KYSYMYS: Olen 23-vuotias nainen, alle vuoden kestäneessä parisuhteessa 27-vuotiaaseen mieheen. Itselläni on aiempaa kokemusta seurustelusta ja yhdessä asumisesta, takana on 3 vakavampaa suhdetta. Miehelleni olen ensimmäinen kunnon tyttöystävä jonka hän on esitellyt vanhemmilleen ja parhaille ystävilleen tyttöystävänä. Irtosuhteita hänellä on ollut vuosien varrella useita, kun taas itse olen aloittanut seurustelun jo 15-vuotiaana. Irtosuhteita en ole koskaan halunnut harrastaa.
Edellisessä suhteessa tunsin oloni rakastetuksi ja arvostetuksi, kunnes sain tietää, että mies oli pettänyt minua lukuisten eri naisten kanssa. Koen, että tässä tapauksessa ongelmana oli välimatka sekä miehen pelko sitoutua, hänellä oli kokemusta pettämisestä aiemmissakin suhteissa. Omien vanhempieni eron syynä oli myös uskottomuus, joka on jättänyt tietyn jäljen. Tästä on kuitenkin aikaa jo 20 vuotta, mutta lapsuuden kipukohdat ovat edelleen pinnalla omassa parisuhteessa.
Alun alkaen minua on häirinnyt mieheni villi menneisyys naisrintamalla. Epäröin pitkään onko hän tosissaan ja tein selväksi, ettei minusta olisi seksisuhteeseen. Olin juuri eronnut entisestä poikaystävästäni, joten lähtökohdat uuden suhteen aloittamiselle eivät olleet parhaat mahdolliset, mutta jokin veti meitä kiinni toisiinsa. Mies kertoi toivovansa että suhde muuttuisi seurusteluksi.
Meillä on hauskaa, olemme kasvaneet samalla paikkakunnalla, jaamme pääsääntöisesti samat arvot ja olemme monista asioista samaa mieltä. Suhteesta ei puutu seksiä eikä hellyyttä ja toisen huomioon ottaminen ja välittämisen näyttäminen tulee molemmilta luonnostaan. Tunteista sekä myös käytännön asioista on helppo keskustella ja voin tukeutua häneen asiassa kuin asiassa. Myös molemien perheet ja ystävät ovat olleet suhteemme takana.
Ongelmat alkoivat kun ensi kertaa törmäsin naiseen, kenen kanssa mieheni oli aiemmin ollut tekemisissä. Sain kuulla asiasta muualta enkä suoraan häneltä, joka tuntui ikävältä. Vähän väliä sain tietooni uusia tuttuja henkilöitä joiden kanssa miehelläni on ollut historia ennen minua. Muutaman kerran kysyin mieheltä suoraan eri henkilöistä ja hän kielsi kaiken. Valehtelukierre jatkui siinä pelossa, että jos tietäisin koko totuuden menneistä kumppaneista, en välttämättä haluaisi enää jatkaa suhdetta.
Epävarmuus on kalvanut suhdettamme ja minun uteliaisuus, mustasukkaisuus ja kyseleminen on turhauttanut miestäni paljon. Koin, ettei hän ollut luottamuksen arvoinen ja päädyin säännöllisesti tarkastamaan hänen puhelimensa ja tietokoneensa ilman lupaa. Eräänä päivänä huomasin hänen sivuhistoriassaan merkinnän paikallisesta seksiseuranhakusivustosta. Kysyin asiasta ja hän sanoi käyneensä siellä suhteemme aikana 6-7 kertaa, tili oli kuitenkin poistettu viimeisellä käyntikerralla. Ennen tilin poistoa olin myös sivusilmällä huomannut, että hänellä oli viestikeskustelu kännykässä toisen naisen kanssa, jota en tunnistanut. Kysyin asiasta ja hän valehteli. Asiaa puitiin monesti koska koin, ettei hän kertonut minulle totuutta ja valehtelu, salailu ja peittely jatkui.
