naiset (ja myöhemmässä perinteessä miehetkin) merkitään omaisuudeksi sormuksella samaan tyyliin kuin orja polttomerkitään.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
31.3.2013 22:57
Masa on asian ytimessä. Paha mennä sanomaan onko mies ollut uskoton, mutta lähinnä mua kummastuttaa naisen käytös. Taitaisin itsekin valehdella, jos tietäisin puolisoni hermostuvan siitä, että kollega on mukana työmatkalla! Jopas on harvinaisen epäilyttävää.... Herätys nyt! Turha skitsoilu pilaa suhteen ku suhteen. Loppupeleissä et voi kuitenkaan kontrolloida toisen tekemisiä. Keskity siis omaan käytökseen, sen muokkaamiseen ja siihen, että teet teidän parisuhteesta mahdollisimman hyvän ja miellyttävän. Missä luottamus, missä kunnioitus miestä kohtaan? Pahimmassa tapauksessa mustasukkaisuus tekee henkilöstä luotaantyöntävän ja ahdistavan, jolloin positiiviset tunteet viilenee ja toisten seura alkaa tuntua viehättävämmältä. Kukapa ei haluaisi kokea, että hänestä pidetään ja häntä arvostetaan sellaisena kuin hän on? - nainen
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
1.4.2013 23:24
Mutta onko mustasukkainen ilman syytä? Kuinka moni pettäjä omasta aloitteestaan tunnustaa tekonsa? Tai moniko olisi valmis kertomaan puolisolleen, että on ihastunut kolleegaan??
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
2.4.2013 15:27
Siis. Nainen on käynyt läpi kaikki matkan kuvat, herran puhelutiedot, tentannut joka ilta "keitä siellä on" jne... Mietitäänpäs mitä joku sanoisi kun aviomies olisi toiminut tällätavoin... Niin. Itse ole nainen, mutta en käsitä että naisen kyttääminen ja mustasukkaisuus on jotenkin hyväksyttävämpää kuin miehen sama toiminta. En katsoisi tuollaista käytöstä mieheltäni päivääkään. Nainen syyttäköön itseään ja kannattaa erota tässä vaiheessa. Ja mennä itse terapiaan. Mikä tarve ihmisillä on tietää mitä se toinen osapuoli tekee joka halvatun sekuntti. Vaikka ollaan yhdessä, niin molemmat on kuitenkin yksilöitä. Eikö?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
uhrilammas
2.3.2015 01:53
naisella ei ole oikeutta tutkia miehensä puhelimia eikä kuvia asianomaisen luvatta. Sehän on tuomittava rikos.
Franny_Berry
2.4.2013 21:34
Mä jäin nyt miettimään minkälainen on "henkisesti uskoton"... ööh? " Hän on ollut henkisesti uskoton minulle aiemmin suhteessamme. Ei siis tietääkseni ole pettänyt minua fyysisesti, mutta on luonut hyvin läheisiä henkisiä suhteita toisten naisten kanssa ja jättänyt kertomatta näistä minulle." Kenenkään muun ihmisen kanssa ei saa olla läheinen? Vai onko pahempi, ettei siitä kerro? Miten ollaan henkisesti uskollisia - täytetään muiden (päättömiä) toiveita?
Anyway, eiköhän tuo ole förbi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
3.4.2013 06:30
Naisen kandeis ainakin itse mennä terapiaan ja oma pää siten kuntoon, kuten aiemmin joku ehdotti. On paha merkki jos mies ei ota vihkisormustaan mukaan työmatkalle. Pahaa pelkään, mutta ainakin terapiasta nainen voi saada voimaa pistää homman poikki.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
3.4.2013 14:05
Kelataan hiukan taaksepäin. Nainen siis kyttää miehensä menemisiä, käy tutkimassa tämän puhelinta arvatenkin ilman miehen antamaa lupaa ja ylipäätään käyttäytyy kuin hiukan mielenvikainen teini. Mies ei siis saa kotonaan arvostusta vaan silkkaa kuraa alusta loppuun. Ja sitten ihmetellään miksi mies pitää osan elämästään naiselta piilossa ja hakee jonkin sortin validointia ihmisenä jostain muualta.
Anteeksi nyt vaan, mutta mikä tässä oli nyt epäselvää? Näillä tiedoilla voi ainakin melko suoraan sanoa, että jos muija kasaa itsensä ja alkaa käyttäytymään sekä onnistuu jotenkin vielä uskottelemaan miehelleen muutoksensa olevan pysyvä, niin eiköhän se mies lakkaa kikkailemasta omalla tahollaan.
Taas tehtiin yksinkertaisesta asiasta monimutkaista.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
4.4.2013 13:10
Mies valehtelee, joka ikisestä naispuolisesta kaveristaan. Vähän vaikea olla suuttumatta kun joku akka töistä soittaa poikakaverille lauantaina ja poikakaveri väittää tämänkin jälkeen pokkana ettei edes juttele sille naiselle tai tiedä mistä se nainen oli saanut miehen numeron. Sitten heti perään sitä naista lisätään facebookkiin, mutta edelleenkään ei "olla kavereita".
Epäilykset tulivat sen jälkeen kun vahingossa ei lipsautti valehdelleensa muutamasta eri ihmisestä ja heidän välisestä suhteestaan. En ole aikaisemmin ollut mustasukkainen, mutta kyllä valehtelu aiheuttaa epäilyksiä. Ei se kelpaa että "sun kulmakarvat antaa ilmi että sulle ei voi kertoa toisista naisista ja että vaikutit mustasukkaiselta kaverilta kun tavattiin".
Luottamus ei toimi enää kumpaakaan suuntaan. En usko, että mies on rehellinen. Mies ei usko etten suutu jos hän kertoo kenen seurassa oikeasti viettää aikaansa.
Oon vaan nykyään ollut kyselemättä. Valitettavasti tasaisin väliajoin, kaverin tai miehen itsensä kertomasta tulee ilmi että taas on huijattu ja jätetty kertomatta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Franny_Berry
4.4.2013 16:27
(Miksi mä kokoajan odotan näkeväni, että Snoukka tulee sanomaan "Jätä se sika!" Höh...)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
4.4.2013 18:16
Äijä on tampio. Jätä se sika!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
8.4.2013 06:42
Selvä tapaus, mies pettää. Muutenkin kuin henkisesti.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin