TableOnlinen ruoka ja ravintola-aiheinen blogi. Blogissa tuodaan ajankohtaisia aiheita, ravintoloita sekä ravintola-alan henkilöitä kaikkien luettavaksi ilman turhia hienosteluja, alan sanastoja tai liian syvällisiä kirjoituksia.
Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on Tampere.
Vanhassa höyrymyllyssä toimiva tamperelainen Ravintola Myllärit on perinteikäs ravintola, joka tarjoaa upeat puitteet myös hääjuhliin ja muihin tilaisuuksiin. Pääsimme ystäväni kanssa nauttimaan maaliskuussa Mylläreiden illallistarjonnasta.
Yli satavuotiaan rakennuksen punatiiliseinät ja hirsirakenteet muistuttavat ajoista, jolloin talossa vielä jauhettiin jauhoja. Viimeisen 30 vuoden ajan tiloissa on toiminut ravintola, jossa skandinaaviset maut ja lähiruoka ovat arvossaan.
Myllärit on myös suosittu juhlatila, ja ravintolasta löytyy myös piano.
A la carte -listan annoksissa on käytetty muun muassa lähiseudun metsästäjien toimittamaa riistaa, pientuottajien juustoja sekä sesonginmukaisia kasviksia.
Alkuun nautimme kuitenkin aitoa ranskalaista A Bergère Brut -samppanjaa, joka tulee perinteikkäältä perhetilalta Champagnen alueelta. Täydellinen aloitus nautinnolliselle illalliselle!
Alkumaljoina nautimme perhetila A Bergèren erinomaista samppanjaa.
Valitsen tarjoilijan suosituksesta alkuun karviaischutneyllä höystettyä peurarilletteä. Ystäväni päättää kokeilla Mylläreiden etanoita, jotka tarjoillaan tavanomaisesta valkosipulivoista poiketen chilillä höystetyssä kermaisessa pekonikastikkeessa.
Peurarillette yllättää runsaudellaan. Juuresten ja mausteiden kanssa ylikypsäksi haudutettu peuran lapa on ensin revitty ja kääritty sitten tiukaksi kiekoksi. Ennen tarjoilua se on paistettu meheväksi kotimaisessa hanhenrasvassa. Liha on mureaa, ja karviaischutney tuo hapokkuutta tuhtiin makumaailmaan.
Peurarillette on paistettu hanhenrasvassa, ja sen kanssa tarjoiltiin friteerattua palsternakkaa, karviaischutneya sekä hillottuja karpaloita.
Peuran lisukkeena tarjotaan palsternakan kuorista rouskuvan rapeiksi friteerattuja sipsejä. Mainio osoitus siitä, kuinka helppoa on välttää ruokahävikkiä, kun käyttää hieman luovuutta.
Juomasuosituksena maistan Narvan kyläpanimon Tukki Brown Alea, joka sopii peurarilletelle kuin nakutettu. Mylläreissä on selvästi ymmärretty, että illallisella sopii nauttia hyvää olutta siinä missä viinejäkin.
Peurarilleten kanssa maistui Narvan kyläpanimon Tukki Brown Ale.
Saan ilokseni maistaa myös seuralaiseni etana-annosta. Voisin todellakin kuvitella, että nämä kermaisen täyteläisessä chili-pekonikastikkeessa tarjoillut etanat maistuisivat hyvin myös niille, jotka vielä vierastavat ajatusta etanoilla herkuttelusta. Juomana etanoiden kanssa tarjoillaan kalifornialaista chardonnayta.
Mylläreiden etana-annos saa potkua chilistä ja pekonista.
Pääruuaksi otan glaseerattua hanhenkoipea, joka on peräisin Paimiosta Hauhialan tilalta. Hanhi on suussasulavan mureaa ja sen kanssa maistuu mainiosti italialainen Chianti.
Hanhenkoipi oli haudutettu ihanan mureaksi ja kuorrutettu stout-kastikkeella.
Erityismaininnan ansaitsee hanhen kanssa tarjoiltu sieni-juurespyree, johon sienet tuovat ihanan umamin maun. Myös lohkoperunat ovat onnistuneet täydellisesti.
Seuralaiseni valitsee päivän kalansaaliin, joka on tällä kertaa Pyhäjärven siikaa. Kalassa on täydellinen paistopinta ja hyvä suola. Sen kanssa tarjoillaan kotimaiseen possun crudoon eli ilmakuivattuun kinkkuun käärittyä kuhaterriiniä, broccoliinia sekä ihanan täyteläistä perunamuusia, jossa ei ole voissa säästelty.
Päivän kalansaaliina oli paahdettua siikaa ja possun crudoon käärittyä kuhaterriiniä.
Juomaksi kalan kanssa suositellaan Domdechant Werner Rieslingiä, joka tulee Saksan Hochheimin alueelta, suosikkirypäleen synnyinsijoilta. Nappivalinta, seuralaiseni myhäilee.
Vatsat alkavat olla jo tässä vaiheessa varsin täynnä, mutta aina löytyy tilaa hyvälle jälkkärille. Seuralaiseni himoitsee kepeää granaattiomenasorbettia, joka on kaikessa raikkaudessaan loistava päätös onnistuneelle illalliselle.
Itse en malta olla kokeilematta tarjoilijan suosittelemaa jälkiruokaa, jossa sitruunasorbettipallo lepää speltistä, valkosuklaasta ja lakritsista rakennetun “pesän” päällä sulassa sovussa ananaskirsikoiden, vadelmien ja pensasmustikoiden kera.
Harvoin innostun jälkiruuista näin paljon, mutta tässä yhdistelmässä toimii kaikki! Makea valkosuklaa, suolainen lakritsi, rapea speltti ja raikas sitruunasorbetti muodostavat täydellisen harmonian kirpsakoiden ananaskirsikoiden ja tuoreiden marjojen kera. Ja palan painikkeeksi tarjoiltu jälkiruokaviini Late Harvest Riesling kruunaa kokonaisuuden. Nam!
Aterian kruunasi täydellinen jälkiruoka ja sen kylkeen tarjoiltu makea Late harvest riesling.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Kissakahvila Purnauskiksen pehmoiset asukkaat ovat ihastuttaneet tamperelaisia jo reilun viiden vuoden ajan, joten oli jo aikakin käydä morjestamassa manselaisia mirrejä. Astuessamme ystäväni kanssa kissakahvilan ovesta sisään, vastassa on hymyileväisen henkilökunnan lisäksi 12 toinen toistaan suloisempaa kissaa, jotka nauttivat saamastaan huomiosta ja rapsutuksista.
Saimme seuraa heti alkumaljoja kilistellessämme
Pääsemme istumaan isoon pöytään aivan ikkunan ääreen, ja pian saan vierelleni kahvilan pitkäaikaisimman asukkaan Piki-Nellin, joka asettuu sohvalle nokosille. Piki-Nellin vedellessä sikeitä, nautimme alkumaljoina Hugo-kissan alkoholittomat nimikkodrinkit. Seljankukkamehusta, hibiscuksesta ja sitruunamehusta sekoitettu makuhermoja hivelevä juoma saa jännittävän sinertävän värin jääpaloihin upotetuista siniherneenkukista. Hauskaa!
Piki-Nelli on asunut kissakahvilassa sen avautumisesta saakka
Osuimme paikalle sopivasti lounasaikaan, ja listan annokset kuulostavat kaikki herkullisilta. Meille suositellaan päivän kisukeittoa, joka on tällä kertaa tomaattinen vuohenjuustokeitto. Täyteläisen makuinen ja kauniin punainen soppa saa viimeisen silauksen maitovaahdosta, joka muodostaa annoksen pintaan kauniin kissakuvion.
Päivän keittona tarjoiltiin hurmaavaa tomaatti-vuohenjuustokeittoa, joka koristeltiin suloisella maitovaahtokissalla
Päätämme ottaa keiton lisäksi myös jaettavan Purnauskis Plate -maistelulautasen, jotta pääsemme maistamaan kahvilan antimia mahdollisimman monipuolisesti. Päätös osoittautuu oikeaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun eteemme kannetaan vadillinen houkuttelevia herkkupaloja, joissa maistuvat hienosti myös paikalliset maut.
Sienipiirakan suppilovahverot on itse kerätty Tampereen lähimetsistä, ja annoksen keskellä komeilee kunnon keko ehtaa mustamakkaraa. Perinteisen puolukkahillon sijaan sen kanssa tarjotaan vadelma-salmiakkihilloa, joka on mehevän makkaran kanssa yllättävän toimiva makupari. Toinen hillokippo sisältää perinteistä lakkahilloa, joka sopii mainiosti manchegon ja savujuuston kaveriksi.
Purnauskis Plate kahdelle pitää sisällään monenlaista maisteltavaa sienipiirakasta aitoon mustamakkaraan
Maistelusettiin kuuluu myös raikas salaatti, rypäleitä, karamellisoituja pähkinöitä sekä shottilasilliset päivän keittoa leivän, voin ja ihanan täyteläisen aiolin kera. Eikä tarjolla ole ihan mitä tahansa leipää, vaan Tampereen parhaaksi valittua Lempin ruisleipää, joka totta tosiaan on vallan maukasta!
Herkkuja napostellessa kannattaa täällä olla varuillaan, sillä myös kissat ovat persoja makupaloille. Etenkin nuorimmat kissoista ovat vikkeliä liikkeissään ja saattavat havitella maistiaisia lautasilta. Kissoille on tarjolla onneksi omiakin raksuja, joita niille voi antaa.
Vaikka kissat maistelisivat mielellään ihmisten herkkuja, heille saa antaa vain kissoille sopivaa ruokaa, kuten kissanraksuja
Vilinä Purnauskiksessa on melkoinen, sillä vakioasukkaiden lisäksi kahvilassa majaili vierailuhetkellä neljä hurmaavaa pentukissaa, joille etsitään uusia koteja yhdessä eläinsuojeluyhdistys Maukula ry:n kanssa. Eläinsuojelutyö on olennainen osa Purnauskiksen toimintaa, ja kissojen hyvinvointi on kahvilassa kaiken a ja o.
Sisustuskin on suunniteltu kissojen ehdoilla. Seinillä on roppakaupalla hyllytilaa kiipeilyä ja hyppelyä varten, ja omaa rauhaa kaivatessaan kissat pääsevät toiseen huoneeseen huilimaan. Nukkuvia kissoja ei ole lupa häiritä, mutta muuten rapsutukset, leikit ja hellyydenosoitukset ovat erittäin tervetulleita.
Kissojen silittelyn lomassa tutustumme jälkiruokalistaan, ja taas iskee valinnanvaikeus! Meille suositellaan “Maailman parasta suklaakakkua”, joka kuulostaa aivan ihanalta, mutta myös päivän herkku -otsikon alta löytyy monenmoista houkutusta, kuten mustikkamarmoroitua juustokakkua sekä kuohkeaa ja kermaista pavlovaa.
Aivan liian vaikeita päätöksiä, joten lopulta saamme eteemme meitä varten räätälöidyn kakkulajitelman, jossa on pienet maistiaiset kaikkia edellä mainittuja kakkuja sekä pallot aitoa ja ihanan täyteläistä vaniljajäätelöä. Juomaksi saamme Purnauskiksen tavaramerkiksi muodostuneet kisucappuccinot, joita koristavat jälleen suloiset maitovaahtokissat. Täydellistä!
Kisucappuccinot ja kermainen kakkulajitelma houkuttelivat paikalle myös yhden kotia etsivistä pentukissoista
Seuraavan kerran taidan ajoittaa kissakahvilavierailuni viikonloppuun, sillä Purnauskiksessa on kuulemma perjantaisin monenlaista ohjelmaa. Kuukauden ensimmäinen perjantai on omistettu kisuvisalle, ja joka kuun toisena perjantaina järjestetään aikuisten iltoja, jolloin ikäraja kahvilaan on 18, ja tarjolla on drinkkejä ja viinejä aikuiseen makuun. Kuun kolmantena perjantaina Purnauskiksessa pelataan lautapelejä kissamaisessa seurassa.
Blogin kirjoitti vapaa toimittaja ja kissafani Kaisa.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Kuulaan syyspäivän kruunasi kutsu mennä herkuttelemaan lounaan merkeissä Tampereen Laukontorin kupeeseen. Kutsujana oli eurooppalaiseen ruokakulttuuriin keskittyvä ravintola LiV.
Kolmen ruokalajin lounas LiVissä on hinnoiteltu niin että sen voi nauttia kokonaisuudessaan tai valita alku- ja pääruoan tai pää- ja jälkiruoan. Tai sitten mennä pelkällä pääruoalla. Itse päätin mennä läpi koko "pyhän kolminaisuuden" ja se kyllä kannatti.
Alkuun nautin ranskalaista sipulikeittoa, joka oli kyllä todellinen klassikko. Ja herkullinen sellainen. Sipuli oli ikään kuin sulanut keittoon ja keiton kruunasi kevyt leipä hunnutettuna aivan pienellä määrällä vuohenjuustoa. Upeat maut yhdessä. Enkä voinut vastustaa viinisuositusta, joka oli keiton kanssa täysi kymppi.
Klassinen ranskalainen sipulikeitto.
Ravintolassa kiertää koko ajan noin 200 erilaista viiniä eli valinnanvaraa löytyy. Eikä viinien hintatasokaan päätä huimaa. Ja erikoisuuksia löytyy. Henkilökunnan vahva ammattitaito niin viinissä kuin ruoassakin kannattaa hyödyntää ja kysyä viinisuositukset.
Pääruokana nautiskelin paahdettua lohta ja rucolapastaa. Annos oli kuvankaunis saapuessa eteeni, eikä kauneus jäänyt pelkästään lautaselle. Se myös maistui herkulliselta omine simppeleine makuineen. LiVin ruokatuote perustuukin eurooppalaiseen keittiöön, jossa ei liiemmin kastikkeilla pelata vaan maut halutaan tuoda annoksissa esille sellaisinaan. Viinisuositus oli napakymppi tähänkin annokseen, hieman erilainen kuin odotin mutta täydellinen liitto lohen kanssa.
Pääruoan simppelit maut ja kaunis esillepano.
Pistaasijäätelöä ja suklaakastiketta kruunasi syksyisen päivän lounaskokemuksen. Ah voisipa tällaisia lounaita olla joka päivä!
3-ruokalajin lounaan herkullinen lopetus.
Ravintola LiVin seinien sisällä on tällä hetkellä yhteenlaskettua ravintola-alan kokemusta yhteensä 135 vuotta. Henkilökunta on siis todella asiansa osaavaa sekä erittäin asiakaspalveluhenkistä. Niin lounas- kuin a la carte -lista ja -menut elävät korkealaatuisten raaka-aineiden saatavuuden sekä sesonkien mukaan, unohtamatta klassikoita. Mm. erikoisempia juustoja löytyy talosta lähes aina. Huomionarvoista on myös se, että keittiöhenkilökunta otetaan aina mukaan maistamaan uudet taloon tulevat viinit luodakseen parhaita makunautintoja, ruoan ja viinin yhdistelmiä.
Päivällä valoisaa ja illalla kynttilänvaloa.
Varsinkin loppuvuotta kohden mentäessä kannattaa muistaa, että LiV on varattavissa myös yksityistilaisuuksiin kuten pikkujouluihin, karonkkaan tai erilaisiin perhejuhliin. Tila soveltuu erinomaisesti noin 35-40 hengen ryhmille ja niin ruoka- kuin juomatuotekin on räätälöitävissä tilaisuuden luonteen mukaan. Jouluisia makuja LiV tarjoilee 4-ruokalajin joululounaan merkeissä ajalla 3.-21.12.2018. Jokaiselle joululounas viikolle on odotettavissa herkullisia uusia menuita.
Kaunis ja tyylikäs sisustus.
Miksi tyytyä hyvään? Ei sinun tarvitsekaan. Mene LiViin!
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Helteisenä toukokuun iltana saavuimme uutuuttaan kimaltavaan Tampereen Ratinan kauppakeskukseen. Sieltä suuntasimme hissillä ylimpään kerrokseen, ravintola Periscopeen, joka on Arto Rastaan uusin ja suurin ravintolakokonaisuus.
Hissit ohjaavat ylös ravintola Periscopeen.
Saavuttuamme ravintolaan kiivas puheensorina ja täydet pöydät olivat merkki siitä, että muitakin kiinnosti Tampereen uusin ja puhutuin ravintola. Tarjoilija ohjasi meidät pöytään ja saimmekin upean ikkunapöydän, josta näköalat alas Laukontorille sekä Tampereen keskustaan olivat upeat. Olimme Ratinan huipulla.
Upeat näkymät avautuvat ravintola-asiakkaille.
Sitten oli ruokalistojen tutkimisen aika. Alkuruoat ovat suunniteltu jaettavaksi pöytäkunnittain, listalla tuntui olevan vain liian monta hyvää vaihtoehtoa. Halusimme tutustua listaan kunnolla ja päädyimme maistelemaan monia eri makuja. Pian pöytäämme saapuikin mm. Punajuuricarpacciota, grillattua lohitartaria, makeassa soijassa paistettuja scampinpyrstöjä, rapukakkua, savusuolattua karitsaa sekä Annatto-pensaan hedelmällä maustettua härkätartaria. Alkuruoat maistuivat jokainen kerrassaan herkulliselta makumatkalta halki maailman ja henkilökunnan suosittelema valkoviini täydensi niiden maut erinomaisesti.
Grillattu lohitartar, maa-artisokkavaahtoa, poltettua tilliä ja jäädytettyä piimää.Savusuolattua karitsaa, pikkelöityä kurkkua ja omenaa, sinappimoussea ja rapeaa perunaa.Makeassa soijassa paistettuja scampinpyrstöjä, siitakesientä, kastanjaa ja korianteria.
Vieläkö jaksaa? Vaikka alkuruokien maut olivat olleet erinomaisia ja täyttäneet vatsamme suht hyvin, päätimme kuitenkin vielä testata pääruuat. Valintamme olivat erittäin mehevä ja onnistunut Periscope Burger sekä naudan sisäfile, chiliä ja valkosipulia, joka ei lisukkeita kaivannut. Pääruoille saimme myös loistavan viinisuosituksen tarjoilijaltamme.
Jälkiruoka meidän oli pakko jakaa, sen verran tuhti oli tähän mennessä ollut ruokailumme. Valitsimme raikkaan ja ehkäpä hieman ruokaakin sulattavan jogurttisorbetin, johin lisämaun toivat bergamotilla maustettu raparperi ja sitruunakreemi. Loistava lopetus maittavalle illalliselle.
Raikas sorbettijälkkäri kruunasi ruokailun.
Kokonaisuudessaan vierailu Ratinan kattojen yllä oli loistava kokemus ja ilokseni huomasin että muutkin tamperelaiset olivat lähteneet iltaa viettämään sankoin joukoin: joko syömään tai ottamaan drinkin jos toisenkin upealle Pyhäjärven puolelle avautuvalle kattoterassille. Itse ravintolasalin ja terassin lisäksi Periscopen tiloista löytyy toisen kerroksen Loungebar, joka on oiva paikka viettää iltaa myöhempäänkin.
Ravintolasali, Loungebar ja terassi nivoutuvat yhteen erinomaisesti.
Hanna/TableOnline
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Ravintola Kajo tulee olemaan yksi yllättävimmistä sekä odotetuimmista uutuuksista täydentämään Tampereen ravintolaskeneä.
Kyseessä on kolmen kaveruksen, Marko Simunaniemen, Veli-Matti "Vellu" Lampisen sekä Panagiotis "Panos" Lykoudiksen esikoisravintola. Markon ja Vellun lisäksi keittiössä ja salissa häärää myös muitakin Lapland Hotel Tampereen Dabbalista tuttuja nimiä. Ravintola Kajon resepti on mielenkiintoinen ja nostaa odotukset korkealle, juuri tälläistä ruokaravintolaa Tampereella ei ole vielä nähty.
Sain kunnian osallistua testi-illalliselle vajaa viikko ennen avajaisia. Sällit jo ennestään tuntien odotukseni oli kovat ja täytyy sanoa, että jalat lähti alta! Illan aikana maisteltiin läpileikkaus menusta. Markon käsiälaa olleet viiniparitukset olivat erinomaisia ja muutamien viinien takana oli höysteenä pieni tarina. Esimerkiksi erään viinin etiketistä Marko pystyi sormella osoittamaan missä huoneessa hän majoittui sillä aikaa kun oli kyseisellä viinitalolla valmistamassa juuri nimenomaisia viinejä, jotka ovat nyt saatavilla Ravintola Kajossa.
Ravintola Kajo aukeaa Tampereen rautatienkadulle 18.4.Sisusta on tyylikkään pelkistetty, mutta sisältää paljon pieniä hauskoja yksityiskohtia kun sitä alkaa tutkimaan.Lohi oli kaikessa yksinkertaisuudessaan yksi illan parhaista!Voi kyllä! Ravintola Kajosta saa tartaria (toivottavasti aina ja ikuisesti)Muikkuja. Olikohan tämä sittenkin se paras annos... vaikea päättääUlkonäöllisesti tylsä sitruuna-limerisotto vei kielen mennessään.Ravintola Kajosta saa myös erinomaisia kasvisannoksia, tarvittaessa vegaanisena. Kuvissa maa-artisokka annos sekä kesäkurpitsa (mansikat oli omnom).Suussa sulava brisketti.Juustojen höysteenä Panoksen äidin tekemää aprikoosi-inkiväärihillokettaVellu ja Panos osittaisessa avokeittiössä viimeistelemässä jälkiruokia.Kello on noin kaksi yöllä, väsyneet mutta onnelliset ravintoloitsijat jaksavat vielä hymyillä ja siihen löytyy aihetta!
Illallisen aikana annoksia tuli pöytään jaettavaksi arviolta 15 erilaista, joiden joukossa oli myös useita kasvis- tai vegaaniannoskia eikä joukkoon mahtunut yhden yhtää hutia. Illallinen sekä annosten viimeistelut saattavat sisältää pieniä hauskoja yksityiskohtia ja yllätyksiä. No spoilers.
Ravintola Kajo aukeaa illallisille keskiviikkona 18.4., lounaat seuraavat perässä heti seuraavalla viikolla 23.4.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Ravintola Frankly avautui Tampereelle jo vuonna 2004, mutta sittemmin se on kokenut muodonmuutoksen. Vuonna 2015 ravintolan sisustus uudistettiin valoisampaan ja skandinaavisempaan suuntaan, jota kolme kertaa vuodessa vaihtuva menu on niinikään seurannut.
Franklyn raikasta ja modernia sisustusta.
Asetumme ikkunapöytään (joita ravintolasta muuten löytyy mukavan paljon) ja tutkailemme valikoimaltaan mukavan laajaa aperitiivilistaa. Tarjoilija ehdottaa aperitiivilistan ulkopuolelta luomu Cavaa, joka tuntuu juuri oikealta perjantai-iltana.
Alkumaljoja siemaillessamme katseet kääntyvät jo alkuruoka valikoimaan. Alkuruoissa on valinnanvaraa kaikille, jokaiselle jotakin. Itse valitsen Parmesan-juustolla kuorrutetut valkosipulietanat. Myös muiden juustojen ystäville etanat sopivat, nimittäin valikoimassa on myös sinihome- ja vuohenjuustokuorrutus. Ystäväni valitsee alkuruoista metsäsienikeiton, josta löytyy myös rapeaa Pancettaa.
Valkosipulivoissa kuumennettuihin etanoihin voi valita mieleisen juustokuorrutuksen, minulla se oli Parmesan.Kermainen metsäsienikeitto kera rapean Pancettan.
Annosten saapuessa pöytään tarjoilija tiedustelee juomatoiveitamme alkuruuille. Etanoiden kanssa maistuisi kyllä valkoviini ja saankin erinomaisesti etanoiden kanssa maistuvan ranskalaisen puolikuivan valkoviini lasillisen. Metsäsienikeitto hupenee Cavan kanssa.
Maistuvien ja yksikertaisen kauniiden alkuruokien nauttimisen jälkeen saapuvat pääruoat. Oma valintani on perinteinen pippuripihvi, jonka pippurinen kastike on hienoisesti kermalla pehmennetty ja täydellisesti mediumiksi kypsennetty. Ystäväni nauttii yön yli haudutettua karitsan niskaa, jossa todella tuntee hauduttamisen pehmeyden. Pääruuille saamme myös erinomaiset juomasuositukset, niin ikään punaviinin muodossa.
Ruokaillessamme huomaamme että ravintola alkaa pikku hiljaa täyttyä perjantai-illan herkuttelijoista. Niin pariskunnat kuin ystävättäretkin tuovat mukavan puheensorinan ravintolasaliin. Hieman myöhemmin, juuri teatterin loppumisen aikoihin, väkeä saapuu vielä enemmän ravintolaan. Franklyn sijainti Tampereen Työväen Teatterin näyttämöihin onkin loistava ajatellen ruokailevia teatterikävijöitä.
Vieläkö on tilaa jälkiruoalle? Ystävättärelläni kyllä, minulla ei mutta päätän kuitenkin maistaa Franklyn suklaakakkua, joka tarjoillaan vaniljavaahdon sekä marjashotin kanssa. Ystävättäreni valinta on Porkkana-tuorejuustokakku purnukasta. Molemmat jälkiruoat ovat loistava päätös hyvälle illalliselle, porkkanakakun purnukka aivan valloittavan kaunis.
Porkkana-tuorejuustokakku sanan mukaisesti purnukasta.
Illalliskokemus ravintola Franklyssä on aito ja konstailematon. Henkilökunta suosittelee viinejä ammattitaidolla eri ruoka-annosten kanssa ja koko palvelukokonaisuus hoituu iloisella otteella.
-Hanna/TableOnline
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Pikkubistro Kattila on toiminut Tampereella reilun kolmen vuoden ajan. Pikkuhiljaa se on noussut yhdeksi Tampereen suosituimmista ravintoloista ja siksi nääsvillen reissun yhteydessä oli jo korkea aika mennä tutustumaan Kattilaan. Kyseessä oli tiistai-ilta ja pienehkö ravintola oli vähän yli puolillaan väkeä kun saavuimme paikalle. Olin päivällä jo aiemmin käynyt morjestamassa paikan ravintolapäällikköä, koska hän ei kyseisenä iltana ollut vuorossa. Kyselin silloin vähän kuulumisia ja ravintolapäällikkö vahvisti jo tuossa aiemmin kertomani seikan, että hyvin on Kattilassa riittänyt asiakkaita. Etenkin kesällä lounaita meni kuulemma useita satoja päivässä ja oli Kattilassa kokeiltu 24/7 keittiövuorojakin kun elokuun puolessavälissä Tampereella oli Tamperrada 2017 pintxokilpailu. Kattilan pintxo, jossa oli Napue-ginillä graavattua lohta, sitruunakaviaaria ja karpalokreemiä lakritsilimpun päällä, voitti ylivoimaisesti yleisöäänestyksen parhaasta annoksesta. Näitä annoksia oli mennyt viiden päivän aikana yli 3000 kappaletta ja siksi oli jouduttu misaamaan välillä kolmessa vuorossa.
Muikkukukkoa!
Ravintola valitsi minulle alkuruoaksi muikkukukkoa punakaalisalaatin kanssa ja lisäksi mukana tuli pieni kannullinen kirkastettua voita. Täytyy sanoa, että annos oli melko yllättävä. Ravintolalla on jo nimessään sana bistro, jonka tyyliin tällainen ronski annos sopii hyvin. Itselläni odotukset paikasta olivat kuitenkin vähän lähempänä fine dining -ravintolaa ja siksi konstailematon muikkukukkoannos oli hieman yllättävä. Kukko oli kyllä todella hyvää. Reilu loraus kirkastettua voita kukon ja päälle ja a vot sanoisi savolainen. Kaverille tuotiin alkuruoaksi punajuurikeittoa mascarpone vaahdolla joka näytti maistuvan oikein hyvin. Muikkukukon kaverina minulle tarjoiltiin Rhônelaista Les Grandes Vignes -alkuviiniä. Natuviinit ovat viime aikoina alkaneet maistua minulle yhä enemmän ja tämäkään ei tehnyt poikkeusta ja sopi hyvin kukon pariksi.
Suussasulavaa potkaa!
Pääruokaa ennen minulle kaadettiin edelleen ranskalaista viiniä. Tällä kertaa kyseessä oli Mas Becha Barrique rouge 2015, joka on sekoitus Syrahista, Grenachesta ja Mourvedrestä. Kyseessä on hyvin täyteläinen ja runsas viini, joka antoi odottaa pääruoaksi jotain riistaa tai pihviä. Eteeni kuitenkin tuotiin porsaanpotka, jossa oli kyytipoikana karpalotuorejuustolla täytetty uuniperuna ja katajanmarjakastiketta. Annos oli todella hyvä jatkaen ronskia bistrolinjaa ja myös punaviini pehmeine tanniineineen oli oiva valinta potkalle. Itse porsasta oli selvästi maltettu kypsentää tarpeeksi pitkään matalalla lämmöllä sen mureudesta ja mausta päätellen. Nappiannos! Seuralainen sai pääruoaksi paistettua pyhäjärven siikaa, joka sekin sai varauksettomat kehut.
Pyhäjärven siikaa
Alku- ja pääruoka oli tullut melko reipasta tahtia ja molemmat annokset olivat reilun kokoisia, joten lähellä oli, että olisin jättänyt jälkiruoan väliin. Jälkikäteen voi sanoa, että onneksi en jättänyt. Minulle tarjoiltiin nimittäin tarte tatin vaniljajäätelöllä, joka on ehkä suosikkijälkkärini. Vyötä tosin piti löysätä yksi pykälä, mutta kyllä tarte tatin ja koko illallinen oli pienen ähkyn arvoinen.
Tarte tatin omnom
Koko kolmen ruokalajin dinneri meni läpi reilussa puolessatoistatunnissa. Kattila on nimensä mukaisesti aito bistro. Annokset ovat runsaita, hyvistä raaka-aineista taidolla valmistettuja ja kohtuuhintaisia. Paikassa on myös hyvä viinilista, jota osataan hyvin yhdistellä eri annoksiin ja palvelu sujuu varmasti ja ystävällisesti. Yhteenvetona annan siis vahvan suosituksen vierailla Kattilassa, mikäli se on vielä jäänyt testaamatta.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan - on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Wistub Alsace sijaitsee upealla paikalla Tammerkosken varrella, Laukontorin kupeessa. Pieni sympaattinen ravintola muistuttaa tunnelmaltaan ja sisustukseltaan ravintolaa, joka voisi yhtä hyvin sijaita pienessä ranskalaisessa kylässä. Näin perinteikästä tyyliä voi luonnehtia jopa tylsäksi, kuitenkin Wistub Alsacelle se sopii kuin nenä päähän.
Joulukuussa 2016 12-vuotta täyttänyt Wistub Alsacen keittiön keskeinen filosofia pyörii käsityön ympärillä. Kaikki tehdään itse, mukaanlukien kastikepohjat, kakut, leivät. Lisäksi suurin osa viineistä tuodaan maahan itse ja tämä ilmenee helpoiten viinilistaa tutkimalla, se on pyhitetty suurimmaksi osaksi Alsacelaisille viineille, mainiota! Ruokalista muuttuu fiiliksen ja raaka-aineiden mukaan, väkisin mitään ei pidetä listalla jos se ei tunnu hyvältä.
Wistub Alsacen omatuontiviinien sekä käsityön lisäksi talon erikoisuutena on tarte flambée, eräänlainen alsacelainen pizzaa. Näitä myytiin Cityn SYÖ!-viikoilla aivan huikeita määriä ja niitä saatiinkiin valmistaa niin paljon, että kokit valmistivat niitä unissaankin. Itse olen testannut nordique tarte flambéen, jota voin ehdottomasti suositella omalta osaltani, sillä varauksella että jos odotat saavasi rasvaista kebab-pizzeria tyyppistä safkaa, tulet pettymään ja hyvä näin.
Keskiviikko-iltana Tampere on kokonaisuudessaan erittäin rauhallinen ja olenkin tyytyväinen ravintolavalintaani. Wistub Alsace on pitkään pyörinyt mielessäni alsacelaisten viinien sekä blinien takia.
Parhaat tähän mennessä syömäni blinit. Yksinkertaisuus on valttia.
Olen syönyt Wistub Alsace illallisenkin jälkeen blinejä, heikkona hetkenä eksyin ketjuravintolaan ja vaikka hinta oli aika lailla samaa, oli laatu aivan eri maailmasta. Kaiken lisäksi Wistub Alsace tarjoaa enemmän blinejä ja täytteitä käytännössä samaan hintaan. Ja se laatuero, huh!
Wistub Alsacen blinit olivat täydellisen kuohkeita sekä paistopinta aivan uskomattoman rapsakka. Testasin blinejä molemmilla, hyvinkin perinteisillä lisukkeilla: savuporo-tuorejuustomoussella sekä lohenmädillä ja en osaisi päättää kumman valitsisin jos blinit pitäisi tilata vain yksillä lisukkeilla.
Päivän kalaa, juuriselleriä, puikulaperunaa ja voi-valkoviinikastiketta.
Valitsin pääruoaksi päivän kalan, kuhaa Längelmävedeltä. Wistub Alsacen annokset eivät ole järin kauniita, eikä se olekaan tarkoitus. Annosten presentaatio seuraa visusti ravintolan konstailematonta linjaa, maku puhuu puolestaan. Wistub Alsace pyrkii tekemään maalaisranskalaista ruokaa ja pidättäytyä mahdollisimman kaukana fine dining leimaan liittyvästä kikkailusta.
Annoksessa on kahta juuresta, juuriselleripyrettä sekä puikulaperunaa, rohkea veto mutta toimiva. Taas kerran kypsennys sekä paistopinta on vedetty vimpan päälle. Annosten ollessa kikkailuvapaita, näyttelevät viinivalinnat tärkeää osaa Wistubin illallisella, suosittelenkin kuuntelemaan tarjoilijan ehdotuksia viinivalinnoissa. Pääruoka ei ole tajuntaa räjäyttävä kokemus eikä aiheuta sen kummallisempaa WAU -elämystä, näin on hyvä. Annoksen saapuessa pöytään saa juuri sitä mitä on tilannutkin siinä muodossa kuin mitä odottaa saattaa. Yllätyksille näin perinteikkäässä paikassa ei ole sijaa.
Ankanrintaa, punajuuriohrattoa, pikkelöityä sipulia ja portviinikastiketta.
Seuralainen testasi ankanrintaa, kypsyys jätetty pinkiksi totta kai. Annos sai ylistystä osakseen, samalla todettiin annoksen jatkavan samaa maltillista linjaa ulkonäöllisesti. Tällä kertaa annos oli täynnä punaista punaisen seassa. Vaikka olin tyytyväinen pääruokaani, jouduin myöntämään potevani vähintäänkin lievää annoskateutta, ankka näytti uskomattoman mehevältä!
