Jos yrityksessä ei puhuta, se ei kehity. Jos työntekijöitä ei kuunnella yhtä herkällä korvalla kuin asiakkaita, yritykseltä jää uupumaan arvokasta tietoa ja osaamista. Suomessa puhumattomuuden kulttuuri on lujana ja täällä arvostetaan hiljaisuutta. Vaikeneminen on kultaa ja niin päin pois. Työelämässä puhuminen on kuitenkin arvokas kultakimpale.

Mitä, jos yrityksessä ei puhuta? Mistä on kyse? Joko kyseessä on työntekijän asema; hän ei pysty kommunikoimaan työpaikalla asioista haluamallaan tavalla, koska hänen asemansa rajoittaa häntä. Toinen syy voi olla, että työympäristö ei ole avoin tai se ei arvosta kommunikointia. Ehkä johtaminen on huonoa, ehkä kommunikaatio pätkii, ehkä yrityskulttuuri anna tilaa ”turhalle lätinälle” tai se on liian jäykkä.

Asema VS ympäristö
Asemansa takia hiljaa oleva henkilö ei välttämättä voi ottaa kantaa kaikkiin asioihin, tai kokee, ettei hän voi tehdä niin. Henkilö voi myös olla ujo tai sisäänpäin kääntynyt, jolloin hän ei halua tuoda näkemyksiään esiin. Henkilöllä voi olla myös huonoja aikaisempia kokemuksia, jonka vuoksi hänelle avoin keskustelu on haasteellista.

Ympäristön vaikutuksesta hiljaa olevat puolestaan kokevat, että ihan turha tässä on mitään sanoa. Heidän ja esimiesten tai johdon välillä voi olla liian iso sosiaalinen kuilu, jotta heidän äänensä kuuluisi sinne, minne pitää. Puhumisesta voi seurata sanktioita, esimerkiksi loukkaantumista, työtehtävien vaihtoa tai jopa ulos savustaminen.

Vähemmän sanktioita, enemmän puhetta
Kun puhumisen kulttuuria työpaikalla on tutkittu, on huomattu, että molemmat näistä ovat yhtä tärkeitä: puhumisen mahdollisuus asemasta huolimatta vapaassa ympäristössä. Jos työntekijät kokevat, että heitä rohkaistaan puhumaan, he tuovat mielessään olevat asiat esiin herkemmin. Jos työntekijöiltä odotetaan ympäristön suunnalta kommunikaatiota, he myös kommunikoivat oma-aloitteisemmin, siinäkin tapauksessa, että normaalisti heidän asemassaan oleva ei kommunikoisi yhtä vapaasti.

Myös tieto siitä, että suun avaamisesta ei seuraa sanktioita, edesauttaa työntekijöitä keskustelemaan ja tuomaan esiin epäkohtia, kehitysehdotuksia, ajatuksia ja positiivista palautetta muille. Rohkaiseminen auttaa myös ujoja ja persoonaltaan sisäänpäin kääntyneitä puhumaan enemmän.

Työntekijän kolme kommunikaatiokohdetta
Työntekijät puhuvat yleensä kolmella eri tavalla: identifioimalla työssä olevia kehityskohteita, diagnosoimalla potentiaalisia uhkia tai tuomalla esiin kollegoiden toimintaa, joka voi olla turvallisuusriski. Riippuen siitä, mihin yrityksissä rohkaistaan kiinnittämään huomiota, työntekijät ottavat asian huomioon puheessaan. Työpaikoissa, jossa etusijalla ovat kehityskohteet ja innovaatiot, saavat työntekijöitä ideoita ja suunnitelmia. Niissä paikoissa, joissa etusijalla on turvallisuus, työntekijät ottavat useimmin kantaa työturvallisuusasioihin ja mahdollisiin riskeihin.

Yrityksen johdolla ja esimiehillä on siis mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaista palautetta he saavat alaisiltaan muokkaamalla keskustelun kulttuuria ja sen kohteita. Halutaanko, että työntekijät ovat innovatiivisesti kommunikoivia vai riskien hallintaan keskittyneitä? Tätä on mahdollista miettiä jo yrityksen arvoja pohdittaessa.

-SuperAssari Maarit

-----

SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 50 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerin työhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssari