Suhteemme on muuten kunnossa, mutta meillä on heikko elämä petipuuhissa ja toivoisin siihen muutosta. Olemme seurustelleet 6 vuotta ja menimme hiljattain naimisiin. Jo ensimmäisen vuoden seurustelun jälkeen jouduimme kriisiin seksielämästä. Minä halusin enemmän. Mielestäni 1-2 kertaa kuukaudessa on "normiminimi". Joskus useamminkin.

Menin siis naimisiin tietäen tämän ongelman. Elän puutteessa ja seksillä 4krt vuodessa tuskin koskaan tehdään (yhteisiä) lapsia. Nyt haluaisin etsiä ratkaisuja, kuinka parantaa seksielämäämme myös mahdollisia lapsia ajatellen. Sen jo tiedän, että valittaminen tai painostaminen ei auta (eikä pornoasutkaan..), joten mitä ihmettä minä teen???
Nainen, 26

Hei,

Kiitos kirjeestäsi. Kysymyksesi aihepiiri on tärkeä ja ajankohtainenkin. Suurin osa pareista joutuu sovittelemaan yhteen seksuaalisen haluamisen eroja. Tähän aihepiiriin liittyvät pohdinnat ja kysymykset ovat hyvin yleisiä, minkä huomaa siitä, että tämänkin keskustelupalstan kysymyksistä monet koskevat sitä. Vastoin yleistä käsitystä on kuitenkin niin, että nykyään yhä useammin parisuhteessa nainen kokee että mies ei halua seksiä/häntä. Eli ei ole vain ei-haluavia naisia vaan yhä enemmän on myös haluttomia miehiä. Myytti aina haluavasta ja aina valmiista miehestä elää edelleen vahvana, vaikka todellisuudessa miehet ovat paljon tätä kuvaa monipuolisempia. On hyvin satuttavaa ja loukkaavaa kun puoliso toistuvasti torjuu eikä halua. Suurin osa ihmisistä miettii, kuten sinäkin, että mikä minussa on vikana, miksi en kelpaa puolisolleni.

Seksuaalisuus ei ole alue, jonka voisimme leikata erilleen muusta elämästä. Siksi seksuaalisuudesta on mahdotonta puhua vain seksinä, puhumatta asioista sen ympärillä. Seksuaaliterapeutit ovat ajat sitten lakanneet tarjoamasta seksuaalisuuden ongelmiin suoraan seksiin liittyviä ratkaisuja (kuten seksiharjoituksia, seksivirikkeitä, tmv.) ja keskittyneet miettimään suhteessa olemisen, läheisyyden ja turvallisuuden kysymyksiä. Olet siis oikeilla jäljillä kun toteat, että pornoasut eivät auta.

Kirjeessäsi tuntui hyvältä kuulla, että kaiken turhautumisen ja pettymyksenkin keskellä tunnet, että suhteenne on monella tavalla muuten kunnossa. Suhteessanne on sellaista hyvää ja tärkeää, että halusitte sitoutua toisiinne menemällä naimisiin, vaikka seksuaalisuuden alue ei tuntunut toimivan. Tämä on tärkeää ja tuo turvallisuutta kun lähdette ratkaisemaan parisuhteenne seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Olet myös viisaasti ymmärtänyt sen, että valittaminen tai painostaminen ei auta tilannetta vaan jopa päinvastoin. Vihaisuuteen reagoimme usein torjumalla, hyökkäämällä, vetäytymällä, suojautumalla, eli siksikin se huonontaa tilannetta entisestään ja vie teitä enempi erilleen.

Jäin miettimään muutamaan kysymystä. Onko teillä ollut suhteen alussa tai jossain vaiheessa suhdetta aika/aikoja, jolloin seksi on ollut hyvää ja toiminut? Tämä on tärkeä kysymys sikäli, että jos on ollut toimivia aikoja, niin miksi se on silloin toiminut? Pystyttekö puhumaan muista suhteeseenne liittyvistä asioista? Jos vaikeiden asioiden puhuminen ylipäätään on vaikeaa, niin sitten seksuaalisuuteen liittyvien asioiden puhuminen on erityisen hankalaa. Kerroit, että te molemmat katsotte pornoa tahoillanne. Tämän perusteella voisi ajatella, että teillä molemmilla on seksuaalista halua ja toivetta. Jostain syystä nämä halut eivät kohtaa suhteessanne. Mitähän siihen tulee väliin?

Puhuit "tekosyistä", joilla ymmärrän sinun tarkoittavan syitä ja selityksiä joilla miehesi perustelee haluttomuuttaan. Itse kuitenkin ajattelisin, että hänellä on jokin hyvä syy olla haluamatta. Saattaa myös olla, että hän ei itsekään oikein tiedä, mikä se syy pohjimmiltaan on. Ainoa tapa lähestyä aihetta on luoda sellainen turvallinen tilanne, jossa voisitte rauhassa lähteä puhumaan tilanteesta. Mitä vaikeampi aihe, sitä enemmän tarvitaan turvaa ja luottamusta jotta me voimme lähteä aukaisemaan siihen liittyviä tuntemuksiamme. Joskus ulkopuolisen ammattiauttajan läsnäolo tuo tilanteeseen lisää tuvallisuutta ja mahdollistaa sen, että asioista aletaan puhua uudella taholla.

Kun kysyt mitä teet, niin ehdottaisin, että etsit sopivan, hyvän hetken ja sanot miehellesi, että haluaisit puhua hänen kanssaan. Yritä luoda turvallinen ja hyväksyvä, ei-syyttävä tunnelma, jossa olet kiinnostunut kuulemaan hänen ajatuksiaan. Yritä pysyä rauhallisena silloinkin jos hän on torjuva tai ärtynyt tai jos hän sanoo jotain jonka sinä näet toisin. Sano, että sinä haluat kuulla ja ymmärtää miten hän ajattelee teidän välisestä seksuaalisuudesta. Kokeeko hän sen ongelmana vai onko hän tyytyväinen että asiat ovat näin? Onko hän miettinyt miten tälle teidän väliinne tuleva asialle voitaisiin tehdä? Mitä hän toivoo sinulta? Älkää edes yrittäkö vielä ratkaista/muuttaa tilannetta. Yrittäkää vain päästä puhumaan siitä. Pyri esittämään asioita niin, että hän ei koe niitä syytöksinä tai moitteina.

Haluttomuuden taustalla olevat syyt voivat olla moninaisia. Myös fysiologiaan liittyvät syyt voi olla hyvä pois sulkea. Vihan, syytösten ja torjunnan ilmapiirissä te ette kuitenkaan pääse niitä ymmärtämään ja ratkaisemaan.

Toivotan sinulle voimia ja viisautta!
perheneuvoja Helena