Sitruunaa, greippiä ja appelsiiniaMustikkaa ja valkosuklaata
Jälkiruokina tarjoillut leivonnaiset ovat gluteenittomia sekä leivottu paikan päällä. Testailimme seuralaisen kanssa jälkkäreitä sekä jälkkäriviinejä ristiin. Leivonnaiset olivat uskomattoman maukkaita sekä juuri sopivan kosteita. Olen maistanut lukuisia gluteenittomia leivonnaisia, yleensä niissä on jotain valittamista normaaliin verrattuna, tälläistä ei Wistub Alsacen jäkkäreissä ollut havaittavissa. Kirpeä sitruunaleivos greippien kera veti tällä kertaa pidemmän korren. Raikas sekä sopivan kirpeä jälkiruoka oli hyvä päätös illalle.
Wistub Alsacen keittiöstä vastaa Leea Tepponen, tuttu mm. Ravintola C:stä, joka valittiin Suomen Gastronimien Seuran vuoden ravintolaksi vuonna 2011. Leealle fine dining on tuttua, sitä hän ei Wistub Alsacessa kuitenkaan halua toteuttaa. Ruoan tulee olla erinomaista laatua mutta konstailematonta ja helposti lähestyttävää. Asiakkaan tulee nauttia herkkullisista annoksista miettimättä mitä lautasella on tai onko tarvetta käydä snägärin kautta illallisen jälkeen.
Wistub Alsace on ehdottomasti testaamisen arvoinen. Talon erikoisuus tarte flambée sopii mainiosti kevyen pistäytymisen merkeissä muutaman kohtuuhintaisen viinilasillisen kera. Pitkää illallista varten lyhyt ja selkeä ruokalista tarjoaa hienoja makuelämyksiä varsinkin kun testailee ravintolan hintalaatu-suhteeltaan sopusuhtaista viinilistaa. Ravintolan perällä on 12 paikkainen kabinetti, joka soveltuu kokouksiin, perheillallisiin tai vaikka viinitastingeihin.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Nostakoon kätensä ne, jotka omaavat edes jonkinlaisia ennakkoluuloja hotelliravintoloita kohtaan. Suurin osa nostaisi varmasti kätensä pystyyn, kysyttiinpä asiaa keneltä tahansa. Yleinen käsitys on, että hotellien ravintolat ovat vain välttämätön paha hotellin yhteydessä. Toisaalta monissa Suomea eteläisemmissä Europpan maissa tilanne on eri, useat Michelin-tähdillä palkitut ravintolat saattavatkin toimia hotellin yhteydessä.
Testasin Tampereen Lapland Hotellia sekä sen yhteydessä toivimaa ravintola Dabbalia muutaman päivän ajan. Kyseisestä kokemuksesta olen jo aikaisemmin julkaissut kirjoituksen: Testissä Dabbal burgeri & aamupala. Lapland Hotel Tampere sekä Dabbal teki minuun vaikutuksen, varsinkin illallisen osalta!
Ennen illallista oli mukava ottaa muutama cocktail aulassa. Suosittelen lämpimästi tutustumaan Dabbalin cocktailvalikoimaan! Itselleni cocktaileista suosikiksi nousi taivaskero. Itse illallisen osalta valinta oli helppo, minulle ei hetkeksikään tullut mieleen ottaa mitään muuta kuin 5-ruokalajin yllätysmenu sekä suositusviinit.
Dabbal on erotettu hotellin aamiaisalueesta selkästi. Dabbalin ravintolasali sijaitsee respaa vastapäätä, baarista vasemmalle. Kuten koko hotelli, saa Dabbal lappiyksityiskohtien sekä sisustuksen osalta minulta ylistystä. Tykkään lappimeiningistä ja -tunnelmasta, joka on saatu mielestäni hienosti istutettua ravintolaan, tänne kelpaa tuoda ulkomaalaisia vieraita. Vaikka tila on avoin, tuntuu Dabbal intiimiltä ja tavallaan jopa kotoisalta. Jos Dabbaliin esimerkiksi erehtyy huonoille Tidertreffeille, ei kannata huolehtia. Treffiseuralaisen katsetta voi vältellä pitkiäkin aikoja samalla kun tutkiskelee Dabbalin kiehtovaa salia tai isoilla näytöillä pyöriviä lappiaiheisia videopätkiä.
Dabbal ravintola-alue on täynnä upeita tummia värejä sekä sopivasti lappitunnelmaa.
Ensimmäisenä tuodaan itse leivottua vehnä- sekä mallasleipää. Hetken päästä pöytään saapuu keittiön tervehdyksenä sympaattinen pikkukuppi parsakeittoa. Mukava ele, valitettavasti keittoon oli eksynyt hitusen liikaa suolaa, parsan ominaismaku peittyi täysin.
Ennen illallista minulle kerrottiin vähän kuinka paljon keittiössä nähdään oikeasti vaivaa yllätysmenun eteen. Nimenomaan yllätysmenua varten mennään aina askel pidemmälle esimerkiksi keräämällä itse joitain raaka-aineita. Tämän lisäksi kaikista raaka-aineista yritetään ottaa kaikki irti ja hyödyntää niitä mahdollisimman pitkälle ruoanlaittoprosessissa. Miltä kuulostaisi vaikkapa metsäkastike jonka valmistamisessa on käytetty käpyjä, oksia sekä lehtiä? Minun korvaani se kuulosti mahtavalta enkä malttanut odottaa! Vaikka yllätysmenu on iso vaiva keittiölle, nautitaan sen ideoinnista ja valmistamisesta erityisen paljon, tällöin keittiö pääsee testailemaan uusia juttuja ja näyttämään mihin pystyy. Menun sisältö saattaa hieman vaihdella jopa päivittäin, toki lähinnä niin, että pääraaka-aine ja idea annoksessa säilyy samana. Kaikella muulla pystytään sittenj fiiliksen mukaan kikkailemaan, tästä minä pidän.
Miekojärven ahventa savustettuna sekä pyreenä, hiillostettua avomaan kurkkua, merilevä & tilliliemi sekä tillikurkku sorbettia. / VIINI: Louis Jadot Chablis Bourgognesta
Ensimmäinen alkuruoka lupasi enemmän kuin hyvää. Chablista lasiin ja ahventa lautaselle, huippua! Chablista muistaakseni pyysin pienen lisäkaadon koska maistelin sitä antaumuksella ennen annoksen pöytään saapumista. Itse annos oli aivan huippu ja heti alkutilanteessa Dabbal ylitti odotukset yllätysmenun osalta. Annoksessa shown varasti ehdottomasti tillikurkkusorbetti!
Illan viineistä sekä tarjoilusta vastasi vuoropäällikkö Marko Simunaniemi, nuori innokas kaveri, johon toivon törmäävän ensi ruokailun yhteydessäkin.
"Kasvimaa" oli ehkä koko illan mielenkiintoisin annos, ainakin ulkonäöltään sekä sisällöltään. / VIINI: Julien Schaal Pinot Gris, Alscase
Tästähän näyttäisi tulevan heti perään toinen napakymppi, Pinot Grisiä Alsacesta ja annos näyttää tältä! Nimikin annoksella on osuva, kasvimaa, siltä se oikeastaan näyttikin.
Lautasalle oltiin kasattu kasvimaa, mullat ja kaikki. Tosin multana (tai sorana) oltiin käytetty mallasta sekä vehnäjauhoja. Lautaselta löytyi myös varhaisperunaa, makeaa hernettä, itse poimittuja ketunleipiä, kurkun kukintoa, retiisiä, auringonkukan siemeniä, naattiporkkanaa sekä fenkolia. Upean näköinen annos, hauska söydä sekä mahtavat raikkaat maut suoraan kasvimaalta. Vaikkakin vakuuttava annos, kasvimaa ei kuitenkaan päätynyt illan lempiannokseksi, tittelin taisi viedä ensimmäinen alkuruoka, ahven, sekä sen kanssa tarjoiltu Chablis.
Seuraavaksi tarjoiltu annos oli vähän hämärän peitossa koska laseihin kaadettiin Wolfbergerin Crémant d'Alsacea Brutia, kuiva kupliva oli erinomaista siemailla itsekseen samalla kun mietiskeli mitä keittiö saapuisikaan.
42 asteinen kirjolohi tarjoiltiin mm. fritatuilla nokkosilla sekä nokkospyreellä. Viereen laskettiin vielä salaatikulho joka sisälsi parsaa, fenkolia, kevätsipulia sekä vinegretteä. Annoskokonaisuus yhdistettynä erinomaisesti sopivan Wolbergerin kuohuvan kanssa oli lähes täydellistä, valitettavasti itse kirjolohi ei säväyttänyt erityisemmin, vaikka olikin mainio. Kala jollain tapaa jäi annoksessa muun kokonaisuuden varjoon. Raikas kesäsalaattikulho oli ehdottoman hieno plussa ja sitä ahmi isommalla antaumuksella kuin itse varsinaista annosta.
Olen tähän mennessä illallista ollut pelkästään ällikällä lyöty. Tiesin, että Dabbalissa oli nähty vaivaa keittiö laatuun, mutta en missään nimessä odottanut tälläistä. Omat ennakkoluulot eivät ole vahvat koska tiesin entuudestaan Dabbalista suhteellisen paljon, siitä huolimatta saavuin illalliselle varovaisin askelin kunnes kaikilta mahdollisilta peloilta ja kauhuskenaarioilta vedettiin totaalisesti matto alta.
Pääruoaksi minulle tarjoiltiin erinomaista Poron ulkofilettä Inarista sekä samalla illan ainoa punaviini. Seuralaiselleni keittiön piti hieman rapsutella päätä, hän ei syö lihaa ja nyt parissa viimeisessä annoksessa on ollut jo kalaa. Hänelle tuotiin keskeliäs, muttei mahdottoman kaunis, annos kasvis-kevätkäärylettä jonka kyytipoikina olivat mm. sipulikastike, maa-artisokka, kanttarelli sekä nokkonen. Vaikka ei ollutkaan puolukka-aika, olisi pieni nokare puolukkahilloketta ehkä täydentänyt jo toki erinomaista kasvisannosta. Plussat keskeliäisyydestä, yksinkertaisuudesta sekä siitä, että annos oli oikeasti ihan täyttäväkin.
Täyteläinen ja tummanpuhuva Dehesa Goga sointui erinomaisesti poron ulkofileen kanssa. Annoksen kastike oli oikeastaan se, mitä olin koko illan odottanut. Pitkän prosessin läpikäynyt metsäkastike oli erinomainen ja mielenkiintoinen lisä annokseen! Kastike sisälsi käytännössä kaikkea metsästä, mitä ei normaalisti suoraan maasta laittaisi suuhun, eli käpyjä, oksia sekä lehtiä, mainiota!
Palate cleanser: raparperisorbettia, vesiangervon kukintoa, jugurttia sekä mansikkamaitoa.
Ennen jälkiruokaan siirtymistä kiittelen Markoa tähänastisesta tarjoilusta sekä vastaanotin suunpuhdistajan. Raparerisorbetti oli hyvää, joskin annoksessa olisi saanut makuuni olla hitusen enemmän jäähilemäistä raikkautta sekä muutenkin raikkaita makuja. Suun puhdistajana toiminut annos oli sellaisenaan kyllä erinomainen, mutta ei paras vaihtoehto suunpuhdistajaksi.
Upea jälkkäri, sitruunakakkua ja -geeliä, vadelmalehtiliemi, koivunlehtisorbetti, pakkasessa kuivattua vadelmaa sekä hunajakennoa. / VIINI: Castelnau de Suduiraut 2008
Illan päättää taas ulkonäöltään ilahduttanut annos, jälkiruoassa oli vaikka mitä, sitruunakakkua, vadelmia, hunajakennoa sekä vadellmalehtilientä. Ylivoimaisesti annoksen päätähtenä toimi kuitenkin koivunlehtisorbee, joka oli aivan uskomatonta ja hieno lisä kokonaisuuteen. Jälkkäriviini Castelnau de Suduiraut 2008 korosti hienosti annoksen raikkaita makuja, etenkin sitrunaa. Jälkiruoka oli poikkeuksellisen hyvää makuuni, joskin turhan iso annos tässä vaiheessa iltaa, tähän oli hyvä päättää.
Koko ilta sujui upeasti ja käytännössä ilman minkäänlaista huomautettavaa, varsinkaan palvelun osalta. Keittiö ja sali toimi saumattomasti yhteen, kaikki tuli ajallaan, kaikki oli kohdallaan. Dabbal ja Lapland Hotel Tampere olivat kokemukseltaan kaiken kaikkiaan upeita ja positiivisesti yllättäviä, mutta ei lähellekään siinä määrin mitä yllätysmenu yllätti.
Juttelin sinä iltana keittiötä vetäneen Veli-Matti "Vellu" Lampisen kanssa pitkän tovin. Keskusteluun oli helppo uppoutua koska Vellun ruoanlaitosta ja asentaasta huokui sellainen into, mikä tarttui helposti minuunkin. Ruoka on intohimo ja sen tulee näkyä, asiakas kyllä tuntee sen pöydässä asti.
Koko illan osalta viinitkin menivät annoksien kanssa oivallisesti. Suurin osa viineistä eivät olleet mitenkään turhan tyyritä tai monimutkaisia. Mielestäni se on oikein, Dabbalin kuuluu olla helposti lähestyttävä, ei yhtään pröystäilevä. Tavoite on viedä asiakas elämysmatkalle hetkeksi pois sivistyksen äärestä. Mielestäni 'jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt' sopisi erinomaisesti tähän lopetuksena, kiitos Vellu, Marko sekä Dabbal. Näemme pian nimittäin olen buukannut Tamperereissun ystävieni kesken tulevaa talvea varten, eipähän tarvitse aina ihan lappiin asti lähteä.
Huom, ruokien hinnat on tarkastettu blogin kirjoittamisen yhteydessä.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Tillikka lukeutuu Tampereen vanhimpiin toiminnassa oleviin ravintoloihin. Legendaarinen teatteriravintola Tillikka sijaitsee Tampereen Teatterin rakennuksessa, Hämeensillan kupeessa. Iso osa varsinkin vanhemman sukupolven tamperelaisista muistaa varmasti Tillikan pyttipannun. Ravintolasta aukeaa näkymä Tammerkoskelle, joten sijainnista, historiasta eikä näkymästä voi ainakaan valittaa, mistä sitten voi?
Tillikka täytti 100-vuotta vuonna 2012 tai no, tarkemmin sanottuna rakennuksessa on ollut yli 100-vuotta ravintolatoimintaa, Tillikka-nimi on ollut käytössä yli 50-vuotta. Nyt tillikka on yksityisomistuksessa, kun Koskiravintolat osti Tillikan ravintolatoiminnan pois S-ryhmältä. Keittiössä ruoriin laitettiin mm. Suomen kokkimaajoukkueesta tuttu Kristian Vuojärvi, hänellä itse asiassa on vastuualueellaan kaikkien Koskiravintoloiden ruokatuotteet. Kristian on tuttu vuosien takaa ja olenkin maistanut hänen kokkauksiaan, kyseessä on siis erinomainen uutinen!
Kävinkin heti seuraavalla Tamperereissullani testaamassa Koskiravintoloiden sekä Krisun uudistaman Tillikan. Ennen ruokailua kävin alakerran Klubimiehen upealla Tammerkosken terassilla ottamassa muutaman drinkin ennen yläkertaan siirtymistä, olin noin puolisen tuntia etuajassa liikkeellä. Drinkkien jälkeen ei tarvitse kuin kävellä rappuset ylös ja siirtyä Tillikan pöytään. Ensimmäinen huomio Tillikasta oli sisusta, joka ei perinteisyydellään säväyttänyt. Perinteisyys toisaalta ei ole huono juttu, mutta Tillikan sisusta on liian pelkistetty sekä avoin.
Ruokalistaa on uudistettu isolla kädellä, kuitenkin muutamia klassikoita on pakko jättää listalle, jottei vanhempi asiakaskunta äänestä jaloillaan. Tässä törmätään kaksipiippuiseen ongelmaan, Tillikan on nimittäin ollut aika uudistua, mutta kuinka paljon uudistusta voi tehdä ennen kuin joku suuttuu? Klassikkolistalla on mm. lihapullia, lohikeittoa sekä varmasti kaikista legendaarisin pyttipannu. Päädyimme kuitenkin testaamaan kaikkea muuta kuin mitä klassikkolistalta löytyy, onhan Tillikka uudistunut joten vanhojen hyvien (parempien) aikojen muistelut voidaan jättää toiseen kertaan.
Härkätartar - Dijonmajoneesia, keltuaista ja rapeaa sipulia. / Toisena alkupalana taustalla Västerbotten-juustosalaattia.
Valitettavasti Kristian Vuojärvi ei ollut kyseisenä iltana paikalla, Krisu pyöriskeli kokkeilemassa mm. Pori Jazzeilla. Toisin sanoen emme saaneet uudistetun ruokalistan täydellistä kokemusta sen kehittäjän käsien kautta, harmi.
Alkupalaksi Härkätartar joka oli juuri sopivan kokoinen, liha suussa sulavan mureaa, mutta ehkä kaikkine komponentteineen karvan verran raskas alkupala. Samantyyppinen palaute tuli seuralaiselta Västerbotten-juustosalaatista, salaatti oli kelpoannos, alkupalaksi kuitenkin oikeasti aika iso. Tillikassa ei siis tarvitse ainakaan puuttua raaka-aineiden käyttöön tahi annoksen kokoon.
Paistettua siikaa, rapukermassa haudutettua perunaa ja Beurre Blanc -kastiketta.
Viinilista ei ole järkyttävän suuri, mutta sopivan kattava. Pulloittain viinejä saa aika kohtuulliseen hintaan joten koska molemmat meistä otti Rieslingiä siian kanssa, päädyimme mielummin suoraan pullolliseen.
Siika-annos oli Rieslingin kanssa illan parasta antia. Erinomainen paistopinta ja kaiken kaikkiaan sopivan yksikertainen annos ei saa osaltani mitään moitittavaa. Mieleni teki kalaa ja sain himoilleni täyden vastineen. Jos jotain moitteita pitää kaivamalla kaivaa, ehkä olisin tarjonnut kirnuvoita ja palan jotain tummaa leipää siian kanssa, jotenkin se tuntuisi sopivan tälläiseen perinteikkääseen ravintolaan.
Suklaafondant, Vadelmasorbettia ja maitosuklaakeittoa. / Crème brûlée, hillottuja mansikoita ja paahdettua valkosuklaata.
Olin yllättävän tyytyväinen suklaafondanttiin, annos sisälsi raikkaita makuja mm. vadelmasorbeen sekä tuoreiden vadelmien ansiosta. Sorbeessa olisi ehkä saanut olla (taas kerran) hitusen enemmän jäämäistä rakennetta ja raikkautta. Seuralaisen Crème brûlée sai kehuja enkä yhtään ihmettele, otin pienen maistiaisen ja minun täytyi myöntää että kyseessä oli erittäin onnistunut crème brûlée, vadelmien kanssa totta kai.
Tillikkassa ollaan menossa ehdottomasti oikeaan suuntaan. Klassikkoravintoloiden on tarvetta uudistua, vanha asiakaskunta vanhenee entisestään ja tuoreita, tulevia kantiksia tulee haalia uudistuksen lomassa. Kuten sanottua, ainakin sisusta kaipaisi jotain pientä kasvojenkohotusta, sekä muutamia muitakin kehityskohtia on. Ruokatuotteissa näkyy muutoksen jälkeen Kristianin kädenjälki sopivissa määrin, kuitenkaan ilman turhaa kikkailua, se ei Tillikkaan sopisi.
Hintataso Tillikassa ei pelota. Annokset ovat asiallisesti hinnoiteltu, omaan makuun ne olivat hitusen liian runsaita. Tämä toki selittyy tutkiskelemalla Tillikan konseptia sekä asiakaskuntaa, annosten tuleekin olla vapaita kikkailusta ja niistä pitää tulla täyteen. Pienenä miinuksena ruokalistassa on kasvisannosten vähyys. Jos syö kuitenkin kalaa ja mereneläviä, on valikoima hieman parempi. Kasvissyöjää miellytetään kerran-kaksi, sen jälkeen tuleekin odottaa ruokalistan uudistusta.
Kasvisannosten lisäksi jälkiruokaosasto saa noottia, toisaalta minulle se on aika samantekevää, en kauheasti syö jälkkäreitä, joten suppeahko klassinen jälkkärilista ei omalla kohdalla estäisi millään tavalla Tillikassa illallistamista.
Illallisesta jäi kaikki osa-alueet huomioon ottaen erittäin positiivinen kokemus. Ensi kerralla täytyy varmaan testata lohikeitto sekä herkulliselta kuulostava ylikypsä rapea possu. Olen tyytyväinen Tillikan siirtymisestä Koskiravintoloiden, eli yksityiseen omistukseen. Kristian Vuojärven lisääminen Koskiravintoloiden repertuaariin on ehdottomasti oikea veto, pitää harkita uudestaan Von Nottbeckiin menemistä, Krisu on uudistanut ruokalistan myös siellä.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
