Miksi naiset ovat niin ihania tavatessa, mutta suhteen edetessä he haluavat kontrolloida kaikkia tekemisiäni ja rajoittaa elämääni? En haluaisi olla yksin, mutta kaikesta vapaudesta en ole valmis luopumaan. Olen seurustellut tyttöystäväni kanssa vasta muutaman viikon ja jo nyt vaikuttaa siltä, että hän haluaa päättää liikaakin menemisistäni. Ymmärrän, että baari-iltoja omien kavereiden kanssa pitää vähentää, mutta esimerkiksi urheiluharrastuksistani en ole valmis tinkimään.
Mies, 25
Hei!
Parisuhde alkaa usein ihastumisella, jossa sekä ihastuksen kohde että suhde näyttävät olevan täynnä mahdollisuuksia ja lupauksia. Suhteen alussa näemme toisessa omia toiveitamme ja unelmiamme. Vähitellen, yhä enemmän, alamme näkemään myös niitä puolia, jotka eivät ole toiveidemme tai unelmiemme mukaisia. Voi tuntua pahalta luopua tästä unelmien prinssistä/prinsessasta ja suostua rakastamaan todellista ihmistä, johon kuuluu sekä niitä puolia joista pidämme, mutta myös niitä puolia, joiden toivoisimme olevan toisin. Tällöin saatamme yrittää pakottaa toista tuohon unelmiemme kumppanin muottiin.
Parisuhteessa kummankin unelmat ja toiveet saattavat törmätä toisiinsa. On tärkeää, että ihminen voi parisuhteestaan huolimatta pysyä omana itsenään ja toteuttaa itselle tärkeitä unelmia ja asioita. Joskus voi auttaa kun me rauhallisesti selitämme kumppanillemme miksi tietty asia on meille tärkeä. Kontrolloimisen taustalla saattaa olla kumppanin oma epävarmuus tai turvattomuus, esim. pelko siitä, että ei ole tärkeä. Osaisiko tyttöystäväsi kertoa ja kuvata, jos kysyisit, miksi hänellä on tarve puuttua menemisiisi? On myös hyvä, jos sinä pystyisit kertomaan hänelle, mikä olo sinulle tulee siitä.
Parisuhde vaatii kykyä sitoutua eli päästää lähelle ja suostua olemaan riippuvainen toisesta, mutta myös kykyä sietää erillisyyttä, sitä, että toinen on erillinen ihminen, jolla saattaa olla erilaisia toiveita tai näkemyksiä. Parisuhteessa on kaksi erilaista ihmistä, jotka ei voi eikä heidän edes tarvitse olla samaa mieltä kaikista asioita. Ei ole hyväksi parisuhteellekaan, jos kokonaan luovumme itselle tärkeästä asiasta parisuhteen takia. Itse asiassa tutkimustenkin mukaan onnelliset parit ovat hyviä hyväksymään toistensa erilaisuuden ja pärjäämään sen kanssa. Jos unelmamme ja toiveemme ovat keskenään liian ristiriitaisia ja emme pysty niitä neuvottelemalla ja kompromisseilla ratkaisemaan, joudumme kysymään onko tämä suhde mahdollinen.
Erityisesti nuoret parit joutuvat usein suhteen alussa harjoittelemaan ja ratkaisemaan parisuhteessa olemista sitoutumisen ja erillisyyden kysymyksiä. Miten olla lähellä, mutta antaa toisen silti pysyä omana itsenään? Tällaisten rajojen etsimisestä varmaan teidänkin suhteessanne on kysymys.
Kestävyyttä rakkauden haasteisiin, toivottaa
perheneuvoja Liisa
8 kommenttia
shiwan8
23.5.2012 21:43
Pardon my urdu mutta pari asiaa tuli mieleen. Ensinnäkin, tilanne on hyvin tyypillinen ja nimenomaan noissa asetelmissa, joskin on muistettava että kyllä ne miehetkin osaa olla määräileviä. Toisekseen, jos tuo ei lopu pyytämällä niin sen kumppanin voi hyvillä mielin lempata. Joskus vaihtamalla paranee.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
24.5.2012 13:22
Tuon naisen kannattaisi sitomisen asemesta paremminkin työntää miestä etäämmälle ja katsoa, mitä tapahtuu. Suosittelen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Akhilles
24.5.2012 15:24
Se vain pahenee tuosta, get out before it's too late.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
26.5.2012 10:22
kokemuksella sanon että suhde ei kestä jos toinen on sairaan mustasukkainen, kohde ahdistuu ja se oli siinä
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
28.5.2012 14:15
Jos ongelmasi on toistuva ja useissa perättäisissä parisuhteissa, syy on se, että valitset naisia, joilla on kontrollifriikkitaipumuksia. Kaikki naiset eivät käyttäydy näin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
28.5.2012 15:08
Miksi ihmeessä pitäisi suostua olemaan riippuvainen toisesta? Eikö tämä ole ajatusmalli, jossa aletaan mennä metsään? Ainakin minusta kuulostaa huolestuttavalta, jos pitää suostua olemaan riippuvainen suhteen toisesta osapuolesta, sillä yleensä tuo on juurikin se piirre, mikä alkaa pidemmän päälle rajoittaa ja ahdistaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
29.5.2012 14:56
"Miksi ihmeessä pitäisi suostua olemaan riippuvainen toisesta?"
Hyvä ja tärkeä kysymys! Riippuvuus sanana taitaa nykyään viitata johonkin negatiiviseen. Itse kuitenkin ajattelen, että riippuvuus ei ole aina negatiivista vaan myös välttämätöntä. Parisuhteessa meidän pitäisikin pyrkiä kohti hyvää, tervettä riippuvuutta. Mitä se sitten on? Jos ajattelemme päinvastaista tilannetta eli parisuhdetta jossa ei ole lainkaan riippuvuutta, niin minkälainen on sellainen parisuhde? "En itseasiassa tarvitse sinua mihinkään erityisesti. Minulle on melko sama oletko minulle olemassa. Minun tekemiseni eivät ole yhtään riippuvaisia sinun tekemisistä. Sinun toiveilla ja mielipiteillä ei ole minulle väliä. Selviän yksin". Hyvä, terve riippuvuus tarkoittaa mm. sitä, että me uskallamme pitää toista itsellemme tärkeänä ja erityisenä. Me uskallamme tarvita toista, kääntyä toisen puoleen. Uskallamme heittäytyä suhteeseen ja ottaa riskin, että kun toinen tulee meille tärkeäksi ja erityiseksi, niin olemme myös suojattomia ja saatamme eri syistä haavoittua. Hyvä, terve riippuvuus on sitä, että samanaikaisesti me pysymme pääsääntöisesti pystyssä omilla jaloillamme. Me emme kuole, jos tulemme jätetyksi. Toisen olemassaolo ei ole elinehtomme. Me jäämme henkiin, vaikka suremme ja kaipaamme. Itse ajattelisin, että ihmisten pitäisi olla paarisuhteessaan hyvällä tavalla riippuvaisia toisistaan. Ei sitovalla, kontrolloivalla tavalla tai välttelemällä tavalla. Mitä kaikkea se sitten käytännössä tarkoittaakin. Terveisin! perheneuvoja Liisa
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
2.6.2012 15:45
Liisa taitaa olla aikuinen ihminen, kun kirjoittaa riippuvuudesta noin. Jokainen vähänkään parityötä tehnyt ymmärtää, että tietenkin pitkään yhdessä olleet ovat riippuvaisia toisistaan, hyvällä tavalla. Jos on kaksi täysin toisistaan riippumatonta, itseriittoista ihmistä, ei kyseessä ole PARIsuhde, vaan jokin kahden vierekkäin kulkevan henkilön kumppanuus.
Toisen kova kontrollointi tai mustasukkaisuus ei ole hyvää riippuvuutta, vaan vaatii aina työstämistä ja voi olla, ettei toinen pääse taipumuksistaan koskaan. Kannattaa olla varovainen sen suhteen kenen kanssa menee yhteen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin