Olemme olleet 14 vuotta yhdessä, meillä on yhteinen talolaina ja kuusivuotias poika. Viimeiset viisi vuotta on menty lähinnä lapsen takia. Suhde on väljähtänyt.
Miehen mielestä minä vain luon ongelmia. Mitä tässä voi tehdä? Lapsen takia on vaikea vain lähteä. Miten selviän? Mikä auttaisi? Monesti on mietitty, mutta ihmistä ei voi muuttaa.
Nainen, 36
Kiitos kysymyksestäsi. Elätte tienhaarassa; jatkaako entiseen tapaan vai etsiäkö jotain uutta suuntaa suhteeseenne. Kerrot, että olette miettineet, mutta valmista vastausta ei ole löytynyt. Siksi varmaan kirjoitat.
Viimeiset viisi vuotta on ollut epätyydyttävää aikaa. Muistelkaa aikaa ennen lastanne; mitä hyvää siinä oli, mikä sai teidät viihtymään toistenne kanssa, mitä teitte yhdessä, miten huomioitte toisianne? Teillä on ollut paljon yhdistäviä tekijöitä, koska olette viihtyneet niinkin kauan yhdessä.
Lapsi muuttaa parisuhdetta. Tutkimusten mukaan parisuhteen onnellisuusaste muuttuu ensimmäisen lapsen syntymän myötä. Olette siis siinä suhteessa normaali pari. Tämän tietäminen toivottavasti motivoi parantamaan parisuhdetta ja tekemään työtä onnellisuuden eteen.
Lapsi on riittävä syy pysyä yhdessä ja parantaa parisuhdetta. Lapsi ansaitsee hyvän kodin. Toista ei voi muuttaa, toteat. Se on totta. Vain rakkaus ja hyvyys voivat sytyttää toisessa halua muuttua ja kuunnella toisen tarpeita. Itseämme ja omaa käytöstämme voimme muuttaa ja siinä voi olla koko muutoksen alku.
Rivien välistä luen, että haluaisit jatkaa parisuhdettanne ja saada sen paranemaan. Miehesi on ehkä vähemmän tyytymätön suhteeseenne, siksi hän sanoo, että vain sinä luot ongelmia. Mitä jos etsisit jonkun parisuhdetta ja sen parantamista käsittelevän kirjan. Voisitte lukea sitä yhdessä ja jutella, mitä itse voisitte tehdä suhteenne hyväksi. Kun hellitätte vaatimuksesta, että toisen on muututtava, ilmapiiri pehmenee. Saatatte nähdä jopa niitä hyvä asioita, mitä suhteessanne on.
Siispä viimeinen kysymys: Mitä sellaista hyvää on suhteessanne tällä hetkellä, minkä toivoisitte jatkuvan?
Valoisampaa kevättä toivoo
Saara, perheneuvoja
7 kommenttia
Anonyymi
29.1.2013 17:01
Meillä on sama tilanne ilman lasta ja sukupuolet toisinpäin. Vaimoni on tyytyväinen, minä tyytymätön. Mitäpä tässä voisi tehdä? Tyytyä omaan osaansa eli tyytymättömyyteen tai yrittää keskustella. Keskustelut eivät ole auttaneet ja vaimo on niihin haluton.
Ero tästä kai lopulta tulee.
T, Mies 3 oO0Oo 7
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.1.2013 09:41
Itse olen elänyt vaimoni kansa 20 vuotta.
Aina elämässä on ylä- ja alamäkiä... toista kiinnostaa ja toista ei.
Elämä asettuu tietyille raiteille... minusta on turha lähteä avioliitosta vain sen takia että, on tylsää tai toinen ei huomioi tarpeeksi. Tulee niitä hetkiä kun taas toinen huomioi liikaakin.
Kun katsoo eronneita pariskuntia niin heillä on sama taas edessä 5-7 vuoden jälkeen kun alkuinnostus on loppu.
Yrittäkää etsiä yhteinen harrrastus tai sitten vain itse keksii jotain mielenkiintoista tekemistä. Yksinkin voi harrastaa... kuntosali, kävely, uiminen ym.ym. Elämä piristyy kun ulkoilee.
Jos ei suhteessa ole väkivaltaa niin kannattaa yrittää jatkaa jo lapsenkin takia... ja kun lapsi aikuistuu niin silloin alkaa taas puolison kanssa yhteinen aika... voi matkustella ym.
t. Maukka
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
31.1.2013 14:40
Minä tunnen muutaman lapsettomankin parin jotka ovat pysyneet yhdessä parisenkymmentä vuotta, vaikka ainoa syy taitaa olla tottumus. Alkuun sitä jaksoi ihmetellä, mutta olen alkanut käsittää että jos maailma tosiaan tarjoaisi jotain valtavan ihanaa ja ihmeellistä tilalle - niin se tarjoaa sitä lähti tai ei. Jokaisella meistä on oma elämä ja jos se tuntuu hyvältä että siinä vieressä on joku toinen vaikkakin sitten vain kaverina tai kumppanina eikä niinkään suurena intohimon kohteena - niin sekin riittää välillä. Your choice.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
31.1.2013 20:12
When in doubt, leave it out.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
31.1.2013 21:42
Lapsi vaistoaa herkästi, jos teillä ei ole keskenänne kaikki kunnossa. Tehkää siis jotain radikaalia suhteenne eteen: joko teette siitä todella paljon paremman tai sitten eroatte. Mielummin yrittäkää vielä olla yhdessä.
Parisuhde on kuin auto: sitä täytyy aina tietyin väliajoin huoltaa. Pienikin piristys arkeen auttaa, eikä tarvitse maksaa miljoonaa: leffassa käynti, uimassa käynti, luistelemassa käynti... ihan mitä vaan keksitte, kunhan tykkäätte siitä ja saatte siitä piristystä. Halatkaa ja suudelkaa joka ikinen päivä, kertokaa toisillenne kuinka tärkeä toinen on, pienikin kosketus arjen keskellä auttaa. Mutta tehkää nämä aidosti, ei sen takia kun on pakko. Puhukaa avoimesti, kertokaa rehellisesti omista tunteistanne.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
14.2.2013 10:52
voi, että kyllä elämä on vaikeaa. Kun on lainat ja lapset, muutoksen etsiminen vaikeampaa. Olen kuitenkin yrittänyt psyykata itseäni, ettei se vaihtamalla parane... Kuitenkin sitä silti odottaa, että joskus vielä saisi olla onnellinen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
26.4.2013 15:37
Avioliittokurssit ja leirit ovat teitä varten. Siellä näkee muita ja saa vertaistukea. Tehkää jonkin toisen parin kanssa kivoja asioita yhdessä, niin loppuu omaan napaan tuijottelu.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin