Tyttöystävä on toisinaan maailman paras, toisinaan ihan kummallinen

20.1.2016 11:04
Suhdeklinikka

KYSYMYS: Olen 24v mies. Seurustelen naisen kanssa joka on myös 24v, mutta hän ei ole koskaan aikaisemmin seurustellut ja minulla itselläni on kokemusta jo kolmesta parisuhteesta joista jokainen loppui ikävällä tavalla, mutta joista jokaisesta opin miten suhteessa kuuluu toimia.

Ongelma meidän suhteessamme on aika omituinen sillä tyttöystäväni osaa välillä toimia suhteessa kuten normaalissa suhteessa toimitaan eli kertoo menoistaan, puhuu tunteista ja asioista, on rehellinen, ihana, rakastava, hellä, viettää aikaa yhdessä jne. Sitten saattaa aivan yllättäen tapahtua jotakin ettei hän osaakkaan. Hän ei tajua ilmoittaa, että tulikin muuta menoa eikä pääsekkään kanssani vaikka kahville, hän ei tajua laittaa puhelinta kiinni yhdessäolomme ajaksi ja saattaa höpöttää kaverinsa kanssa monta tuntia puhelimeen ja saan katsoa leffan yksinäni, riidoista puhumisestakaan ei tule mitään kun toinen kiinnittää huomionsa kaverin laittamaan tekstiviestiin jne. Nämä muutokset tulevat aivan yllättäen ja täysin selittämättä. Tyttöystävän perusvastaukset tämmöisenä ''osaamattomuushetkenä'' ovat ''en tiedä'', ''en tajunnut'', ''en tiedä miksi sanoin/tein niin'', ''en tiedä mitä sanoisin'', ''en osaa olla suhteessa. Opettelen vasta'' jne. Toisena hetkenä hän on maailman paras tyttöystävä ja aivan yllättäen ihan kummallinen. Yleensä silloin meille tulee paljon riitoja mitkä kestävät pitkään ja niitä on hankala käydä läpi, koska hän välttelee silloin niistä puhumista eikä osaa ottaa vastuuta mitä taas normaalisti tekee ja saattaa toistaa samoja virheitä jopa pari päivää putkeen.

Hyvät hetket ovat elämämme parasta aikaa, mutta nämä huonot hetket mitkä tulevat ihan yllättäen stressaavat todella paljon, koska ne tulevat varoittamatta ja saattavat kestää pitkäänkin tai sitten todella lyhyen aikaa. Ongelmaksi muodostuu myös se, että menetän hermoni silloin kun toistuvasti tulee pettymyksi tuona aikana ja sanon aika suoraan, että miksi hän niin tekee ja vaadin selitystä ja etten ymmärrä ja sorrun joskus vanhanaikaisiin ''mikset ikinä voi lopettaa tätä farssia'' tai muuta sellaista. Kuitenkin saamme ne riidat aina sovittua jälkeenpäin, mutta tämmöinen saa minut joskus jopa kyseenalaistamaan omiani ja hänen tunteitaan ja rakkauttaan joista seuraa usein pahimmat riidat. Molemmat rakastamme toisiamme, mutta tämä outo ilmiö sekoittaa molemmilta pasmat täysin ja saattaa jossakin välissä tuhota suhteemme täysin sillä ero on ollut lähellä pariin kertaan kun en ole enää jaksanut eikä hänkään ole meinannut jaksaa ja molemmilla on jo käynyt niin, että tunteet välillä hiipuneet vaikka ovatkin tulleet takaisin ja olemme molemmat alkaneet ottaa etäisyyttäkin toisistamme vaikka yleensä olemme, kuin paita ja peppu.

Mikä tässä tilanteessa auttaisi? Olen yrittänyt kertoa hänelle parisuhteen normaalijuttuja silloin kun tuo huonohetki tapahtuu, mutta hän ei osaa sisäistää niitä. Ihan, kuin hän menettäisi täysin taitonsa ja tietonsa miten ollaan parisuhteessa kun ilmiö tapahtuu ja hän ei osaa selittää sitä itsekkään.

Apua tarvitseva

VASTAUS: Kiitos kysymyksestäsi! Jos mietin tilannetta tyttöystäväsi kannalta, hänellä varmaan on paljon opettelemista suhteessa olemisesta, koska hän ei ole aiemmin seurustellut. Hänen haasteensa on opetella puhumaan suunnitelmistaan, tarpeistaan ja tunteistaan kanssasi. Mieleeni tuli sellainenkin ajatus, että "en osaa sanoa" -selitykset tilanteissa, joissa hän ei mielestäsi ole toiminut riittävän huomioivasti sinua kohtaan, voisivat sisältää piilotettua vastahakoisuutta ja oman tahdon kyselemistä. Voisiko hänellä ollakin erilaisia toiveita ja odotuksia suhteestanne kuin sinulla? Kaipaisiko hän enemmän omaa aikaa yksin ja ystäviensä kanssa, mutta ei rohkene sanoa sitä suoraan, jotta ei loukkaisi sinua? Onko hänen "ymmärtämätön" toimintansa piiloviesti sinulle siitä, että hän haluaisikin seurusteluunne muutoksia?

Pohtiessani suhdettanne sinun kannaltasi rohkaisisin sinua kyseenalaistamaan käsityksiäsi siitä, miten suhteessa kuuluu olla. Vaikka sinulla on seurustelusta aiempaa kokemusta, jokainen suhde on ainutlaatuinen. Tässä suhteessa on kaksi tasavertaista seurusteluasiantuntijaa, tyttöystäväsi ja sinä. Kummallakin on omat tarpeensa ja toiveensa. Teidän kahden tehtävä on yhdessä luoda suhteestanne sellainen, jossa molempien on hyvä olla. Se vaatii joustavuutta ja mukautumista sellaisissa asioissa, joissa itsellä on jouston varaa, mutta myös omista tarpeista kiinni pitämistä silloin, kun on kyse itselle tärkeimmistä asioista. On hyvä miettiä, mikä on itselle suhteen tinkimätöntä ydintä ja mikä sellaista, jossa voisi ottaa askeleita toisen toiveiden suuntaan. Olet oppinut aiemmista suhteistasi, miten suhteessa kuuluu toimia. Osa oppimastasi on hyödynnettävissä suoraan tässä suhteessa, mutta osan voit joutua miettimään uudelleen. Pöyhikää rohkeasti kummankin elämänkokemuskoppaa ja miettikää, mitä sieltä haluatte ottaa, mitä jättää rakentaessanne omaa suhdettanne.

Se, että olette liikkuneet suhteessanne paita ja peppu -vaiheesta suurempaan erillisyyteen, on luonnollista. Alun symbioottinen rakastumisvaihe, jossa maailmaan mahtuu vain me kaksi, on kasvamassa kahden erillisen yksilön suhteeksi. On kaksi persoonaa, kaksi elämää, jotka liittyvät yhteen kasvaen rinnakkain, mutta eivät toisiaan tukahduttaen. Tässä muutosvaiheessa tarvitaan avointa keskustelua kummankin tunteista ja toiveista. Läheisyys ja etäisyys ovat suhteen perusvoimia, joiden tasapainoa pitää yhä uudelleen uusissa tilanteissa hakea. Milloin ollaan niin lähekkäin, että toista alkaa jo vähän ahdistaa, milloin taas niin etäällä, että toinen tuntee turvattomuutta? Millaista olisi sellainen yhteiselämä, jossa ollaan luottavaisesti ja turvallisesti yhdessä, mutta kummallakin on tilaa myös omille asioilleen? Lähtekää rohkeasti tutkimusmatkalle, jossa ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia.

Terveisin
Päivi, perheneuvoja