Vähän aikaa sitten tuli ilmi, että tämä nainen asui lähellä ja oli tuttu seuranhakupalstalta. Mies oli turhautuessaan jonkun riitamme jälkeen pyytänyt tavata naista, mutta viestittely ei ollut tällä kertaa johtanut pidemmälle.
Mies sanoo haluavansa vain minut ja olen huomannut valehtelun vähentyneen. Myöskään mies ei oli viestitellyt tämän naisen (eikä tietääkseni muidenkaan) kanssa kuukausiin. Suunnittelemme yhteenmuuttoa, mutta huolettaa ja mietityttää voinko kuitenkaan pohjimmiltani luottaa häneen. Onko hän uskollinen, jos hakee seuraa muualta? Häntä puolestaan huolettaa pääsenkö yli menneisyydestä ja opinko luottamaan. Olemme keskustelleet paljon luottamuksesta ja sen menettämisen seurauksista mutta pelko ja epäilys on silti vahvasti läsnä enkä tiedä millä keinoin suhteesta saisi turvallisen ja terveen. Rakastamme toisiamme emmekä halua erota, mutta tiedostamme, että asioiden on muututtava, kumpikaan ei vain tiedä miten toimia.
VASTAUS: Kiitos viestistäsi. Pohdit parisuhteen peruspalikoita: luottamusta, uskollisuutta, rehellisyyttä ja sitoutumista toiseen - ovatko miehesi käsitykset näistä asioista sinun kanssasi samalaiset niin ajatuksissa kuin käytännön tekojen tasolla. Kerroit, että edellisessä suhteessasi sinulle oltiin oltu uskottomia ja kokemus on ollut ehkä monella tapaa hyvin mieltä järkyttävä (uskottomuus yleensä on). Viestisi perusteella haluat rakentaa turvallista suhdetta nykyiseen mieheesi, jossa ei tarvitsisi pelätä toisen olevan uskoton tai muuten jollain lailla petollinen (hieman dramaattisesti ilmaistuna).
Kerroit viestissäsi, että miehesi on käynyt suhteenne aikana useamman kerran seksiseuranhakusivustolla ja että hän oli yrittänyt ottaa yhteyttä toiseen naiseen. Et varsinaisesti sano, että miten olet asian kokenut - koitko miehesi olleen sinulle uskoton vai mitä tarkalleen ottaen ajattelit ja tunsit asian suhteen? Puhuit mustasukkaisuudestasi ja tässä tapauksessa tuntuu siltä, että tunteillesi oli olemassa varsin hyviä perusteita. Sellainen lause jäi myös mietityttämään, että sanoit miehesi valehtelun vähentyneen - mitä tämä oikeastaan tarkoittaa käytännössä suhteenne kannalta, tämä muutos? Lisäksi pohdin sitä, että olennaista kai on myös se, mistä asioista valehdellaan eikä välttämättä pelkästään valheiden määrä.
Kysyit viestissäsi, että miten tästä tilanteesta eteenpäin, koska ette halua erota ja rakastatte toisianne. Kerroit, että suhteessanne on paljon hyvää. Te osaatte puhua tunteistanne yhdessä, teillä on samanlaiset arvot, väliltänne ei puutu hellyyttä ja seksiä. Miten voisitte ottaa nämä teidän suhteen hyvät puolet käyttöön niin, että välillänne syntyisi avointa puhetta omista toiveista ja tarpeista. Siitä, mitkä ovat suhteenne rajat ja lupaukset toiselle, jotka on pidettävä, että suhteessa voisi olla turvallisin ja luottavaisin mielin. Sitäkin on hyvä pohtia, onko teissä molemmissa sellaisia puolia, jotka eivät pääse riittävästi esille tällä hetkellä suhteessanne. Luulen myös, että tarvitsette kärsivällisyyttä ja aikaa, koska luottamus pitää rakentaa uudestaan, jos se on syystä tai toisesta mennyt - ja tietenkin teidän molempien pitää osoittaa toisillenne, että olette kaipaamanne luottamuksen arvoisia.
Tällaisia ajatuksia viestisi herätti minussa.
Ystävällisin terveisin
perheneuvoja Juha
