Asiani koskee erotilannetta, jossa juuri tällä hetkellä olen. Asia on tuore, ja tunteet ovat kovin vaihtelevat. Toivottavasti onnistun kuitenkin edes jotenkin ymmärrettävästi asiasta kertomaan.

VASTAUS: Kiitos kirjeestäsi! Kuvasit kirjeessäsi erotilannettasi. Kerroit miten tunteesi vaihtelevat, että olet hätääntynyt etkä oikein hahmota tilannetta. Siksi haluaisit kuulla ulkopuolisen ajatuksia asiasta. Kirjoitan nyt vastausta sen perusteella, mitä kirjeessäsi kerroit.

Tilanteesi kuulostaa todella rankalta: olet ajatustesi kanssa yksin, etkä saa vastapuolelta vastauksia sinua kaihertaviin kysymyksiin. Et tiedä enää mikä on totta.

Kerroit ihastuneesi häneen välittömästi ja odottaneesi hän eroprosessinsa päättymistä, jotta suhteenne voisi alkaa ”puhtaalta pöydältä” ilman edellisen suhteen ja eron tuomaa tunnekuormitusta. Nyt kuitenkin koet että sinua on käytetty hyväksi ja olet ollut ikään kuin laastarina helpottamassa toisen rankkaa elämänvaihetta. Se että mies vihdoin sanoi olevansa valmis suhteeseen kanssasi, kertoisi minusta siitä, että hänenkin puolellaan on ollut tunteita sinua kohtaan. Yllättävää on, että hänen elämäänsä kirjeesi mukaan ilmestyikin pian uusi nainen. Voi vain arvailla miten mies on suhteenne nähnyt ja miksi hän ei halua selvittää välejänne. Eikö hän kenties ymmärrä sitä, miten raskaasti sinä koet suhteenne päättymisen? Pelkääkö hän jostain syystä keskustella kanssasi asiasta? Pakeneeko hän vastuutaan? Eikö hän itse tiedä mitä todella haluaa?

Kuulostaa siltä, että hän toivoo sinun pääsevän ajan kanssa eteenpäin suhteenne kariutumisesta ilman että hänen tarvitsisi kertoa syitä käyttäytymiseensä. Kirjeesi pohjalta mieleeni nousee ajatus, että olisi kyllä hänen puoleltaan reilua käsitellä vielä yhdessä suhteenne päättymistä ja siihen johtaneita syitä – siinäkin tapauksessa, ettei hän sitä itse olisi seurusteluksi mieltänytkään. Toisen jättäminen kuin nalli kalliolle ei ole oikeanlaista vastuunkantoa.

Ellei hän tosiaankaan suostu enää keskusteluun kanssasi, en näe muuta keinoa kuin yrittää selvitä kriisistä eteenpäin muilla keinoin. Helppoa se ei ole, etenkään siksi että niin moni kysymys on jäänyt vaille vastausta. Suhteen päättyminen niin, että toinen katkaisee vuorovaikutuksen kokonaan ilman ymmärrettävää syytä, on todella rankkaa. Myös siitä selviäminen ihan yksin on vaativa tehtävä. Ajattelen että olisi todella tärkeää ettet joutuisi jäämään yksin tämän asian kanssa. Onko sinulla ketään luotettua ihmistä jolle voit purkaa hämmennystäsi? Moni on saanut koottua ajatuksiaan kirjoittamalla päivittäin tunteitaan ja mietteitään paperille eräänlaiseksi päiväkirjaksi. Myös perheneuvonnasta voit saada keskusteluapua kokemustesi jäsentämiseen.

Olli, perheneuvoja