KYSYMYS: Olen 37-vuotias sinkkunainen. En ihastu kovin helposti ja jokin aika sitten tapahtui jotain mitä en ole kovin usein kokenut. Työpaikallani on naimisissa oleva mies jonka kanssa en tee töitä mutta olemme firmamme virkistystoiminnassa mukana molemmat... Pientä flirttiä lukuunottamatta välillämme ei ole tapahtunut mitään enkä ole häntä oikeastaan ajatellutkaan muuna kuin kaverina. Kuitenkin hyvinkin kostean illan päätteeksi päädyimme suutelemaan intohimoisesti ja pitkään ja se vei jalat alta molemmilta. Puhuimme asiasta seuraavalla viikolla lyhykäisesti ja ja painoimme asian villaisella ja päätimme että ei oteta tavaksi. Tämän jälkeen välillämme on ollut hyvin voimakas jännite ja firman pikkujouluista homma repesi jälleen ja suutelimme pitkin iltaa aina kun tilaisuus vain oli. Seksiä emme kuitenkaan harrastaneet.
Päätimme että menemme lounaalle ja puhumme asian kunnolla halki. Kävimme lounaalle ja pystyimme puhumaan avoimesti. Hän on ollut 20 vuotta naimisissa ja on kaksi lasta. Hän on kunnollinen mies eikä mikään häntäheikki. Hän ei ole ikinä ennen tällaista tehnyt. ja itse en tällä lailla kovinkaan usein ihastu. Päätimme kuitenkin yhteistuumin ettemme jatka tätä pidemmälle. Hän ei kuitenkaan halua rikkoa perhettään ja itse en halua olla perheenrikkoja. Kuitenkin olen nyt aika vahvasti ihastunut tähän mieheen ja haluan uskoa että hänkin minuun. Jotain välillämme selvästi on.
Joten haluaisin tietää voiko näin voimakkaita tunteita hallita loputtomiin vaikka toinen on naimisissa? Ja voiko tällaiset tunteet olla missään tilanteessa ainoastaan yksipuolisia.? Ja miten pääsisin näistä tunteista eroon vaikka joudun häntä aina välillä näkemään koska en halua haikailla ihmisen perään jota en mahdollisesti koskaan voi saada?
VASTAUS: Kerrot ihastumisestasi työpaikallasi olevaan naimisissa olevaan mieheen. Keskusteluissanne olette päätyneet siihen, että hän ei halua rikkoa perhettään etkä itsekään halua olla perheenrikkoja. Olette päättäneet, että ette jatka suhdettanne pidemmälle. Nyt kuitenkin kysyt, itseasiassa tosi vaikeita kysymyksiä. Voiko voimakkaita ihastumisen tunteita hallita loputtomiin? Voivatko voimakkaat ihastumisen tunteet olla tilanteessanne yksipuolisia? Miten ihastumisentunteista pääsee eroon kun joutuu olemaan toisen kanssa tekemisessä?
Sanot itsestäsi, että et ihastu kovin helposti. Oletko miettinyt miksiköhän et? Olet jo 37-vuotias. Se sai minut miettimään sinun parisuhdehistoriaasi. Oletko ollut pitkiä aikoja yksin, ilman parisuhdetta? Oletko odottanut, toivonut löytäväsi jonkun? Suurimmassa osassa meistä elää kaipaus yhteyteen toisen ihmisen kanssa. Joskus tämä kaipaus on jopa piilossa itseltämme. Kun sitten joudumme sattumalta olosuhteisiin, jossa tämä kaipuu löytää kohteen, olemme hyvin alttiita ihastumaan. Kuvaamissasi tilanteissa alkoholi todennäköisesti madalsi kynnystä ihastumiselle, mahdollisesti molemmilla teistä. Kun kaipuumme on löytänyt kohteensa, ihastumisentunne saattaa tulla hyvin voimakkaana ja siitä ei haluaisi millään päästää irti, vaikka järki sanoisi mitä.
Ihastumisen kohteesi elämäntilanne on erilainen. Hänellä on pitkä parisuhde ja lapsia. Mutta johonkin tarpeeseen ja kaipuuseen sinä hänessä osuit. Hänen tilanteensa on kuitenkin monimutkaisempi kuin sinun. Hän ei ole vapaa sitoumuksista kuten sinä olet. Hänellä on todennäköisesti vähemmän tilaa ja varaa päästää ihastumisentunteitaan valloilleen. Hänellä on enemmän pelissä.
