Irtiottoja, vol. X

Olin aikoinaan kotibileissä. Kaikilla oli täysi vauhti päällä. Kolme ihmistä istui sohvalla, kaksi miestä ja yksi nainen. He eivät ilmeisestikään tunteneet toisiaan entuudestaan. Joku kysyy että mitä he tekevät työkseen.

Ensimmäinen, mies, sanoo olevansa konsultti tietohallintapuolella.

Toinen, nainen, sanoo olevansa myös konsultti, organisaation kehittämispuolella. Kuului lieviä naurahduksia. Että oikein kaksi konsulttia meillä täällä.

Katseet kääntyivät kolmanteen sohvalla istuvaan mieheen. Hänellä oli kaikki eväät suurenmoiseen iltaan. Hän hengähti, katsoi ympärilleen. Hän hymyili viileimmän hymynsä. Hän sanoi: ”Mäkin olen konsultti.”

Huuto- ja naurumyrsky oli valtava. Nachot lensivät ilmassa ja booli alkoi kiehua. Lihapullista tirisi rasva ulos. Cocktailpiirakat suoristuivat ja munavoi härskiintyi silmissä. Ihmiset nousivat seisomaan, heittivät ylävitosia ja vispasivat raivokkaasti käsiään nyrkkeilyä simuloiden.

Se oli elämys. Kolme konsulttia sattumalta samalla sohvalla, samoissa bileissä. Mihin maailma on menossa? Eikö kukaan tässä kaupungissa tee enää mitään JÄRKEVÄÄ?

Jonkin ajan kuluttua lähdimme jatkoille. Huuto jatkui koko illan ja yön. Aamulla heräsimme armottomaan psykofyysiseen krapulaan pankkien omistamien lähiökasarmien kätköistä.

Menin töihin. Otin kahvin, puhuin esimiehen kanssa siitä mitä pitäisi tehdä. Tee mitä haluat, hän sanoi. Ei meillä ole työaikaa, kunhan hommasi tulevat hoidettua, hän jatkoi. Hänen periaatteensa saattoi olla ainoa oikea. Minähän tein työtä käskettyä.

Nautin pitkän lounaan. Kaverina oli yksi noista konsulteista, se tietohallintapuolella oleva. Hän pääsi heti valmistuttuaan implementoimaan massiivista tietojärjestelmää isoon konserniin. Mutta hän ei pystynyt auttamaan heitä pienissä yksityiskohdissa. Hän tiesi yhtä hyvin kuin minäkin, että juuri ne pienet jutut olivat kaikkein tärkeimpiä asioita koko hommassa.

Kun olimme olleet jatkoilla, he soittivat hänelle ja pyysivät apua. Voitko kuvitella, hän sanoi, asiakas stressaa siellä aamuyötä myöten!
Mitä sanoit heille, kysyin häneltä. Hän katsoi alas ja sitten minuun ja kertoi totuuden:

“Mä sanoin sille humalapäissäni suoraan että mä en pysty toimittamaan teille kuuta taivaalta, sillä mä en osaa tehdä sillä ohjelmistolla muuta kuin sen leikkijunan, joka siinä on esimerkkinä.”