Ihastuminen, joka ei saa täyttymystään, lienee tuttu asia meistä suurimmalle osalle. Ja suurin osa meistä suostuu kohtaloonsa, pystyy suremaan menetyksen pois ja jatkamaan elämäänsä. ”Elämä on luopumista”. Saattaa olla, että tällaisesta toteutumattomasta rakkaussuhteesta jää joskus parempi kokemus ja muisto, kuin siitä, että ryhdymme suhteeseen, jossa on paljon epävarmuutta ja rikkovia tekijöitä. Jos oikeasti ja aidosti haluaa lopettaa ihastumisen, on tehtävä aktiivisesti töitä sen eteen ja lakattava ruokkimasta ihastumista. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että ei pidä yhteyttä ihastumisen kohteeseen enempää kun mitä se työasioiden hoitamisen kannalta on välttämätöntä. Tämä tarkoittaa myös keskustelujen sisältöjä. Se tarkoittaa myös sitä, että pykii välttämään riskitilanteita, esim. epävirallisia tilaisuuksia joissa nautitaan alkoholia yhdessä. On pyrittävä aktiivisesti suuntautumaan uuteen. Teidän tilanteessanne on erityisen tärkeää sinulle, että pidät huolta itsestäsi etkä jää turhaan odottamaan ja sido itseäsi tunteillasi kiinni varattuun mieheen. Jatkuessaan se todennäköisesti tekisi sinut onnettomaksi ja estää myös sinua löytämästä jotain uutta ihmistä elämääsi. Kuten itsekin sanoit ”En halua haikailla ihmisen perää jota koskaan voi saada”.
On täysin mahdollista, että ihastumisen tunteet haalistuvat ajan mittaan. Joskus saattaa jopa jälkikäteen ihmetellä, että mitä oikein hänessä näin. Usein on myös niin, että ne ihmiset, joihin olemme kohdistaneet voimakkaita tunteita, jäävät meille erityisiksi vaikka itse ihastuminen lakkaisikin. Joskus käy niin, että tapaamme ihmisen joka osuu meihin tavalla, jota emme voi ohittaa, vaikka ulkoiset tekijät ja järki käskisivät tekemään jotain muuta. Silloin täytyy olla valmis kantamaan kaikki seuraamukset sekä vastuu tilanteesta ja valinnoistaan.
Toivotan elämääsi kaikkea hyvää ja rakkautta, mistä ikinä sen löydätkään!
perheneuvoja Helena
12 kommenttia
shiwan8
6.1.2016 16:53
Klassikko. Mies ei kelpaa jollei ole menestynyt ja sittenkin vasta jos joku toinen nainen on jo varmistanut kelpuutuksen pariutumalla tämän miehen kanssa.
Ei siinä mitään, ei ole tämän mimmin moraalinen ongelma. Se on kyseisen miehen homma pitää housut jalassa. Kuitenkin vastaavassa tilanteessa itse nostaisin kytkintä, koska jos toinen nyt jättää nykyisensä ollakseen minun kanssani niin hyvin suurella todennäköisyydellä niin käy uudestaan minun kustannuksellani.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kehityskelpoinen
25.1.2016 17:24
Eli ihmiset a) eivät muutu ja b) osaavat joko valita heti kumppaninsa oikein tai vaihtoehtoisesti eivät koskaan osaa valita?
Minä olen nyt jo 13 vuotta kestäneessä parisuhteessa, josta 8 vuotta naimisissa, miehen kanssa, joka jätti nykyisensä ollakseen minun kanssani. Enkä silti pelkää että mies jättää minut.
shiwan8
28.1.2016 15:24
Ihan tosi hienosti mustavalkoistettu, pienet siitä sinulle.
Puhuin todennäköisyyksistä ihan tarkoituksella, kyllä jokaiseen ihmisen lajityypillisen toiminnan vakioon löytyy poikkeus. Se, että kokeeko järkeväksi lähteä mukaan siihen lottoon on jokaisen oma valinta. Henkilökohtaisesti katson mielummin sitä mitä ihminen on tehnyt koska lähes poikkeuksetta se kertoo myös siitä mitä ihminen tulee tekemään jatkossa vastaavissa tilanteissa. Hienoa, että teillä homma toimii. Kuitenkin kannattaa muistaa, että ukkosi tosiaan jätti jo yhden voidakseen olla toisen kanssa. Mikä on se asia mikä estää häntä tekemästä niin sinulle? Sinäkin kuitenkin olet vain ihminen ja jos jaksaa etsiä niin aina löytyy joku parempi kuin se mitä on jo haavissa.
PahaSuvi
8.1.2016 15:45
Klassikko. Nainen jää roikkumaan haavekuvaan, koska on jo 37-vuotias eikä ole oppinut elämästä mitään. Nainenhan ei ole kiinnostunut miehestä, vaan elämästä jonka nyt tunteikkaasti haaveilee saavansa miehen kanssa. Mutta kun kaksi pientä lasta ja ex-vaimo ei anna myöten matkustaa Pariisiin tai rantalomalle Dubaihin. Pitää myös ottaa huomioon mitä 37-vuotiaan naisen ystävätkin asiaan suhtatuvat. Entäs se yhteinen työpaikka ja työyhteisö?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Zzz-top
8.1.2016 23:37
Häivy. Ensin ratkeat mieheen. Sitten mies lupaa karata kanssasi. Mutta ensin hänen pitää järjestellä asioita. Asiat venyvät. Sinä odotat. Sitten hän palaa takaisin vaimonsa luo. Ja sinulla on loppuikäsi kuormastasyöjän maine työpaikoilla.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
mutis
12.1.2016 20:55
Lähes omasta suusta tämä tarina...paitsi ettei miehellä lapsia(ei se asiaa tee hyväksyttävämmäksi).
Vastaa kommenttiinEli töistä minäkin miehen pongasin,tai se minut.Me on vaan menty pidemmälle asioissa,vietetty yhteisiä viikonloppuja,oikeastaan joka toinen viikonloppu ollaan oltu yhdessä jossain,välillä mies minun luona.
Mies elää kotona seksittömässä suhteessa(jo vuosia,vaimokin sen myöntänt minulle,ollaan tuttavia) ja meillä sitä seksiä riittääkin :)
Nyt mies haluaa erota vaimostaan ja minä olen sitä vastaan.
Haluaisin perääntyä,mutta tunteita on,en haluaisi olla mikään kodinrikkoja..
Vaikeaa,enpä olisi itsestäni uskonut että tälläiseen keitokseen osallistuisin.
Vastaa kommenttiin
Toimistohärkä
20.1.2016 13:10
Olen suudellut intohimoisesti useammankin työkaverin kanssa ja joidenkin kanssa enemmänkin. Mikään näistä tapahtumista ei ole johtanut mihinkään. En ole ylpeä itsestä enkä suosittele tällaista toimintaa kenellekään, mutta pointtini on se että tällaista on meneillään kaikilla työpaikoilla ihan jatkuvasti.
Olen terapeutin kanssa samaa mieltä, että mitigaatio vaatii päättäväisyyttä ja kysyjän täytyy välttää tilanteita joissa kiusaus tehdä jotain kasvaa liian suureksi. Alkoholinhuuruiset firman tilaisuudet eivät ainakaan helpota tilannetta. Ihastus laimenee aikaa myöden ja tällainen tapahtuma saattaa tehdä teistä todella hyvät kaverit töissä. Olette saaneet asian puhuttua halli ja päättäneet olla jatkamasta suhdetta, mikä on varmasti järkevä päätös. Pitäkää päätöksestä kiinni ja keskustelkaa vielä aiheesta jos siltä tuntuu.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kehityskelpoinen
29.1.2016 15:52
shiwan8:
"Puhuin todennäköisyyksistä ihan tarkoituksella, kyllä jokaiseen ihmisen lajityypillisen toiminnan vakioon löytyy poikkeus. Se, että kokeeko järkeväksi lähteä mukaan siihen lottoon on jokaisen oma valinta. Henkilökohtaisesti katson mielummin sitä mitä ihminen on tehnyt koska lähes poikkeuksetta se kertoo myös siitä mitä ihminen tulee tekemään jatkossa vastaavissa tilanteissa."
Niin. Eli tuomitset ihmisen hänen henkilöhistoriansa perusteella ajatellen, että koska hän on tehnyt näin kerran, niin hän tekee näin toisenkin kerran? Vai onko siinä joku raja, monenko kerran jälkeen voidaan sanoa, että kyseessä on ko. yksilölle tyypillinen käyttäytymismalli? Etkö itse ole koskaan tehnyt virhettä? Eli jos minä olen kerran 19-vuotiaana pentuna, seurusteltuani "vakavasti" 2 viikkoa, hairahtanut pettämään silloista partneriani, niin suurella todennäköisyydellä olen edelleenkin liki nelikymppisenä tikittävä aikapommi?
"Hienoa, että teillä homma toimii. Kuitenkin kannattaa muistaa, että ukkosi tosiaan jätti jo yhden voidakseen olla toisen kanssa. Mikä on se asia mikä estää häntä tekemästä niin sinulle? Sinäkin kuitenkin olet vain ihminen ja jos jaksaa etsiä niin aina löytyy joku parempi kuin se mitä on jo haavissa."
Jätti yhden joo - voidakseen olla, ei toisen, vaan MINUN kanssani. Ensinnäkin uskon sielunkumppanuuteen, ja toisekseen puhtaaseen luonnonlakiin; mies oli tavatessamme häthätää kolmekymppinen ja nyt siis jo 40+, näinollen hänen asemansa parisuhdemarkkinoilla on jo sen verran heikompi, että tuskin saa parempaa kuin mitä hänellä nyt on (olen häntä huomattavasti nuorempi). Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän saumaa ylipäätään löytää kumppania, ainakaan ns. tavan pulliaisena ilman sen suurempaa varallisuutta ja/tai valtaa.
Mutta tuun toki tänne hattu kourassa myöntämään ylivaltaisuutesi sinä päivänä kun "ukkoni" mut jättää!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
24.2.2016 20:46
Ei tässä ole tuomittu minkään perusteella. Todettiin vain, että jos ei näe moraalista estettä uskottomuudelle siitä huolimatta, että sille ei ole saatu hyväksyntää suhteen toiselta osapuolelta, niin kynnys ryhtyä tuumasta toimeen on merkittävästi pienempi kuin ihmisellä joka näkee moraalisen esteen sille. Kylmä tosiasia. Lisäksi se moraalinen estekään ei ole muuta kuin opeteltu toimintamalli joka sotii viettiä vastaan ja valittu teko on aina se kumpaan voittanut kanta (moraali tai vietti) ohjaa.
Tuo sinun lievästi kiillotettu oman arvon tunto on kyllä hieno homma sinulle, kunnes realiteetti osuu kohdalle. Ihan jokainen on korvattavissa ja ihan aina jossain on joku omaa houkuttelevampi kumppani meille jokaiselle. Kukaan meistä ei ole niin erinomainen saati niin yksilöllinen kuin meidät on opetettu kuvittelemaan.
Vaikka en ole mitenkään uskonnollinen ihminen, niin on todettava, että vihkivalassa on yksi äärettömästi olennaisempi kysymys kuin mikään mihin sinä pystyt tai sen kummemmin minä pystyn yltämään omassa sanassani. Se kuuluu "tahdotko". Pitkä liitto kun on tahdon asia. Rakkaus on äärimmäisen harvoin vuosikymmeniä kestävä juttu, yleensä alle 3 vuoden juttu jos totta puhutaan. Tilaston mukaisesti on siis melko todennäköistä, että ukkosi on kanssasi tottumuksesta ja silkasta tahdonvoimasta.
Ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin ei se normaalin miehen ikä ole tuossa 40v. kohdalla mikään ongelma. Se on enemmän ongelma naiselle jonka biologinen kello tikittää viehätysvoiman ylläpito muuttuu yleensä vaikeammaksi.
Mutta niin, toivottavasti teillä on onni myötä maailman tappiin saakka.
Toinen nainen
23.2.2017 08:31
Ei sitä ihastusta pysty unohtamaan vaikka kuinka yrittää.. Varsinkin, jos tunteet ovat erittäin vahvat molemmilla.. Itselläni on ollut salasuhde varattuun mieheen yli vuoden ajan.. Olemme molemmat naimisissa .. Mies ollut 25v ja minä yli 10v..viestittelemme viikottain ja tapaamme noin kerran kuukaudessa...
Olemme yrittäneet suhdetta lopetta monesti koska itselläni on pieniä lapsia mutta aina toinen ottaa uudestaan yhteyttä.. Järki jää valitettavasti aina toiseksi vahvoiden tunteiden kanssa..Seksimme toimii loistavasti ja meillä on toisiimme erityinen yhteys, jota ei pysty selittämään..ne hetket, jotka olemne yhdessä ovat ainutlaatuisia...olemme molemmat pettäneet myös aikaisemmin suhteessamme eli samanlaisia "kusipäitä" olemme..
Jos haluat seurata tunteitasi ja edetä pidemmälle, varaudu myös pettymyksiin, kärsimykseen ja kärsivällisyyttä tarvitaan...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Olli ihettelijä
1.7.2019 20:34
Toinen nainen vastuuton nainen kohta yksinhuoltaja
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
varatussa suhteessa
30.7.2019 12:57
Onko toisella naisella mitään arvoa varatussa suhteessa kun mies päättää lopettaa suhteen. Yhdessä kaikki on saanut alkunsa ja kiintymys kasvanut vuosien saatossa mittaamattomiin lukemiin. Mies päättää lopulta yksipuolisesti lopettaa suhteen eikä ole valmis keskustelemaan asioista minkälaiset haavat jättää jälkeensä ja ymmärtämään miten toinen on panostanut aikaansa. Toinen nainenko voidaan vaan jättää yksin omine tunteineen käsittelemättä asioita. Ehdottaa tilalle vielä ystävyyttä. Ihan kuin se olisi korvaus kaikesta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin